| Innokylä

Toimintaympäristö

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintakenttä muuttui suuresti hyvinvointialueiden perustamisen myötä. Osa aiemmin kunnissa työskentelevästä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen henkilöstöstä siirtyi hyvinvointialueen työntekijöiksi ja kuntiin rakennetut hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tähtäävät palvelut joko supistuivat tai lakkasivat kokonaan toimimasta. Tarve elintapaohjauksen kokonaisuuden uudelleenrakentamiselle ja organisoitumiselle syntyi. Keskustelua toiminnan työnjaosta kuntien ja hyvinvointialueen kesken on käyty eri tasoilla ja määrittelytyö jatkuu elintapaohjauksen verkostoissa ja organisaatioiden johtotasolla.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Suomalaiset liikkuvat liian vähän. Liian vähäinen liikkuminen lisää riskiä sairastua kansansairauksiin, joiden hoito kuormittaa huomattavasti terveydenhuollon palveluja. Myös runsas istuminen ja muu paikallaanolo ovat terveydelle haitallisia. Terveyden kannalta liian vähäinen liikkuminen aiheuttaa Suomessa vuosittain arviolta 3,2 miljardin euron kustannukset. Kuntatasolla tämä tarkoittaa kymmenien, jopa satojen miljoonien eurojen kustannuksia vuodessa.

Liikkumisen lisäämisen tukeminen tulee olla osa kansansairauksien ennaltaehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Liikuntaneuvonta on keino lisätä väestön liikkumista. Elintapojen muutoksista hyötyvät erityisesti henkilöt, joilla on kohonnut riski sairastua pitkäaikaissairauksiin. Riittävä liikkuminen lisää terveyttä ja hyvinvointia sekä työ- ja toimintakykyä ja siten vähentää terveyspalvelujen käyttöä. Liikuntaneuvonnan hyödyt yltävät siis yksilötasoa laajemmalle eli myös yhteiskuntatasolle.

Lähde: Liikuntaneuvonnan valtakunnalliset suositukset 2021

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Liikuntaneuvonnan palveluketjun kehittämiseksi tehtiin Pohjanmaalla loppuvuodesta 2023 nykytilan kartoitus, jonka tavoitteena oli kokonaiskuvan luominen liikuntaneuvonnan nykytilasta, asiakasohjauksen tilasta kyseiseen palveluun sekä konkreettisista kehittämistarpeista, joita vaadittaisiin sujuvan palveluketjun kehittämiseksi. Kartoitus tehtiin kaikille Pohjanmaan kunnille sekä osalle hyvinvointialueen sote-vastaanotoista (perustason avovastaanotot). Pohjanmaan kuntien (14kpl) liikuntaneuvojilta selvitettiin, että toteutetaanko kunnassa liikuntaneuvontaa, miten yhteistyö toimii hyvinvointialueen kanssa ja miten sitä tulisi kehittää. Pohjanmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilta puolestaan kysyttiin, miten yhteistyö kuntien liikuntaneuvontaan toimii, ja miten sitä tulisi parantaa.

Kartoituksessa selvisi, että sujuvalle liikuntaneuvonnan palveluketjulle on suuri tarve. Sote-ammattilaiset ovat tunnistaneet vastaanotollaan runsaasti asiakkaita, jotka voisivat hyötyä liikuntaneuvonnasta. Vastaanotolla ei kuitenkaan ole aikaa syventyä asiakkaan liikuntatottumuksiin tarkemmin tai herätellä asiakkaan syvempää motivaatiota liikkumiseen. Sote-ammattilaisilta tuli toive, että he voisivat ohjata asiakkaita henkilölle, jolla olisi aikaa ja osaamista paneutua asiakkaan tilanteeseen paremmin liikunnan osalta. Myös kuntien liikuntaneuvojilta nousi esille tarve lisätä yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa. Usean kunnan liikuntapalvelut toivovat, että hyvinvointialueelta ohjautuisi heille asiakkaita, jotka vastaavat sitä kohderyhmää, joille liikuntapalveluita kunnissa tuotetaan.

