Liikuntaneuvonnan palveluketju Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella (RRP, P4, I2)

Liikuntaneuvonnan palveluketju tukee terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia asiakkaita. Palveluketju perustuu varhaiseen tunnistamiseen ja yhteistyöhön kuntien kanssa yhteisten liikuntalähete-käytäntöjen kehittämiseksi.

Toimintamallin nimi
Liikuntaneuvonnan palveluketju Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella (RRP, P4, I2)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Liikuntaneuvonnan palveluketju tukee terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia asiakkaita. Palveluketju perustuu varhaiseen tunnistamiseen ja yhteistyöhön kuntien kanssa yhteisten liikuntalähete-käytäntöjen kehittämiseksi.

Toteutuspaikka
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen alueellinen monialainen liikuntaverkosto
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Laura Miettinen

Luotu

30.10.2024

Viimeksi muokattu

04.06.2025
Ratkaisun perusidea

Liikuntaneuvonnan palveluketju varmistaa, että terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat asiakkaat ohjautuvat oikea-aikaisesti kunnan liikuntaneuvontaan. Palveluketju perustuu moniammatilliseen yhteistyöhön ja yhdenmukaistettuihin käytäntöihin.

Toimintaympäristö

Väestön vähäinen liikkuminen on merkittävä kansanterveydellinen haaste, jolla on suoria vaikutuksia sairastavuuteen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kuormittumiseen. Valtion liikuntapolitiikka ja kansalliset ohjelmat (mm. Liikkuva aikuinen) tukevat liikuntaan ohjaamista osana sote-palveluita. Yhdenvertaisen liikuntaneuvonnan kehittäminen alueilla on myös hyvinvointialueiden strateginen velvoite.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat asiakkaat, joilla on usein myös muita elintapahaasteita tai pitkäaikaissairauksia. Työntekijöiden arjen havaintoja, asiakasymmärrystä ja kuntien kokemuksia hyödynnetään kehittämistyössä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Käyttöönotto edellyttää:

  • palveluketjun kuvaamista ja viestintää
  • ammattilaisten kouluttamista (esim. kirjaaminen, puheeksiotto)
  • yhteinäistä asiakas- ja potilastietojärjestelmää (Lifecare otetaan käyttöön hyvinvointialueella 2026)
  • seurantaa ja yhteistyön rakenteiden luomista (esim. liikuntalähete-työryhmä)

Resurssitarpeet: nykyinen henkilöstö riittää, mutta koulutus ja viestintä vaativat pientä panostusta.

Yhteiskehittäminen kuntien kanssa on olennaista.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kehittämistyö on lisännyt eri kuntien välistä vuoropuhelua ja yhtenäistänyt näkemyksiä liikuntaneuvonnasta. Palveluketjun kuvaus ja työryhmän perustaminen on nähty tärkeänä edistysaskeleena. Käytännön käyttöönotto odottaa vielä yhteistä tietojärjestelmää.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamalli on sovellettavissa laajasti eri alueilla, mutta edellyttää vahvaa kuntayhteistyötä, selkeitä rooleja ja viestintää. Sudenkuoppia ovat epäselvä vastuunjako ja seurantatiedon puute. Liikkeelle kannattaa lähteä matalalla kynnyksellä yhteisen ymmärryksen rakentamisesta.