Liikuntaneuvonnan palveluketju Pohjanmaalla (RRP, P4, I2)
Liikuntaneuvonnan palveluketju Pohjanmaalla (RRP, P4, I2)
Pohjanmaalla on käyttöönotettu liikuntaneuvonnan palveluketju osaksi elintapaohjauksen kokonaisuutta. Terveytensä kannalta liian vähän liikkuva asiakas voidaan ohjata hyvinvointialueen hoitajavastaanotolta kunnan liikuntaneuvontaan.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintakenttä muuttui suuresti hyvinvointialueiden perustamisen myötä. Osa aiemmin kunnissa työskentelevästä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen henkilöstöstä siirtyi hyvinvointialueen työntekijöiksi ja kuntiin rakennetut hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tähtäävät palvelut joko supistuivat tai lakkasivat kokonaan toimimasta. Tarve elintapaohjauksen kokonaisuuden uudelleenrakentamiselle ja organisoitumiselle syntyi. Keskustelua toiminnan työnjaosta kuntien ja hyvinvointialueen kesken on käyty eri tasoilla ja määrittelytyö jatkuu elintapaohjauksen verkostoissa ja organisaatioiden johtotasolla.
Suomalaiset liikkuvat liian vähän. Liian vähäinen liikkuminen lisää riskiä sairastua kansansairauksiin, joiden hoito kuormittaa huomattavasti terveydenhuollon palveluja. Myös runsas istuminen ja muu paikallaanolo ovat terveydelle haitallisia. Terveyden kannalta liian vähäinen liikkuminen aiheuttaa Suomessa vuosittain arviolta 3,2 miljardin euron kustannukset. Kuntatasolla tämä tarkoittaa kymmenien, jopa satojen miljoonien eurojen kustannuksia vuodessa.
Liikkumisen lisäämisen tukeminen tulee olla osa kansansairauksien ennaltaehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Liikuntaneuvonta on keino lisätä väestön liikkumista. Elintapojen muutoksista hyötyvät erityisesti henkilöt, joilla on kohonnut riski sairastua pitkäaikaissairauksiin. Riittävä liikkuminen lisää terveyttä ja hyvinvointia sekä työ- ja toimintakykyä ja siten vähentää terveyspalvelujen käyttöä. Liikuntaneuvonnan hyödyt yltävät siis yksilötasoa laajemmalle eli myös yhteiskuntatasolle.
Lähde: Liikuntaneuvonnan valtakunnalliset suositukset 2021
Liikuntaneuvonnan palveluketjun kehittämistä varten alueelle perustettiin elintapaohjauksen verkosto. Verkostossa on kuntien liikuntaneuvojia, hyvinvointialueen elintapaohjausta tekeviä sote-ammattilaisia, työterveyden edustaja sekä järjestöedustajana Pohjanmaan liikunta ja urheilu ry. Verkoston päätavoitteena on yhteistyön määrittely ja tiivistäminen yli organisaatiorajojen. Yhteistyön kautta voidaan löytää ratkaisuja yhteisiin haasteisiin.
Kehittämistyön alussa valmistelutyötä tehtiin kunnan liikuntaneuvojan ja hyvinvointialueen ammattilaisen välisenä yhteistyötä. Keskeisenä nähtiin, että kehittämistä tulee tehdä työparityöskentelynä, jotta kehittämiseen saadaan selkeät näkökulmat molemmista organisaatioista. Tapa koettiin erittäin toimivaksi.
1. Liikuntaneuvonnasta tulee luonteva osa elintapaohjauksen kokonaisuutta, ja yhteistyö toimii hyvinvointialueen ja kuntien välillä sujuvasti. Sote-ammattilaiset tuntevat oman alueen liikuntaneuvojat, ja liikuntaneuvoja tietää vastinparinsa hyvinvointialueelta.
2.Liikuntaneuvonnan tarpeessa olevan asiakkaat (käyttöönottovaiheessa työikäiset prediabeetikot) tunnistetaan ja voidaan ohjata sujuvasti hyvinvointialueen palvelusta kunnan liikuntaneuvontaan.
