Liikuntaneuvonnan palveluketju Pohjanmaalla (RRP, P4, I2)
Liikuntaneuvonnan palveluketju Pohjanmaalla (RRP, P4, I2)
Pohjanmaalla on käyttöönotettu liikuntaneuvonnan palveluketju osaksi elintapaohjauksen kokonaisuutta. Terveytensä kannalta liian vähän liikkuva asiakas voidaan ohjata hyvinvointialueen hoitajavastaanotolta kunnan liikuntaneuvontaan.
Toimintamallin nimi
Pohjanmaalla on käyttöönotettu liikuntaneuvonnan palveluketju osaksi elintapaohjauksen kokonaisuutta. Terveytensä kannalta liian vähän liikkuva asiakas voidaan ohjata hyvinvointialueen hoitajavastaanotolta kunnan liikuntaneuvontaan.
Kuva
Liikuntaneuvonnan palveluketju on kuntien ja hyvinvointialueen toimijoiden rajat ylittävää yhteistyötä, jossa yhteisenä tavoitteena on edistää kuntalaisten terveellisiä elintapoja liikunnan keinoin. Tavoitteena on, että liikuntaneuvonnan tarpeessa olevat asiakkaat saataisiin ohjattua sujuvasti, ammattilaisten kesken sovitulla tavalla, hyvinvointialueen palveluista kunnan tarjoamaan liikuntaneuvontaan. Asiakkaalle tämä tarkoittaa peräkkäisiä palveluja, jotka muodostavat saumattoman kokonaisuuden. Tavoitteena on, että asiakkaalle, jolla on tunnistettu riski sairastua esim. 2-tyypin diabetekseen, muodostuu liikunnallisempi elämäntapa sekä parempi terveys ja elämänlaatu pitkällä aikavälillä.
Pohjanmaalla liikuntaneuvonnan palveluketjun käyttöönottovaiheessa kohderyhmänä olivat työikäiset prediabeetikot. Tavoitteena on tunnistaa terveydenhuollon vastaanotolla terveytensä kannalta liian vähän liikkuva henkilö ja ottaa hänen kanssaan liikkuminen puheeksi. Puheeksioton tukena ammattilaiset voivat käyttää Liikkumisen edistämisen mini-interventio -mallia. Asiakkaan ohjaamisesta ja lähettämistavasta liikuntaneuvontaan on sovittu yhdessä kuntien kanssa.
Ensimmäisessä käyttöönottovaiheessa syksyllä -24 asiakkaan tiedot lähetetään salatulla sähköpostilla tai välitetään puhelimitse kunnan liikuntaneuvojalle, joka ottaa asiakkaaseen yhteyttä. Myöhemmässä vaiheessa otetaan käyttöön LIIKUN-lehti osana Terveys Lifecare-potilastietojärjestelmää, mikä mahdollistaa asiakastietojen välittämisen yhteisen sähköisen alustan avulla. Yksilöllistä liikuntaneuvontaa toteuttavat kunnan liikuntaneuvojat saavat LIIKUN-lehdelle rajatut kirjaamisoikeudet ja näin sekä asiakkaan lähtötilanteeseen että liikuntaneuvonnan toteuttamiseen liittyvät tiedot ovat yhdessä ja samassa paikassa. Myös asiakas pääsee osalliseksi prosessista, kun LIIKUN-lehdelle kirjatut tiedot siirtyvät OmaKantaan.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintakenttä muuttui suuresti hyvinvointialueiden perustamisen myötä. Osa aiemmin kunnissa työskentelevästä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen henkilöstöstä siirtyi hyvinvointialueen työntekijöiksi ja kuntiin rakennetut hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tähtäävät palvelut joko supistuivat tai lakkasivat kokonaan toimimasta. Tarve elintapaohjauksen kokonaisuuden uudelleenrakentamiselle ja organisoitumiselle syntyi. Keskustelua toiminnan työnjaosta kuntien ja hyvinvointialueen kesken on käyty eri tasoilla ja määrittelytyö jatkuu elintapaohjauksen verkostoissa ja organisaatioiden johtotasolla.
Liikuntaneuvonnan palveluketjun toteuttajat ovat elintapaohjausta tekevät sote-ammattilaiset sekä kuntien liikuntaneuvojat.
Liikuntaneuvonnan kohderyhmänä ovat ensimmäisessä käyttöönottovaiheessa työikäiset prediabeetikot.
Asiakkaiden osallistaminen palveluketjun toiminnan kehittämiseen on ajankohtaista sitten, kun käyttöönotossa on vakiintunut asiakasohjauksen prosessi.
- Palveluketjun toimivuuden keskeisintä ydintä on koota yhteen kuntakohtaisesti sekä sote-vastaanottojen esihenkilöt että siellä työskentelevät elintapaohjauksen ammattilaiset ja kunnan liikuntapalveluista vastaavat ja liikuntaneuvoja(t). Kasvokkain tutustuminen edesauttaa yhteistyön syntymistä ja onnistumista. Kun tarve palveluketjulle on yhteisesti tunnistettu, voidaan keskittyä käytännön toteuttamiseen.
