LiikuntaVerkkopuntari on työikäisten ylipainoisten elintapaohjaukseen kehitetty toimintamalli, jossa on yhdistetty ryhmäliikunta, etätapaamiset ja Verkkopuntari. Ohjelma kestää vuoden. Ohjaajina toimivat liikunnanohjaajat ja sote-ammattilaiset.

Toimintaympäristö **

Terve Suomi -tutkimuksen  (2022-2023) mukaan  noin 1,2 miljoonan aikuisen painoindeksi ylittää lihavuuden rajan (30 kg/m2). Naisista 30 prosentilla ja miehistä 27 prosentilla on lihavuutta. Lihavuus on yleisintä 40–64-vuotiailla. Vyötärölihavuutta  on lähes joka toisella aikuisella. Lihavuus ja etenkin vyötärölihavuus lisäävät tyypin 2 diabeteksen riskiä. Diabetesriskitestin tulosten perusteella liki 160 000 suomalaista sairastuu tyypin 2 diabetekseen seuraavan 10 vuoden aikana, jos riskitekijöihin ei puututa. 

Lihavuuden ehkäisemiseksi tarvitaan laajaa ja tavoitteellista yhteiskunnan eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Lihavuuden käypähoito -suosituksen (2024) mukaan ensisijainen hoitomuoto on suunnitelmallinen, usealla tapaamiskerralla toteutettava elintapaohjaus (elintapahoito), jossa huomioidaan ruokatottumukset, liikunta, uni, päihteet, psyykkinen hyvinvointi ja voimavarat sekä käsitellään syömiseen ja painonhallintaan liittyviä ajatuksia, tunteita, asenteita ja käyttäytymistä. Terveydenhuollolla on keskeinen rooli lihomisriskissä olevien henkilöiden tunnistamisessa, asian puheeksi ottamisessa, elintapaohjauksen tarjoamisessa ja lihavuuden sekä siihen liittyvien sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa.

LiikuntaVerkkopuntari on usealla tapaamiskerralla toteutettava elintapaohjauksen toimintamalli. Sisältöinä ovat liikunta, ravitsemus, uni ja palautuminen. Vuoden mittainen ohjelma toteutetaan moniammatillisessa yhteistyössä. Toimintamalli soveltuu työikäisten ylipainoisten aikuisten painonhallinnan tueksi.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Ryhmämuotoista elintapaohjausta ei ole tarjolla riittävästi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen perusterveydenhuollossa. Yhteistyö liikuntapalvelujen ja Satakunnan Sydänpiirin kanssa ryhmämuotoisen elintapaohjauksen organisoinnissa lisää elintapaohjausta tarvitsevien mahdollisuutta saada tarvitsemaansa ohjausta ja muuttaa elintapojaan terveellisempään suuntaan.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Tavoitteena on saada lisää ryhmämuotoista elintapaohjausta Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen asukkaille ja kehittää toimintamalli, jossa on yhdistetty liikuntaryhmätoiminta ja verkossa toimiva ryhmä. Ryhmätoiminnassa hyödynnetään olemassa olevaa digitaalista ryhmäohjausmallia, Verkkopuntaria (Satakunnan Sydänpiiri) ja kuntien liikuntapalvelujen tarjoamaa ryhmätoimintaa.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittäjäryhmä koostuu Oulun ja Utajärven liikuntapalvelujen sekä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen ammattilaisista. Mentorina toimii Satakunnan sydänpiirin terveyden edistämisen koordinaattori. Kaikki toimintaan osallistuvat ovat alusta asti mukana suunnittelemassa toimintamallia ja sen käytännön toteuttamista. Säännölliset kokoontumiset ja yhdessä tekeminen innostavat toimimaan yhteisen tavoitteen hyväksi.

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena saada aikaan vaikuttava ja toimiva elintaparyhmäohjauksen toimintamalli, johon ryhmäläiset sitoutuvat ja jonka avulla he pääsevät eteenpäin tavoittelemissaan elintapamuutoksissa.

Muutoksen mittaaminen

Muutoksen mittarina ovat keskustelut ohjaajien ja ryhmäläisten kanssa sekä palautekysely.