3.Pidemmän aikavälin tavoitteet:
- Liikuntaneuvontaan ohjattujen asiakkaiden elintavat paranevat.
- Sairastavuus 2-tyypin diabetekseen vähenee.
1. Luodaan jokaiseen alueen kuntaan vastinparitoiminta työikäisten asiakkaiden palveluketjua varten
2. Sote-vastaanotoilla käytetään potilaskirjauksissa liikuntaneuvonnan OAB-toimenpidekoodeja, joiden käyttöä seurataan kuukausittain.
3. Kunnan liikuntaneuvonnassa seurataan kuukausittain saatujen asiakasyhteystietojen määriä, onnistuneita yhteydenottoja sekä aloitettuja liikuntaneuvontaprosesseja.
09-12/2023
Nykytilan kuvaus liikuntaneuvonnasta alueella. Haastattelujen toteutus kuntien ja sote-ammattilaisten kanssa. Tavoitteena saada konkreettinen kuva nykytilasta, jotta tiedetään mihin kehittämistyössä tulee erityisesti tarttua sekä mikä on eri toimijoiden tahtotila yhteistyölle. Elintapaohjauksen verkoston luominen ja edustajien nimeäminen.
01-06/2024
- Ensimmäinen elintapaohjauksen verkoston kokous 02/2024. Käyty läpi nykytilan kartoituksen tulokset ja verkostoiduttu.
- Markkinoitu elintapaohjauksen verkoston jäsenille Liikkuva aikuisen järjestämää starttifoorumia sekä Liikuntaneuvonnan valtakunnallista seminaaria, jotta saataisiin lisättyä alueella tietoa liikuntaneuvonnasta, sen järjestämisestä sekä yhdyspintatyöstä.
- Liikuntaneuvonnan ja yhdyspintatyön koulutus kuntien ja hyvinvointialueen ammattilaisille 04/2024 (ilmainen). Kouluttajina Sari Kivimäki ja Katariina Tuunanen (Liikkuva Aikuinen).
- Elintapaohjauksen verkoston kokoontuminen 05/2024. Tapaamisessa kuullaan, miten liikuntaneuvonnan palveluketju toteutuu muutamalla toisella hyvinvointialueella.
- Alueen oman palveluketjun työstäminen alkaa.
- Liikuntaneuvonnan kohderyhmän määrittäminen hyvinvointialueen ja kuntien hyte-johtajien kanssa.
- Elintapaohjauksen verkoston kokoontuminen 06/2024.
08-12/2024
- Liikuntaneuvonnan palveluketjun konkreettinen työstäminen ja mallin pilotointi toteutetaan käyttöönoton ensimmäiseen vaiheeseen valittujen 4 kunnan kanssa; yhteistyökokoukset, toimintatapojen ja seurantamenettelyjen määrittely, yhteisten tilannakatsauksien järjestäminen ja asiakasohjauksen prosessin kehittäminen kokemusten pohjalta.
- Käyttöönoton ensimmäinen vaihe ajoittuu 11/2024-2/2025 väliselle ajalle.
01-03/2025
- Maaliskuussa 2025 kootaan ja esitetään ensimmäisestä vaiheesta saatu seurantatieto ja laadullinen info (webropol-kysely palveluketjun osapuolille).
- Käydään jatkuvasti vuoropuhelua alueen kuntien kanssa mahdollisuudesta aloittaa palveluketjun käyttöönotto (kunnan liikuntaneuvonnan resurssi) ja käyttöönotolle sopiva ajankohta. Kun käyttöönotosta on sovittu, perehdytetään sote-vastaanoton henkilöstöä ja sovitaan käytänteistä yhdessä kunnan edustajan kanssa.
- Käynnistetään LIIKUN-lehden hankinta- ja käyttöönottoprosessi, jotta liikuntaneuvonnan palveluketjulle saadaan yhteinen kirjaamisalusta Terveys Lifecareen ja liikuntaneuvojille rajatut kirjaamisoikeudet.