Keskeiset kehitystyön tarpeet, jotta yhteistyöstä ja palveluketjusta saadaan sujuvat, olivat:

Sote-ammattilaisille konkreettista tietoa siitä, tuotetaanko omassa kunnassa liikuntaneuvontaa, mitä se pitää sisällään ja kuka sitä toteuttaa
Liikuntaneuvojille tieto kontaktihenkilöistä hyvinvointialueella (=vastinparien nimeäminen)
Säännölliset tapaamiset liikuntaneuvojan ja sote-ammattilaisten välillä
Sähköisen liikuntalähetteen käyttöönotto
Selkeät kriteerit ja linjaukset palveluketjulle
Sovittu käytäntö, että liikuntaneuvoja on asiakkaaseen yhteydessä ja varaa hänelle ajan
Liikuntaneuvojille rajatut kirjaamisoikeudet asiakas- ja potilastietojärjestelmään

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Liikuntaneuvonnan palveluketjun kehittämistä varten alueelle on perustettu elintapaohjauksen verkosto. Verkostossa on kuntien liikuntaneuvojia, hyvinvointialueen elintapaohjausta antavia sote-ammattilaisia, työterveyden edustaja sekä järjestöedustajana Pohjanmaan liikunta ja urheilu ry. Verkoston päätavoitteena on yhteistyön määrittely ja tiivistäminen yli organisaatiorajojen. Yhteistyön kautta voidaan löytää ratkaisuja yhteisiin haasteisiin.

Kehittämistyön alussa valmistelutyötä tehtiin kunnan liikuntaneuvojan ja hyvinvointialueen ammattilaisen välisenä yhteistyötä. Keskeisenä nähtiin, että kehittämistä tulee tehdä työparityöskentelynä, jotta kehittämiseen saadaan selkeät näkökulmat molemmista organisaatioista. Tapa koettiin erittäin toimivaksi.

Tavoiteltu muutos

1. Liikuntaneuvonnasta tulee luonteva osa elintapaohjauksen kokonaisuutta ja yhteistyö toimii hyvinvointialueen ja kuntien välillä sujuvasti. Sote-ammattilaiset tuntevat oman alueen liikuntaneuvojat, ja liikuntaneuvojilla on tiedossa vastinparit hyvinvointialueelta.

2.Liikuntaneuvonnan tarpeessa olevan asiakkaat (käyttöönottovaiheessa työikäiset prediabeetikot) on mahdollista ohjata sujuvasti hyvinvointialueelta kunnan liikuntaneuvontaan.

3.Pidemmän aikavälin tavoitteet:

Liikuntaneuvontaan ohjattujen asiakkaiden elintavat paranevat.

Sairastavuus 2-tyypin diabetekseen vähenee.

Muutoksen mittaaminen

1. Luodaan jokaiseen alueen kuntaan vastinparitoiminta työikäisten asiakkaiden palveluketjua varten

2. Sote-vastaanotoilla käytetään potilaskirjauksissa liikuntaneuvonnan OAB-toimenpidekoodeja, joiden käyttöä seurataan kuukausittain.

3. Kunnan liikuntaneuvonnassa seurataan kuukausittain saatujen asiakasyhteystietojen määriä, onnistuneita yhteydenottoja sekä aloitettuja liikuntaneuvontaprosesseja.

Toteutussuunnitelma

09-12/2023

Nykytilan kuvaus liikuntaneuvonnasta alueella. Haastattelujen toteutus kuntien ja sote-ammattilaisten kanssa. Tavoitteena saada konkreettinen kuva nykytilasta, jotta tiedetään mihin kehittämistyössä tulee erityisesti tarttua sekä mikä on eri toimijoiden tahtotila yhteistyölle. Elintapaohjauksen verkoston luominen ja edustajien nimeäminen.

