Liikuntaneuvonnan palveluketju Pohjanmaalla (RRP, P4, I2)

Pohjanmaalla yhtenäistetään liikuntataneuvonnan palveluketjua osana elintapaohjauksen kokonaisuutta. Tavoitteena on, että asiakas saadaan ohjattua sujuvasti hyvinvointialueelta kunnan liikuntaneuvontaan. 

Toimintaympäristö **

Suomalaiset liikkuvat liian vähän. Liian vähäinen liikkuminen lisää riskiä sairastua pitkäaikaissairauksiin, joiden hoito kuormittaa huomattavasti terveydenhuollon palveluja. Myös runsas istuminen ja muu paikallaanolo ovat terveydelle haitallisia. Terveyden kannalta liian vähäinen liikkuminen aiheuttaa Suomessa vuosittain vähintään 3,2 miljardin euron kustannukset. Kuntatasolla tämä tarkoittaa kymmenien, jopa satojen miljoonien eurojen kustannuksia vuodessa.

Koska liian vähäisen liikkumisen vaikutukset ovat huomattavia, tulee liikkumisen tukemisen olla osa elintapa- ja pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Liikuntaneuvonta on keino lisätä väestön liikkumista. Elintapojen muutoksista hyötyvät erityisesti henkilöt, joilla on kohonnut riski sairastua pitkäaikaissairauksiin. Riittävä liikkuminen lisää terveyttä ja hyvinvointia sekä työ- ja toimintakykyä ja siten vähentää terveyspalvelujen käyttöä. Liikuntaneuvonnan hyödyt yltävät siis yksilötasoa laajemmalle eli myös yhteiskuntatasolle. 

Lähde: Liikuntaneuvonnan valtakunnalliset suositukset 2021

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kehittämistyön tueksi tehdään nykytilan kartoitus, jonka tavoitteena on kokonaiskuvan saaminen liikuntaneuvonnan nykytilasta sekä asiakasohjauksen tilasta kyseiseen palveluun. Kartoitus tehdään kaikille Pohjanmaan kunnille sekä hyvinvointialueen sote-vastaanotoille.

Pohjanmaan kuntien (14) liikuntaneuvojilta halutaan kartoituksessa selvittää, että toteutetaanko kunnassa liikuntaneuvontaa, miten yhteistyö toimii hyvinvointialueen kanssa ja miten sitä tulisi kehittää. Pohjanmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilta halutaan kartoituksessa selvittää, miten heidän yhteistyö toimii kuntien liikuntaneuvontaan, ja miten sitä tulisi parantaa. Kohderyhmänä ovat erityisesti ne ammattilaiset, jotka vastaanotolla kohtaavat asiakkaita, ja joiden työhön kuuluu myös palvelu-/asiakasohjaus. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Suomalaiset liikkuvat liian vähän. Liian vähäinen liikkuminen lisää riskiä sairastua pitkäaikaissairauksiin, joiden hoito kuormittaa huomattavasti terveydenhuollon palveluja. Myös runsas istuminen ja muu paikallaanolo ovat terveydelle haitallisia. Terveyden kannalta liian vähäinen liikkuminen aiheuttaa Suomessa vuosittain vähintään 3,2 miljardin euron kustannukset. Kuntatasolla tämä tarkoittaa kymmenien, jopa satojen miljoonien eurojen kustannuksia vuodessa.

Koska liian vähäisen liikkumisen vaikutukset ovat huomattavia, tulee liikkumisen tukemisen olla osa elintapa- ja pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Liikuntaneuvonta on keino lisätä väestön liikkumista. Elintapojen muutoksista hyötyvät erityisesti henkilöt, joilla on kohonnut riski sairastua pitkäaikaissairauksiin. Riittävä liikkuminen lisää terveyttä ja hyvinvointia sekä työ- ja toimintakykyä ja siten vähentää terveyspalvelujen käyttöä. Liikuntaneuvonnan hyödyt yltävät siis yksilötasoa laajemmalle eli myös yhteiskuntatasolle.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittämistyötä varten alueelle on perustettu elintapaohjauksen verkosto. Verkostossa on kuntien liikuntaneuvojia, hyvinvointialueen sote-ammattilaisia, työterveys sekä järjestöedustajana Pohjanmaan liikunta ja urheilu ry. Liikuntaneuvonnan palveluketjua lähdetään heti alusta alkaen suunnittelemaan yhteistyössä yli organisaatiorajojen. Verkoston päätavoitteena on yhteistyön tiivistäminen yli organisaatiorajojen. Tarkoituksena on, että asiakas saadaan ohjattua helposti palvelusta toiseen. Tämä edellyttää mutkattomia palveluketjuja sekä eri organisaatioiden ammattilaisten ja heidän työnsä tuntemista. Yhteistyön kautta pystytään löytämään ratkaisuja yhteisiin haasteisiin. 