Toteutussuunnitelma

Toimintaan osallistuu kaksi kuntaa sekä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen työhyvinvoinnin yksikkö. Ryhmäläiset osallistuvat sekä liikunta että Verkkopuntari -ryhmään.  Ouluun ja Utajärvelle sekä  Pohteen hyvinvointialueen työntekijöille perustetaan omat liikuntaryhmänsä. Ryhmäläisiksi hyväksytään kaikki halukkaat, joilla on ylipainoa (BMI yli 30).  Ohjaajina toimivat liikunnan ohjaajat ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella työskentelevät terveydenhoitaja, ravitsemusterapeutti ja terveysliikunnan suunnittelija. Ohjaajat perehtyvät Verkkopuntariin osallistumalla perehdytyskoulutukseen. LiikuntaVerkkopuntari kestää vuoden. Ohjaus alkaa 3 kk:n intensiivijaksolla, joka sisältää sekä ryhmäliikuntaa että Verkkopuntariryhmässä toimimisen. Intensiivijakson aikana ryhmäläisille tehdään terveysmittauksia. Mittaukset tehdään ryhmän alussa ja 6 kk:n käynnin yhteydessä. Oulussa mittaukset tekee liikunnanohjaaja, Utajärvellä terveydenhoitaja ja Pohteen henkilökunnan ryhmässä terveysliikunnan suunnittelija. Mittareina ovat paino, pituus ja vyötärönympärys tai vaihtoehtoisesti kehonkoostumusmittaus (Inbody). Lisäksi ryhmäläiset täyttävät diabetesriskitestin ja EuroHis 8  -elämänlaatumittarin. 3 kk:n intensiivijakson jälkeen seuraa omatoimijakso, jolloin Verkkopuntari on edelleen käytettävissä ja ryhmäläisiä kannustetaan liikkumaan omatoimisesti. Heitä opastetaan hyödyntämään youtuben maksuttomia liikuntavideoita. Omatoimijakso kestää yhteensä 9 kk. Omatoimijakson aikana ryhmäläisiä järjestetään 1-2 ryhmäetätapaamista, jonka vetää ravitsemusterapeutti

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kohderyhmänä on työikäiset ylipainoiset henkilöt, joilla BMI on yli 30 ja jotka ovat motivoituneita elintapojensa tervehdyttämiseen ja joilla ei ole liikuntaryhmään osallistumista estäviä sairauksia. Asiakkaat kutsutaan liikuntaryhmiin, joita vetää  liikunnan ohjaaja. Liikuntaryhmäläiset liitetään yhtäaikaisesti Verkkopuntari-ryhmään.  Kutsun yhteydessä asiakkailta kysytään toiveita liikuntaryhmän ja etätapaamisten sisällöistä.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

LiikuntaVerkkopuntarin kehittämisessä on otettu mallia hybridimuotoista elintapaohjausryhmästä, jota on  pilotoitu 09-12/2022 aikana Kalajoella. 

Tässäkin mallissa elintapaohjausta toteutettiin samanaikaisesti sekä verkossa Verkkopuntari-alustalla että viikoittaisilla tapaamisilla liikuntaryhmässä. Sama ohjaaja toimi sekä liikuntaryhmän että verkkoryhmän vetäjänä. Terveydenhuollon ammattilaisia ei osallistunut ryhmän vetämiseen. Ryhmäläiset toimivat oman aikataulunsa mukaisesti verkossa ja saivat tukea ryhmän vetäjältä. Osallistujat saivat itse päättää, mitä kehon mittauksia he haluavat tehdä. Ryhmän toiminnan päätavoitteena oli tukea ryhmäläisiä pysyvässä elintapojen muutoksessa sekä parantaa koettua elämänlaatua ja yleistä hyvinvointia.

Ideointi

Useamman kunnan LiikuntaVerkkopuntarin kehittäminen sai kimmokkeen Kalajoen pilotista. Eroa tähän pilottiiin on se, että pääpaino oli usean kunnan ja hyvinvointialueen yhteistyö. LiikuntaVerkkopuntarissa ensisijaisena tavoitteena oli kehittää edullista matalankynnyksen vaikuttavaa elintapaohjauksen toimintamalli, joka toimisi samalla esimerkkinä hyvinvointialueen ja kunnan konkreettisesta yhdyspintatyöstä.

Idean valinta

Ideaa hahmoteltiin Pohjois-Pohjanamaan elintapaohjaajien verkostotapaamisessa. Ajatus useamman kunnan yhdessä suunnittelemasta  ja toteuttamasta ryhmämuotoisesta elintapaohjauksen mallista oli kiinnostava. Ajatus oli myös, että pienten kuntien asukkaiden olisi mahdollista osallistua naapurikunnan liikuntaryhmää ja samalla Verkkopuntariin. Alunperin ajatuksena oli viiden kunnan liikuntaVerkkopuntari, mutta osallistuvien kuntien määrä supistui kahteen. Myöhemmin mukaan tuli Pohteen henkilökunnan hyvinvointipalvelut.