01-06/2024

Ensimmäinen elintapaohjauksen verkoston kokous 02/2024. Käyty läpi nykytilan kartoituksen tulokset ja verkostoiduttu.
Markkinoitu elintapaohjauksen verkoston jäsenille Liikkuva aikuisen järjestämää starttifoorumia sekä Liikuntaneuvonnan valtakunnallista seminaaria, jotta saataisiin lisättyä alueella tietoa liikuntaneuvonnasta, sen järjestämisestä sekä yhdyspintatyöstä.
Liikuntaneuvonnan ja yhdyspintatyön koulutus kuntien ja hyvinvointialueen ammattilaisille 04/2024 (ilmainen). Kouluttajina Sari Kivimäki ja Katariina Tuunanen (Liikkuva Aikuinen).
Elintapaohjauksen verkoston kokoontuminen 05/2024. Tapaamisessa kuullaan, miten liikuntaneuvonnan palveluketju toteutuu muutamalla toisella hyvinvointialueella.
Alueen oman palveluketjun työstäminen alkaa.
Liikuntaneuvonnan kohderyhmän määrittäminen hyvinvointialueen ja kuntien hyte-johtajien kanssa.
Elintapaohjauksen verkoston kokoontuminen 06/2024.

08-12/2024

Liikuntaneuvonnan palveluketjun konkreettinen työstäminen ja mallin pilotointi toteutetaan käyttöönoton ensimmäiseen vaiheeseen valittujen 4 kunnan kanssa; yhteistyökokoukset, toimintatapojen ja seurantamenettelyjen määrittely, yhteisten tilannakatsauksien järjestäminen ja asiakasohjauksen prosessin kehittäminen kokemusten pohjalta.
Käyttöönoton ensimmäinen vaihe ajoittuu 11/2024-2/2025 väliselle ajalle.

01-03/2025

Maaliskuussa 2025 kootaan ja esitetään ensimmäisestä vaiheesta saatu seurantatieto ja laadullinen info (webropol-kysely palveluketjun osapuolille).
Käydään jatkuvasti vuoropuhelua alueen kuntien kanssa mahdollisuudesta aloittaa palveluketjun käyttöönotto (kunnan liikuntaneuvonnan resurssi) ja käyttöönotolle sopiva ajankohta. Kun käyttöönotosta on sovittu, perehdytetään sote-vastaanoton henkilöstöä ja sovitaan käytänteistä yhdessä kunnan edustajan kanssa.
Käynnistetään LIIKUN-lehden hankinta- ja käyttöönottoprosessi, jotta liikuntaneuvonnan palveluketjulle saadaan yhteinen kirjaamisalusta Terveys Lifecareen ja liikuntaneuvojille rajatut kirjaamisoikeudet.

04-06/2025

Liikuntaneuvonnan palveluketjun käyttöönoton laajentaminen alueen kuntiin jatkuu
Luodaan yhteistyösopimuspohja liikuntaneuvonnan palveluketjulle, osapuolina kunta ja hyvinvointialue. Sopimuksella määritellään molempien osapuolten vastuut ja velvoitteet ja luodaan näin pohja LIIKUN-lehden käytölle.
LIIKUN-lehden hankinta- ja käyttöönottoprosessi jatkuu

07-12/2025

Liikuntaneuvonnan palveluketjun käyttöönoton laajentaminen alueella jatkuu yhteisillä neuvotteluilla, kuntakohtaisesti edeten
LIIKUN-lehden käyttöönotto etenee taustamäärittelyjen laatimisella, liikuntaneuvojien kouluttamisella suomeksi ja ruotsiksi sekä hoitajavastaanottojen perehdyttämisellä LIIKUN-lehden käyttöön ns. lähetepohjana liikuntaneuvontaan. Kouluttamiseen liittyen laaditaan prosessikuvaus liikuntaneuvonnan palveluketjusta, kirjaamisohjeet liikuntaneuvojille suomeksi ja ruotsiksi sekä kirjautumisohjeet Lifecare-järjestelmään ja tekniset käyttöohjeet kirjaamisen ja tilastoinnin tueksi.
Suunnitelma jatkosta liittyen palveluketjun hallinnointiin, sopimusten ylläpitoon ja päivittämiseen, kirjaamisoikeuksien antamiseen liikuntaneuvojille sekä yhteydenpito hyvinvointialueen henkilöstöön.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Liikuntaneuvonnan palveluketjun toteuttajaryhmänä toimivat elintapaohjausta tekevät sote-ammattilaiset sekä kuntien liikuntaneuvojat.