04-06/2025
- Liikuntaneuvonnan palveluketjun käyttöönoton laajentaminen alueen kuntiin jatkuu
- Järjestetään osaamisen kehittämiseksi kaikille elintapaohjausta toteuttaville sote-ammattilaisille, kuntatyöntekijöille ja muille sidosryhmille avoin Liira-koulutustilaisuus, joka toteutetaan yhteistyössä Suomi liikkeelle-ohjelman asiantuntijan Sari Kivimäen kanssa. Nimensä mukaisesti päivän aikana keskitytään liikunnan ja ravitsemuksen osa-alueisiin useiden asiantuntijaluentojen myötä.
- Luodaan yhteistyösopimuksen pohja liikuntaneuvonnan palveluketjulle, osapuolina kunta ja hyvinvointialue. Sopimuksella määritellään molempien osapuolten vastuut ja velvoitteet ja luodaan näin pohja LIIKUN-lehden käytölle.
- LIIKUN-lehden hankinta- ja käyttöönottoprosessi jatkuu.
07-12/2025
- Liikuntaneuvonnan palveluketjun käyttöönoton laajentaminen alueella jatkuu yhteisillä neuvotteluilla, edeten kuntakohtaisesti. Jokaisessa kasvotusten käytävissä yhteistyöpalavereissa on mukana sekä kyseisen kunnan hoitajavastaanoton esihenkilöt ja elintapaohjausta tekevä henkilöstö sekä kunnan liikuntapalveluista vastaava ja liikuntaneuvoja(t). Jokaisessa palaverissa huomioidaan kyseisen kunnan kohdalla sekä sote-vastaanottojen että kunnan liikuntapalveluiden mahdollisuudet ja tulevaisuuden näkymät liikuntaneuvonnan palveluketjun toteuttamisessa ja luodaan yhdessä suunnitelmaa ja raameja sille, miten palveluketjua voisi käytännössä toteuttaa.
- LIIKUN-lehden käyttöönotto etenee taustamäärittelyjen laatimisella, liikuntaneuvojien kouluttamisella suomeksi ja ruotsiksi sekä hoitajavastaanottojen perehdyttämisellä LIIKUN-lehden käyttöön ns. lähetepohjana liikuntaneuvontaan. Kouluttamiseen liittyen laaditaan prosessikuvaus liikuntaneuvonnan palveluketjusta, kirjaamisohjeet liikuntaneuvojille suomeksi ja ruotsiksi sekä kirjautumisohjeet Lifecare-järjestelmään ja tekniset käyttöohjeet kirjaamisen ja tilastoinnin tueksi.
- Suunnitelma jatkosta liittyen palveluketjun hallinnointiin, sopimusten ylläpitoon ja päivittämiseen, kirjaamisoikeuksien antamiseen liikuntaneuvojille sekä yhteydenpito hyvinvointialueen henkilöstöön.
- LIIKUN-lehden käyttöönotto keskeytyy potilastietojärjestelmässä esiintulleiden tietoturvahaasteiden vuoksi. Kyseinen sovellusosio päivitetään aikaisintaan keväällä 2026, joten vastuu LIIKUN-lehden käyttöönotosta jää hyvinvointialueelle ja liikuntaneuvonnan palveluketjusta vastaavalle Osallisuus ja yhdyspinnat -yksikölle ja siellä hyte-koordinaattoreille.
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Liikuntaneuvonnan palveluketjun toteuttajat ovat elintapaohjausta tekevät sote-ammattilaiset sekä kuntien liikuntaneuvojat.
Liikuntaneuvonnan kohderyhmänä ovat ensimmäisessä käyttöönottovaiheessa työikäiset prediabeetikot.
Asiakkaiden osallistaminen palveluketjun toiminnan kehittämiseen on ajankohtaista sitten, kun käyttöönotossa on vakiintunut asiakasohjauksen prosessi.
