Liikuntaneuvonnan palveluketju Pohjanmaalla (RRP, P4, I2)
Pohjanmaalla yhtenäistetään ja käyttöönotetaan liikuntaneuvonnan palveluketju osaksi elintapaohjauksen kokonaisuutta. Tavoitteena on, että asiakas voidaan ohjata sujuvasti hyvinvointialueelta kunnan liikuntaneuvontaan.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintakenttä muuttui suuresti hyvinvointialueiden perustamisen myötä. Osa aiemmin kunnissa työskentelevistä henkilöistä siirtyi hyvinvointialueen työntekijöiksi ja kuntiin rakennetut hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tähtäävät palvelut joko supistuivat tai lakkasivat kokonaan toimimasta. Tarve elintapaohjauksen kokonaisuuden uudelleenrakentamiselle ja organisoitumiselle syntyi. Keskustelua toiminnan työnjaosta kuntien ja hyvinvointialueen kesken on käyty eri tasoilla ja määrittelytyö jatkuu elintapaohjauksen verkostoissa ja johtotasolla.
Suomalaiset liikkuvat liian vähän. Liian vähäinen liikkuminen lisää riskiä sairastua pitkäaikaissairauksiin, joiden hoito kuormittaa huomattavasti terveydenhuollon palveluja. Myös runsas istuminen ja muu paikallaanolo ovat terveydelle haitallisia. Terveyden kannalta liian vähäinen liikkuminen aiheuttaa Suomessa vuosittain vähintään 3,2 miljardin euron kustannukset. Kuntatasolla tämä tarkoittaa kymmenien, jopa satojen miljoonien eurojen kustannuksia vuodessa.
Koska liian vähäisen liikkumisen vaikutukset ovat huomattavia, tulee liikkumisen tukemisen olla osa elintapa- ja pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Liikuntaneuvonta on keino lisätä väestön liikkumista. Elintapojen muutoksista hyötyvät erityisesti henkilöt, joilla on kohonnut riski sairastua pitkäaikaissairauksiin. Riittävä liikkuminen lisää terveyttä ja hyvinvointia sekä työ- ja toimintakykyä ja siten vähentää terveyspalvelujen käyttöä. Liikuntaneuvonnan hyödyt yltävät siis yksilötasoa laajemmalle eli myös yhteiskuntatasolle.
Lähde: Liikuntaneuvonnan valtakunnalliset suositukset 2021
Liikuntaneuvonnan palveluketjun kehittämistä varten alueelle on perustettu elintapaohjauksen verkosto. Verkostossa on kuntien liikuntaneuvojia, hyvinvointialueen elintapaohjausta sote-ammattilaisia, työterveyden edustaja sekä järjestöedustajana Pohjanmaan liikunta ja urheilu ry. Liikuntaneuvonnan palveluketjua on alusta alkaen kehitetty yhteistyössä yli organisaatiorajojen. Verkoston päätavoitteena on yhteistyön määrittely ja tiivistäminen yli organisaatiorajojen. Yhteistyön kautta voidaan löytää ratkaisuja yhteisiin haasteisiin.
Kehittämistyön alussa valmistelutyötä tehtiin kunnan liikuntaneuvojan ja hyvinvointialueen ammattilaisen välisenä yhteistyötä. Keskeisenä nähtiin, että kehittämistä tulee tehdä työparityöskentelynä, jotta kehittämiseen saadaan selkeät näkökulmat molemmista organisaatioista. Tapa koettiin erittäin toimivaksi.
1. Liikuntaneuvonnasta tulee luonteva osa elintapaohjauksen kokonaisuutta ja yhteistyö toimii hyvinvointialueen ja kuntien välillä sujuvasti. Sote-ammattilaiset tuntevat oman alueen liikuntaneuvojat, ja liikuntaneuvojilla on tiedossa vastinparit hyvinvointialueelta.
2.Liikuntaneuvonnan tarpeessa olevan asiakkaat (käyttöönottovaiheessa työikäiset prediabeetikot) saadaan ohjattua sujuvasti hyvinvointialueelta kunnan liikuntaneuvontaan.
3.Liikuntaneuvontaan ohjattujen asiakkaiden elintavat paranevat.
4.Pitkän aikavälin tavoitteena sairastavuus 2-tyypin diabetekseen vähenee.
1. Luodaan vastinparitoiminta työikäisten asiakkaiden palveluketjua varten
2. Sote-vastaanotoilla käytetään potilaskirjauksissa toimenpidekoodia OAB77, jonka käyttöä seurataan kuukausittain jokaisessa käyttöönottokunnassa.
Liikuntaneuvonnassa seurataan kuukausittain saatujen asiakasyhteystietojen määriä, onnistuneita yhteydenottoja sekä aloitettuja liikuntaneuvontaprosesseja.
09-12/2023
Nykytilan kuvaus liikuntaneuvonnasta alueella. Haastattelujen toteutus kuntien ja sote-ammattilaisten kanssa. Tavoitteena saada konkreettinen kuva nykytilasta, jotta tiedetään mihin kehittämistyössä tulee erityisesti tarttua sekä mikä on eri toimijoiden tahtotila yhteistyölle. Elintapaohjauksen verkoston luominen ja edustajien nimeäminen.
01-06/2024
- Ensimmäinen elintapaohjauksen verkoston kokous 02/2024. Käyty läpi nykytilan kartoituksen tulokset ja verkostoiduttu.
- Markkinoitu elintapaohjauksen verkoston jäsenille Liikkuva aikuisen järjestämää starttifoorumia sekä Liikuntaneuvonnan valtakunnallista seminaaria, jotta saataisiin lisättyä alueella tietoa liikuntaneuvonnasta, sen järjestämisestä sekä yhdyspintatyöstä.