Liikuntaneuvonnan kohderyhmänä ovat ensimmäisessä käyttöönottovaiheessa työikäiset prediabeetikot. Asiakkaiden osallistaminen palveluketjun toiminnan kehittämiseen on ajankohtaista sitten, kun käyttöönotossa on vakiintunut asiakasohjauksen prosessi.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Liikuntaneuvonnan palveluketju on kunnissa ja hyvinvointialueella toimivien eri tahojen rajat ylittävää yhteistyötä, jossa yhteisenä tavoitteena on edistää kuntalaisten terveellisiä elintapoja liikunnan keinoin. Tavoitteena on, että liikuntaneuvonnan tarpeessa olevat asiakkaat saataisiin ohjattua sujuvasti, ammattilaisten kesken sovitulla tavalla hyvinvointialueen palvelusta kunnan liikuntaneuvontaan. Asiakkaalle tämä tarkoittaa peräkkäisiä palveluja, jotka muodostavat saumattoman kokonaisuuden. Tavoitteena on, että asiakkaalle muodostuu liikunnallisempi elämäntapa sekä parempi terveys ja elämänlaatu pitkällä aikavälillä.

Pohjanmaalla liikuntaneuvonnan palveluketjun käyttöönottovaiheessa kohderyhmänä ovat työikäiset prediabeetikot. Tavoitteena on, että terveydenhuollon vastaanotolla terveytensä kannalta liian vähän liikkuva henkilö tunnistetaan ja liikkuminen otetaan puheeksi. Puheeksioton tukena ammattilaiset voivat käyttää Liikkumisen edistämisen mini-interventio -mallia. Asiakkaan lähettämisestä liikuntaneuvontaan on sovittu yhdessä kuntien kanssa.

Ensimmäisessä käyttöönottovaiheessa syksyllä -24 asiakkaan tiedot lähetetään salatulla sähköpostilla kunnan liikuntaneuvojalle, joka ottaa asiakkaaseen yhteyttä. Loppuvuonna 2025 otetaan käyttöön LIIKUN-lehti osana Terveys Lifecare-potilastietojärjestelmää, mikä mahdollistaa asiakastietojen välittämisen yhteisen sähköisen alustan avulla. Yksilöllistä liikuntaneuvontaa toteuttavat kunnan liikuntaneuvojat saavat LIIKUN-lehdelle rajatut kirjaamisoikeudet ja näin asiakkaan lähtötilanteeseen ja liikuntaneuvonnan toteuttamiseen liittyvät tiedot ovat yhdessä ja samassa paikassa. Myös asiakas pääsee osalliseksi prosessista, kun LIIKUN-lehdelle kirjatut tiedot siirtyvät OmaKantaan.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Palveluketjun toimivuuden ensimmäinen askel on koota yhteen kuntakohtaisesti sekä sote-vastaanotoilla työskentelevät henkilöt että kunnan liikuntaneuvoja(t). Kasvokkain tutustuminen edesauttaa yhteistyön syntymistä ja onnistumista. Kun tarve palveluketjulle on yhteisesti tunnistettu, voidaan keskittyä käytännön toteuttamiseen.
Palveluketju pilkotaan vaiheisiin, jossa jokaisen tehtävä on määritelty ja eteneminen kuvattu askeleittain. Kaikki työntekijät saavat riittävän ohjeistuksen ja perehdytyksen palveluketjun toteuttamiseen omalta osaltaan. Sote-vastaanoton esihenkilö ja palveluketjun keskeiset henkilöt huolehtivat, että palveluketju toteutuu ja uudet työntekijät perehdytetään toimintamalliin.
LIIKUN-lehden hankinta- ja käyttöönottovaiheessa on tärkeää valjastaa kaikki tarpeellinen osaaminen: hankinnan, IT-hallinnon, sopimusteknisen osaamisen, tietoturvallisuuden, asiakas- ja potilastietojärjestelmän sekä kirjaamisen asiantuntijat että käytännön yhteyshenkilöt.
Kuntien liikuntaneuvojat koulutetaan LIIKUN-lehden käyttöön: Lifecare-viestin lukeminen,kirjautuminen asiakas- ja potilastietojärjestelmään, kirjaaminen LIIKUN-lehdelle sekä asiakaskäyntien tilastointi
Perehdytys- ja koulutusmateriaali tuotetaan suomeksi ja ruotsiksi ja toimitetaan asianosaisille. Lisäksi videotallenteet koulutustilaisuuksista säilytetään sovitusti niin, että niitä on mahdollista katsoa ja levittää myös myöhemminkin.