Liikuntaneuvonnan palveluketju on kuntien ja hyvinvointialueen toimijoiden rajat ylittävää yhteistyötä, jossa yhteisenä tavoitteena on edistää kuntalaisten terveellisiä elintapoja liikunnan keinoin. Tavoitteena on, että liikuntaneuvonnan tarpeessa olevat asiakkaat saataisiin ohjattua sujuvasti, ammattilaisten kesken sovitulla tavalla, hyvinvointialueen palveluista kunnan tarjoamaan liikuntaneuvontaan. Asiakkaalle tämä tarkoittaa peräkkäisiä palveluja, jotka muodostavat saumattoman kokonaisuuden. Tavoitteena on, että asiakkaalle, jolla on tunnistettu riski sairastua esim. 2-tyypin diabetekseen, muodostuu liikunnallisempi elämäntapa sekä parempi terveys ja elämänlaatu pitkällä aikavälillä.
Pohjanmaalla liikuntaneuvonnan palveluketjun käyttöönottovaiheessa kohderyhmänä olivat työikäiset prediabeetikot. Tavoitteena on tunnistaa terveydenhuollon vastaanotolla terveytensä kannalta liian vähän liikkuva henkilö ja ottaa hänen kanssaan liikkuminen puheeksi. Puheeksioton tukena ammattilaiset voivat käyttää Liikkumisen edistämisen mini-interventio -mallia. Asiakkaan ohjaamisesta ja lähettämistavasta liikuntaneuvontaan on sovittu yhdessä kuntien kanssa.
Ensimmäisessä käyttöönottovaiheessa syksyllä -24 asiakkaan tiedot lähetetään salatulla sähköpostilla tai välitetään puhelimitse kunnan liikuntaneuvojalle, joka ottaa asiakkaaseen yhteyttä. Myöhemmässä vaiheessa otetaan käyttöön LIIKUN-lehti osana Terveys Lifecare-potilastietojärjestelmää, mikä mahdollistaa asiakastietojen välittämisen yhteisen sähköisen alustan avulla. Yksilöllistä liikuntaneuvontaa toteuttavat kunnan liikuntaneuvojat saavat LIIKUN-lehdelle rajatut kirjaamisoikeudet ja näin sekä asiakkaan lähtötilanteeseen että liikuntaneuvonnan toteuttamiseen liittyvät tiedot ovat yhdessä ja samassa paikassa. Myös asiakas pääsee osalliseksi prosessista, kun LIIKUN-lehdelle kirjatut tiedot siirtyvät OmaKantaan.
- Palveluketjun toimivuuden keskeisintä ydintä on koota yhteen kuntakohtaisesti sekä sote-vastaanottojen esihenkilöt että siellä työskentelevät elintapaohjauksen ammattilaiset ja kunnan liikuntapalveluista vastaavat ja liikuntaneuvoja(t). Kasvokkain tutustuminen edesauttaa yhteistyön syntymistä ja onnistumista. Kun tarve palveluketjulle on yhteisesti tunnistettu, voidaan keskittyä käytännön toteuttamiseen.
- Vastinparin nimeäminen hyvinvointialueen sote-palvelusta tärkeää sujuvun yhteistyön mahdollistamiseksi paikallisesti.
- Palveluketju pilkotaan vaiheisiin, jossa jokaisen tehtävä on määritelty ja eteneminen kuvattu askeleittain. Kaikki työntekijät saavat riittävän ohjeistuksen ja perehdytyksen palveluketjun toteuttamiseen omalta osaltaan. Sote-vastaanoton esihenkilö ja palveluketjun keskeiset henkilöt huolehtivat, että palveluketju toteutuu ja uudet työntekijät perehdytetään toimintamalliin.
- LIIKUN-lehden hankinta- ja käyttöönottovaiheessa tarvitaan monialaista osaamista: hankintayksikkö, IT-hallinto, sopimustekninen osaaminen ja juridiikka, tietoturvallisuus, asiakas- ja potilastietojärjestelmän hallinnointi, kirjaamisen asiantuntijuus ja yhteyshenkilöt käytännön toteuttamisessa.