- Vastinparin nimeäminen hyvinvointialueen sote-palvelusta tärkeää sujuvun yhteistyön mahdollistamiseksi paikallisesti.
- Palveluketju pilkotaan vaiheisiin, jossa jokaisen tehtävä on määritelty ja eteneminen kuvattu askeleittain. Kaikki työntekijät saavat riittävän ohjeistuksen ja perehdytyksen palveluketjun toteuttamiseen omalta osaltaan. Sote-vastaanoton esihenkilö ja palveluketjun keskeiset henkilöt huolehtivat, että palveluketju toteutuu ja uudet työntekijät perehdytetään toimintamalliin.
- LIIKUN-lehden hankinta- ja käyttöönottovaiheessa tarvitaan monialaista osaamista: hankintayksikkö, IT-hallinto, sopimustekninen osaaminen ja juridiikka, tietoturvallisuus, asiakas- ja potilastietojärjestelmän hallinnointi, kirjaamisen asiantuntijuus ja yhteyshenkilöt käytännön toteuttamisessa.
- Kuntien liikuntaneuvojat koulutetaan LIIKUN-lehden käyttöön: Lifecare-viestin lukeminen, kirjautuminen asiakas- ja potilastietojärjestelmään, kirjaamisen perusteet ja kirjaaminen LIIKUN-lehdelle sekä asiakaskäyntien tilastointi.
- Perehdytys- ja koulutusmateriaali tuotetaan suomeksi ja ruotsiksi ja toimitetaan kaikille asianosaisille. Lisäksi videotallenteet koulutustilaisuuksista säilytetään sovitusti niin, että niitä on mahdollista katsoa ja levittää myös myöhemminkin.
- Palveluketju tarvitsee toteutuakseen koordinointiin nimetyn tahon hyvinvointialueelta. Tuon henkilön tai yksikön vastuulla on verkoston kontaktointi ja yhteystietojen ylläpito, käytännön asioiden järjestelyt LIIKUN-lehden käytössä sekä elintapaohjauksen kehittäminen erityisesti liikkumisen osalta.
Liikuntaneuvonnan palveluketju käynnistyi marraskuussa 2024 alueen neljällä paikkakunnalla ja tuloksia käyttönoton ensimmäisestä vaiheesta raportoitiin maaliskuussa 2025. Yhteistyömalli todettiin sinänsä toimivaksi ja liikuntaneuvojille ohjautuneet asiakkaat pääosin palvelusta hyötyviksi, mutta haasteena oli kohderyhmäksi valitun potilasryhmän tavoittaminen ja tunnistaminen hoitajavastaanotolla. Työikäiset prediabeetikot asioivat vähän sote-keskuksen hoitajavastaanotolla ja toisaalta hyvinvointialueen toimintamalli prediabeteksen hoidosta ohjasi hoitajia ko.kohderyhmän suhteen kirjeitse tai etänä tapahtuvaan neuvontaan. Sen vuoksi kontaktit kohderyhmän kanssa jäivät vähäisiksi.
Sen sijaan toimintamalli on herättänyt ajatuksia siitä, minkä muiden kohderyhmien kanssa sitä olisi mahdollista ja hyödyllistä käyttää. Tällaisia kohderyhmiä voisivat olla mm. työttömien terveystarkastuksissa ja kutsuntatarkastuksissa käyvät henkilöt sekä työikäiset maahanmuuttajat.
Hankkeen päätyttyä 10 kunnassa 14:sta on valmius tai ovat jo käynnistäneet liikuntaneuvonnan palveluketjun. Hankkeen lopussa tehdyn kartoituskyselyn perusteella yhteistyö kuntien ja hyvinvointialueen välillä on parantunut suurimman osan vastaajan mielestä. Yhteistyön osalta on tunnistettu, että toiminnan sujuvaksi saaminen vaatii aikaa, mutta eteenpäin on silti menty. Lähes kaikkiin 10 kunnan liikuntaneuvontaan on ohjautunut asiakkaita hyvinvointialueelta vuoden 2025 aikana. Hyvinvointialueen ammattilaiset toivat vastauksissaan esille, että liikuntaneuvojan aktiivisuus hyvinvointialueen suuntaan on lisännyt yhteistyötä sekä ymmärrystä liikuntaneuvonnasta. Vastauksista pystyy myös toteamaan, että henkilöstön vaihtuvuus sekä hyvinvointialueella että kunnissa on yksi keskeinen haaste yhteistyölle ja sen jatkuvuudelle.
Hanketyöntekijöiden näkökulmasta katsottunu, ymmärrys ja mielenkiinto hyvinvointialueen kanssa tehtävää yhteistyötä kohtaan on kasvanut ja on voitu todeta se hyöty asiakastyössä, mikä palveluketjun kehittämisen yhteydessä on tapahtunut toimijoiden kesken, kun molemminpuolinen tunnettuus on lisääntynyt. Asiakkaatkin vaikuttavat olevan nyt paremmin tietoisia oman kuntansa palveluista ja saavat tietoa ja ohjausta oman hyvinvointinsa edistämiseen mm. yhteistyössä järjestetyissä tilaisuuksissa ja tapahtumissa.
Kansikuva