Liikuntaneuvonnan palveluketjussa hoitajalla ja liikuntaneuvojalla on selkeästi määritellyt tehtävät

Vinkit toimintamallin soveltajille

1.Nykytilan kartoituksen teko ennen konkreettisen kehittämisen käynnistymistä oli hyvä ratkaisu. Kartoituksessa saatiin konkreettista tietoa sekä kuntien että hyvinvointialueen sote-vastaanottojen kehittämisen tarpeista. Haastattelut mahdollistivat myös keskustelut kehittämistyöstä laajasti eri toimijoiden kanssa. Keskeiset työntekijät saatiin heti alusta alkaen mukaan suunnitteluun ja ideointiin.

2.Yhdyspinnalla tehtävää kehittämistyötä kannattaa tehdä työparityöskentelynä. Pohjanmaalla hyvinvointialueen hanketyöntekijällä oli työparina erään kunnan liikuntaneuvoja, mikä osoittautui erittäin toimivaksi käytännöksi. Näin kehittämiseen pystyttiin antamaan hyvää asiantuntemusta sekä liikunta- että sote-palveluiden näkökulmasta.

3.Verkostotyöllä voidaan tukea ja ohjata uuden toimintamallin käyttöönottoa. Pohjanmaalla elintapaohjauksen verkosto perustettiin osaksi tätä kehittämistyötä. Verkoston luominen mahdollisti, että kehittämistä ja vuoropuhelua päästiin tekemään yli organisaatiorajojen alusta alkaen. Hyvinvointialueiden myötä työnjako yhdyspinnalla on herättänyt paljon keskustelua, joten oli hyvä ratkaisu ottaa kaikki keskeiset toimijat alusta alkaen mukaan palveluketjun kehittämiseen.

4. Toimintamalli lienee hyvä aloittaa rajatusta kohderyhmästä, mutta mahdollisuuksien mukaan luoda sitä siten, että sen laajentaminen uusiin kohderyhmiin sujuu mahdollisimman vaivattomasti. Pohjanmaalla alettiin hyvin pian käyttöönoton jälkeen keskustella uusista kohderyhmistä mutta myös lähettävien tahojen laajentamisesta. Erityisesti kuntoutuspalveluissa oltiin kiinnostuneita mahdollisuuteen ohjata asiakkaita liikuntaneuvontaan.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Liikuntaneuvonnan palveluketju käynnistyi marraskuussa 2024 alueen neljällä paikkakunnalla ja tuloksia käyttönoton ensimmäisestä vaiheesta raportoitiin maaliskuussa 2025. Yhteistyömalli todettiin sinänsä toimivaksi ja liikuntaneuvojille ohjautuneet asiakkaat pääosin palvelusta hyötyviksi, mutta haasteena oli valitun potilasryhmän tavoittaminen ja tunnistaminen hoitajavastaanotolla. Työikäiset prediabeetikot harvoin asioivat sote-keskuksen hoitajavastaanotolla ja toisaalta hyvinvointialueen toimintamalli prediabeteksen hoidosta ohjasi hoitajia ko.kohderyhmän suhteen kirjeitse tai teänä tapahtuvaan neuvontaan. Sen vuoksi kontaktit kohderyhmän kanssa jäivät vähäisiksi.

Sen sijaan toimintamalli on herättänyt ajatuksia siitä, minkä muiden kohderyhmien kanssa sitä olisi mahdollista ja hyödyllistä käyttää. Tällaisia kohderyhmiä ovat mm. työttömien terveystarkastuksissa ja kutsuntatarkastuksissa käyvät henkilöt.

Liikuntaneuvonnan palveluketju Pohjanmaalla (RRP, P4, I2)

Kuva

Kuva