Liikuntaneuvonnan palveluketju Pohjanmaalla (RRP, P4, I2)
Pohjanmaalla on yhtenäistetty ja käyttöönotettu liikuntaneuvonnan palveluketju osaksi elintapaohjauksen kokonaisuutta. Terveytensä kannalta liian vähän liikkuva asiakas voidaan ohjata hyvinvointialueen hoitajavastaanotolta kunnan liikuntaneuvontaan.
Toimintamallin nimi
Pohjanmaalla on yhtenäistetty ja käyttöönotettu liikuntaneuvonnan palveluketju osaksi elintapaohjauksen kokonaisuutta. Terveytensä kannalta liian vähän liikkuva asiakas voidaan ohjata hyvinvointialueen hoitajavastaanotolta kunnan liikuntaneuvontaan.
Liikuntaneuvonnan palveluketju on kunnissa ja hyvinvointialueella toimivien eri tahojen rajat ylittävää yhteistyötä, jossa yhteisenä tavoitteena on edistää kuntalaisten terveellisiä elintapoja liikunnan keinoin. Tavoitteena on, että liikuntaneuvonnan tarpeessa olevat asiakkaat saataisiin ohjattua sujuvasti, ammattilaisten kesken sovitulla tavalla hyvinvointialueen palvelusta kunnan liikuntaneuvontaan. Asiakkaalle tämä tarkoittaa peräkkäisiä palveluja, jotka muodostavat saumattoman kokonaisuuden. Tavoitteena on, että asiakkaalle muodostuu liikunnallisempi elämäntapa sekä parempi terveys ja elämänlaatu pitkällä aikavälillä.
Pohjanmaalla liikuntaneuvonnan palveluketjun käyttöönottovaiheessa kohderyhmänä ovat työikäiset prediabeetikot. Tavoitteena on, että terveydenhuollon vastaanotolla terveytensä kannalta liian vähän liikkuva henkilö tunnistetaan ja liikkuminen otetaan puheeksi. Puheeksioton tukena ammattilaiset voivat käyttää Liikkumisen edistämisen mini-interventio -mallia. Asiakkaan lähettämisestä liikuntaneuvontaan on sovittu yhdessä kuntien kanssa.
Ensimmäisessä käyttöönottovaiheessa syksyllä -24 asiakkaan tiedot lähetetään salatulla sähköpostilla kunnan liikuntaneuvojalle, joka ottaa asiakkaaseen yhteyttä. Loppuvuonna 2025 otetaan käyttöön LIIKUN-lehti osana Terveys Lifecare-potilastietojärjestelmää, mikä mahdollistaa asiakastietojen välittämisen yhteisen sähköisen alustan avulla. Yksilöllistä liikuntaneuvontaa toteuttavat kunnan liikuntaneuvojat saavat LIIKUN-lehdelle rajatut kirjaamisoikeudet ja näin asiakkaan lähtötilanteeseen ja liikuntaneuvonnan toteuttamiseen liittyvät tiedot ovat yhdessä ja samassa paikassa. Myös asiakas pääsee osalliseksi prosessista, kun LIIKUN-lehdelle kirjatut tiedot siirtyvät OmaKantaan.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintakenttä muuttui suuresti hyvinvointialueiden perustamisen myötä. Osa aiemmin kunnissa työskentelevästä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen henkilöstöstä siirtyi hyvinvointialueen työntekijöiksi ja kuntiin rakennetut hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tähtäävät palvelut joko supistuivat tai lakkasivat kokonaan toimimasta. Tarve elintapaohjauksen kokonaisuuden uudelleenrakentamiselle ja organisoitumiselle syntyi. Keskustelua toiminnan työnjaosta kuntien ja hyvinvointialueen kesken on käyty eri tasoilla ja määrittelytyö jatkuu elintapaohjauksen verkostoissa ja organisaatioiden johtotasolla.
Liikuntaneuvonnan palveluketjun toteuttajaryhmänä toimivat elintapaohjausta tekevät sote-ammattilaiset sekä kuntien liikuntaneuvojat.
Liikuntaneuvonnan kohderyhmänä ovat ensimmäisessä käyttöönottovaiheessa työikäiset prediabeetikot. Asiakkaiden osallistaminen palveluketjun toiminnan kehittämiseen on ajankohtaista sitten, kun käyttöönotossa on vakiintunut asiakasohjauksen prosessi.
- Palveluketjun toimivuuden ensimmäinen askel on koota yhteen kuntakohtaisesti sekä sote-vastaanotoilla työskentelevät henkilöt että kunnan liikuntaneuvoja(t). Kasvokkain tutustuminen edesauttaa yhteistyön syntymistä ja onnistumista. Kun tarve palveluketjulle on yhteisesti tunnistettu, voidaan keskittyä käytännön toteuttamiseen.
- Palveluketju pilkotaan vaiheisiin, jossa jokaisen tehtävä on määritelty ja eteneminen kuvattu askeleittain. Kaikki työntekijät saavat riittävän ohjeistuksen ja perehdytyksen palveluketjun toteuttamiseen omalta osaltaan. Sote-vastaanoton esihenkilö ja palveluketjun keskeiset henkilöt huolehtivat, että palveluketju toteutuu ja uudet työntekijät perehdytetään toimintamalliin.
- LIIKUN-lehden hankinta- ja käyttöönottovaiheessa on tärkeää valjastaa kaikki tarpeellinen osaaminen: hankinnan, IT-hallinnon, sopimusteknisen osaamisen, tietoturvallisuuden, asiakas- ja potilastietojärjestelmän sekä kirjaamisen asiantuntijat että käytännön yhteyshenkilöt.
- Kuntien liikuntaneuvojat koulutetaan LIIKUN-lehden käyttöön: Lifecare-viestin lukeminen,kirjautuminen asiakas- ja potilastietojärjestelmään, kirjaaminen LIIKUN-lehdelle sekä asiakaskäyntien tilastointi
- Perehdytys- ja koulutusmateriaali tuotetaan suomeksi ja ruotsiksi ja toimitetaan asianosaisille. Lisäksi videotallenteet koulutustilaisuuksista säilytetään sovitusti niin, että niitä on mahdollista katsoa ja levittää myös myöhemminkin.
Liikuntaneuvonnan palveluketju käynnistyi marraskuussa 2024 alueen neljällä paikkakunnalla ja tuloksia käyttönoton ensimmäisestä vaiheesta raportoitiin maaliskuussa 2025. Yhteistyömalli todettiin sinänsä toimivaksi ja liikuntaneuvojille ohjautuneet asiakkaat pääosin palvelusta hyötyviksi, mutta haasteena oli valitun potilasryhmän tavoittaminen ja tunnistaminen hoitajavastaanotolla. Työikäiset prediabeetikot harvoin asioivat sote-keskuksen hoitajavastaanotolla ja toisaalta hyvinvointialueen toimintamalli prediabeteksen hoidosta ohjasi hoitajia ko.kohderyhmän suhteen kirjeitse tai teänä tapahtuvaan neuvontaan. Sen vuoksi kontaktit kohderyhmän kanssa jäivät vähäisiksi.
Sen sijaan toimintamalli on herättänyt ajatuksia siitä, minkä muiden kohderyhmien kanssa sitä olisi mahdollista ja hyödyllistä käyttää. Tällaisia kohderyhmiä ovat mm. työttömien terveystarkastuksissa ja kutsuntatarkastuksissa käyvät henkilöt.