Tavoiteltu muutos

1.Liikuntaneuvonnasta tulee luonnollinen osa elintapaohjauksen kokonaisuutta ja yhteistyö toimii hyvinvointialueen ja kuntien välillä sujuvasti. Sote-ammattilaiset tuntevat oman alueen liikuntaneuvojat, ja liikuntaneuvojilla on tiedossa vastinparit hyvinvointialueelta.

2.Liikuntaneuvonnan tarpeessa olevan asiakkaat (pilottivaiheessa työikäiset prediabeetikot) saadaan ohjattua sujuvasti hyvinvonitialueelta kunnan liikuntaneuvontaan.

3.Liikuntaneuvontaan ohjattujen asiakkaiden elintavat paranevat

4.Pitkän aikavälin tavoitteena sairastavuus 2.tyypin diabetekseen vähenee

Toteutussuunnitelma

09-12/2023

Nykytilan kuvaus liikuntaneuvonnasta alueella. Haastattelujen toteutus kuntien ja sote-ammattilaisten kanssa. Tavoitteena saada konkreettinen kuva nykytilasta, jotta tiedetään mihin kehittämistyössä tulee erityisesti tarttua sekä mikä on eri toimijoiden tahtotila yhteistyölle. Elintapaohjauksen verkoston luominen ja edustajien nimeäminen.

01-06/2024

  • Ensimmäinen elintapaohjauksen verkoston kokous 02/2024. Käyty läpi nykytilan kartoituksen tulokset ja verkostoiduttu.
  • Markkinoitu elintapaohjauksen verkoston jäsenille Liikkuva aikuisen järjestämää starttifoorumia sekä Liikuntaneuvonnan valtakunnallista seminaaria, jotta saataisiin lisättyä alueella tietoa liikuntaneuvonnasta, sen järjestämisestä sekä yhdyspintatyöstä.
  • Liikuntaneuvonnan ja yhdyspintatyön koulutus kuntien ja hyvinvointialueen ammattilaisille 04/2024 (ilmainen). Kouluttajina Sari Kivimäki ja Katariina Tuunanen (Liikkuva Aikuinen).
  • Elintapaohjauksen verkoston kokoontuminen 05/2024. Tapaamisessa kuullaan, miten liikuntaneuvonnan palveluketju toteutuu muutamalla toisella hyvinvointialueella.
  • Alueen oman palveluketjun työstäminen alkaa.
  • Liikuntaneuvonnan kohderyhmän määrittäminen hyvinvointialueen ja kuntien hyte-johtajien kanssa.
  • Elintapaohjauksen verkoston kokoontuminen 06/2024. 

08-12/2024

  • Syksyllä jatkuu liikuntaneuvonnan palveluketjun konkreettinen työstäminen ja mallin pilotointi
Liitteet
Kuva
Kehittämistyön eteneminen
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kohderyhmänä ovat elintapaohjausta tekevät sote-ammattilaiset sekä kuntien liikuntaneuvojat. Loppuvuodesta 2023 liikuntaneuvonnan sekä yhteistyön nykytilannetta kartoitettiin haastattelemalla kohderyhmää. Kuntien liikuntaneuvojia haastateltiin siitä, miten liikuntaneuvonta kunnissa toteutuu ja miten yhteistyö hyvinvointialueen kanssa toimii heidän näkökulmasta. Vastaavanlainen haastattelu toteutettiin hyvinvointialueen sote-vastaanotoille. Kiinnostuksena oli tietää, tietävätkö sote-ammattilaiset mitä liikuntaneuvonta on, ja mitä toimivan yhteistyön saamiseksi tulisi kehittää. Kartoituksen tulokset toimivat kehittämistyön pohjana. 

Asiakkaiden osalta kohderyhmänä ovat työikäiset prediabeetikot.