- Liikuntaneuvonnan ja yhdyspintatyön koulutus kuntien ja hyvinvointialueen ammattilaisille 04/2024 (ilmainen). Kouluttajina Sari Kivimäki ja Katariina Tuunanen (Liikkuva Aikuinen).
- Elintapaohjauksen verkoston kokoontuminen 05/2024. Tapaamisessa kuullaan, miten liikuntaneuvonnan palveluketju toteutuu muutamalla toisella hyvinvointialueella.
- Alueen oman palveluketjun työstäminen alkaa.
- Liikuntaneuvonnan kohderyhmän määrittäminen hyvinvointialueen ja kuntien hyte-johtajien kanssa.
- Elintapaohjauksen verkoston kokoontuminen 06/2024.
08-12/2024
- Liikuntaneuvonnan palveluketjun konkreettinen työstäminen ja mallin pilotointi toteutetaan käyttöönoton ensimmäiseen vaiheeseen valittujen 4 kunnan kanssa; yhteistyökokoukset, toimintatapojen ja seurantamenettelyjen määrittely, yhteisten tilannakatsauksien järjestäminen ja prosessin kehittäminen kokemusten pohjalta.
- Käyttöönoton ensimmäinen vaihe ajoittuu 11/2024-2/2025 väliselle ajalle.
01-03/2024
- Maaliskuussa 2025 kootaan ja esitetään ensimmäisestä vaiheesta saatu seurantatieto ja laadullinen info (webropol-kysely palveluketjun osapuolille).
- Alkuvuodesta käydään keskusteluja muiden kuntien kanssa mahdollisuudesta aloittaa palveluketjun käyttöönotto (kunnan liikuntaneuvojan resurssi) ja käyttöönotolle sopiva ajankohta. Perehdytetään seuraavien kuntien sote-vastaanoton henkilöstöä ja sovitaan käytänteistä.
Kuva
Kohderyhmänä ovat elintapaohjausta tekevät sote-ammattilaiset sekä kuntien liikuntaneuvojat. Loppuvuodesta 2023 liikuntaneuvonnan sekä yhteistyön nykytilannetta kartoitettiin haastattelemalla kohderyhmää. Kuntien liikuntaneuvojia haastateltiin siitä, miten liikuntaneuvonta kunnissa toteutuu ja miten yhteistyö hyvinvointialueen kanssa toimii heidän näkökulmasta. Vastaavanlainen haastattelu toteutettiin hyvinvointialueen sote-vastaanotoille. Kiinnostuksena oli tietää, tietävätkö sote-ammattilaiset mitä liikuntaneuvonta on, ja mitä toimivan yhteistyön saamiseksi tulisi kehittää. Kartoituksen tulokset toimivat kehittämistyön pohjana.
Asiakkaiden osalta kohderyhmänä ovat työikäiset prediabeetikot.
Liikuntaneuvonnan palveluketju on kunnissa ja hyvinvointialueella toimivien eri tahojen rajat ylittävää yhteistyötä, jossa yhteisenä tavoitteena on edistää kuntalaisten terveellisiä elintapoja liikunnan keinoin. Tavoitteena on, että liikuntaneuvonnan tarpeessa olevat asiakkaat saataisiin ohjattua sujuvasti hyvinvointialueelta kunnan liikuntaneuvontaan. Asiakkaan kannalta tämä tarkoittaa peräkkäisiä palveluja, jotka muodostavat saumattoman kokonaisuuden. Tavoitteena on, että asiakkaalle saadaan liikunnallisempi elämäntapa sekä parempi terveys ja elämänlaatu pitkällä aikavälillä.
Liikuntaneuvonnan palveluketjun käyttöönottovaiheessa kohderyhmänä ovat Pohjanmaalla työikäiset prediabeetikot. Tavoitteena on, että kohderyhmä tunnistetaan terveydenhuollon vastaanotolla ja liikkuminen otetaan puheeksi. Puheeksioton tukena ammattilaiset voivat käyttää Liikkumisen edistämisen mini-interventio -mallia. Asiakkaan lähettäminen liikuntaneuvontaan on sovittu yhdessä kuntien kanssa. Käyttöönottovaiheessa syksyllä -24 asiakkaan tiedot lähetetään salatulla sähköpostilla kunnan liikuntaneuvojalle, joka ottaa asiakkaaseen yhteyttä. Vuoden -25 aikana valmistellaan LIIKUN-lehden käyttöönottoa osaksi Lifecare-järjestelmää, joka mahdollistaa sähköisen liikuntalähetteen sekä rajattujen kirjaamisoikeuksien antamisen kunnan liikuntaneuvojalle.
- Palveluketjun toimivuuden ensimmäinen askel on koota yhteen kuntakohtaisesti sekä sote-vastaanotoilla työskentelevät henkilöt että kunnan liikuntaneuvoja(t). Toisiin tutustuminen edesauttaa yhteistyön syntymistä ja onnistumista. Koska tarve palveluketjulle on yhteisesti tunnistettu, voidaan keskittyä käytännön toteuttamiseen.
- Palveluketju pilkotaan vaiheisiin, jossa jokaisen tehtävä on määritelty ja eteneminen kuvattu askeleittain. Työntekijä saa riittävän ohjeistuksen ja perehdytyksen palveluketjun toteuttamiseen omalta osaltaan.
- Kytketään muita ammattilaisia mukaan toteutukseen vain jos se on täysin välttämätöntä (esim. sihteerin resurssin käyttö ainoana salatun sähköpostin omistajana yksikössä).
Kuva
Toimintamallin käyttöönotto käynnistyy 11/2024. Tulokset käyttönoton ensimmäisestä vaiheesta raportoidaan 3/2025.