- Kuntien liikuntaneuvojat koulutetaan LIIKUN-lehden käyttöön: Lifecare-viestin lukeminen, kirjautuminen asiakas- ja potilastietojärjestelmään, kirjaamisen perusteet ja kirjaaminen LIIKUN-lehdelle sekä asiakaskäyntien tilastointi.
- Perehdytys- ja koulutusmateriaali tuotetaan suomeksi ja ruotsiksi ja toimitetaan kaikille asianosaisille. Lisäksi videotallenteet koulutustilaisuuksista säilytetään sovitusti niin, että niitä on mahdollista katsoa ja levittää myös myöhemminkin.
- Palveluketju tarvitsee toteutuakseen koordinointiin nimetyn tahon hyvinvointialueelta. Tuon henkilön tai yksikön vastuulla on verkoston kontaktointi ja yhteystietojen ylläpito, käytännön asioiden järjestelyt LIIKUN-lehden käytössä sekä elintapaohjauksen kehittäminen erityisesti liikkumisen osalta.
Kuva
Liikuntaneuvonnan palveluketju käynnistyi marraskuussa 2024 alueen neljällä paikkakunnalla ja tuloksia käyttönoton ensimmäisestä vaiheesta raportoitiin maaliskuussa 2025. Yhteistyömalli todettiin sinänsä toimivaksi ja liikuntaneuvojille ohjautuneet asiakkaat pääosin palvelusta hyötyviksi, mutta haasteena oli kohderyhmäksi valitun potilasryhmän tavoittaminen ja tunnistaminen hoitajavastaanotolla. Työikäiset prediabeetikot asioivat vähän sote-keskuksen hoitajavastaanotolla ja toisaalta hyvinvointialueen toimintamalli prediabeteksen hoidosta ohjasi hoitajia ko.kohderyhmän suhteen kirjeitse tai etänä tapahtuvaan neuvontaan. Sen vuoksi kontaktit kohderyhmän kanssa jäivät vähäisiksi.
Sen sijaan toimintamalli on herättänyt ajatuksia siitä, minkä muiden kohderyhmien kanssa sitä olisi mahdollista ja hyödyllistä käyttää. Tällaisia kohderyhmiä voisivat olla mm. työttömien terveystarkastuksissa ja kutsuntatarkastuksissa käyvät henkilöt sekä työikäiset maahanmuuttajat.
Hankkeen päätyttyä 10 kunnassa 14:sta on valmius tai ovat jo käynnistäneet liikuntaneuvonnan palveluketjun. Hankkeen lopussa tehdyn kartoituskyselyn perusteella yhteistyö kuntien ja hyvinvointialueen välillä on parantunut suurimman osan vastaajan mielestä. Yhteistyön osalta on tunnistettu, että toiminnan sujuvaksi saaminen vaatii aikaa, mutta eteenpäin on silti menty. Lähes kaikkiin 10 kunnan liikuntaneuvontaan on ohjautunut asiakkaita hyvinvointialueelta vuoden 2025 aikana. Hyvinvointialueen ammattilaiset toivat vastauksissaan esille, että liikuntaneuvojan aktiivisuus hyvinvointialueen suuntaan on lisännyt yhteistyötä sekä ymmärrystä liikuntaneuvonnasta. Vastauksista pystyy myös toteamaan, että henkilöstön vaihtuvuus sekä hyvinvointialueella että kunnissa on yksi keskeinen haaste yhteistyölle ja sen jatkuvuudelle.
Hanketyöntekijöiden näkökulmasta katsottunu, ymmärrys ja mielenkiinto hyvinvointialueen kanssa tehtävää yhteistyötä kohtaan on kasvanut ja on voitu todeta se hyöty asiakastyössä, mikä palveluketjun kehittämisen yhteydessä on tapahtunut toimijoiden kesken, kun molemminpuolinen tunnettuus on lisääntynyt. Asiakkaatkin vaikuttavat olevan nyt paremmin tietoisia oman kuntansa palveluista ja saavat tietoa ja ohjausta oman hyvinvointinsa edistämiseen mm. yhteistyössä järjestetyissä tilaisuuksissa ja tapahtumissa.