Liikuntaneuvonnan palveluketju Pohjanmaalla (RRP, P4, I2)
Pohjanmaalla yhtenäistetään ja käyttöönotetaan liikuntaneuvonnan palveluketju osaksi elintapaohjauksen kokonaisuutta. Tavoitteena on, että asiakas voidaan ohjata sujuvasti hyvinvointialueen palveluista kunnan liikuntaneuvontaan.
Toimintamallin nimi
Pohjanmaalla yhtenäistetään ja käyttöönotetaan liikuntaneuvonnan palveluketju osaksi elintapaohjauksen kokonaisuutta. Tavoitteena on, että asiakas voidaan ohjata sujuvasti hyvinvointialueen palveluista kunnan liikuntaneuvontaan.
Liikuntaneuvonnan palveluketju on kunnissa ja hyvinvointialueella toimivien eri tahojen rajat ylittävää yhteistyötä, jossa yhteisenä tavoitteena on edistää kuntalaisten terveellisiä elintapoja liikunnan keinoin. Tavoitteena on, että liikuntaneuvonnan tarpeessa olevat asiakkaat saataisiin ohjattua sujuvasti hyvinvointialueelta kunnan liikuntaneuvontaan. Asiakkaan kannalta tämä tarkoittaa peräkkäisiä palveluja, jotka muodostavat saumattoman kokonaisuuden. Tavoitteena on, että asiakkaalle saadaan liikunnallisempi elämäntapa sekä parempi terveys ja elämänlaatu pitkällä aikavälillä.
Liikuntaneuvonnan palveluketjun käyttöönottovaiheessa kohderyhmänä ovat Pohjanmaalla työikäiset prediabeetikot. Tavoitteena on, että terveydenhuollon vastaanotolla kohderyhmä tunnistetaan ja liikkuminen otetaan puheeksi. Puheeksioton tukena ammattilaiset voivat käyttää Liikkumisen edistämisen mini-interventio -mallia. Asiakkaan lähettäminen liikuntaneuvontaan on sovittu yhdessä kuntien kanssa.
Ensimmäisessä käyttöönottovaiheessa syksyllä -24 asiakkaan tiedot lähetetään salatulla sähköpostilla kunnan liikuntaneuvojalle, joka ottaa asiakkaaseen yhteyttä. Vuoden -25 aikana otetaan käyttöön LIIKUN-välilehti osaksi Lifecare-järjestelmää, mikä mahdollistaa asiakastietojen välittämisen yhteisen sähköisen alustan avulla. Yksilöllistä liikuntaneuvontaa toteuttavat kunnan liikuntaneuvojat saavat LIIKUN-välilehdelle rajatut kirjaamisoikeudet.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintakenttä muuttui suuresti hyvinvointialueiden perustamisen myötä. Osa aiemmin kunnissa työskentelevistä henkilöistä siirtyi hyvinvointialueen työntekijöiksi ja kuntiin rakennetut hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tähtäävät palvelut joko supistuivat tai lakkasivat kokonaan toimimasta. Tarve elintapaohjauksen kokonaisuuden uudelleenrakentamiselle ja organisoitumiselle syntyi. Keskustelua toiminnan työnjaosta kuntien ja hyvinvointialueen kesken on käyty eri tasoilla ja määrittelytyö jatkuu elintapaohjauksen verkostoissa ja johtotasolla.
Kohderyhmänä ovat elintapaohjausta tekevät sote-ammattilaiset sekä kuntien liikuntaneuvojat. Loppuvuodesta 2023 liikuntaneuvonnan sekä yhteistyön nykytilannetta kartoitettiin haastattelemalla kohderyhmää. Kuntien liikuntaneuvojia haastateltiin siitä, miten liikuntaneuvonta kunnissa toteutuu ja miten yhteistyö hyvinvointialueen kanssa toimii heidän näkökulmasta. Vastaavanlainen haastattelu toteutettiin hyvinvointialueen sote-vastaanotoille. Kiinnostuksena oli tietää, tietävätkö sote-ammattilaiset mitä liikuntaneuvonta on, ja mitä toimivan yhteistyön saamiseksi tulisi kehittää. Kartoituksen tulokset toimivat kehittämistyön pohjana.
Asiakkaiden osalta kohderyhmänä ovat työikäiset prediabeetikot. Asiakkaiden osallistaminen palveluketjun toiminnan kehittämiseen on ajankohtaista sitten, kun käyttöönotossa on vakiintunut asiakasohjauksen prosessi.
- Palveluketjun toimivuuden ensimmäinen askel on koota yhteen kuntakohtaisesti sekä sote-vastaanotoilla työskentelevät henkilöt että kunnan liikuntaneuvoja(t). Kasvokkain tutustuminen edesauttaa yhteistyön syntymistä ja onnistumista. Koska tarve palveluketjulle on yhteisesti tunnistettu, voidaan keskittyä käytännön toteuttamiseen.
- Palveluketju pilkotaan vaiheisiin, jossa jokaisen tehtävä on määritelty ja eteneminen kuvattu askeleittain. Työntekijä saa riittävän ohjeistuksen ja perehdytyksen palveluketjun toteuttamiseen omalta osaltaan. Sote-vastaanoton esihenkilö ja palveluketjun keskeiset henkilöt huolehtivat, että palveluketju toteutuu ja uudet työntekijät perehdytetään toimintamalliin.
- Kytketään muita ammattilaisia mukaan toteutukseen vain jos se on täysin välttämätöntä (esim. sihteerin resurssin käyttö ainoana salatun sähköpostin omistajana yksikössä).
Toimintamallin käyttöönotto käynnistyy 11/2024. Tulokset käyttönoton ensimmäisestä vaiheesta raportoidaan 3/2025.