LiikuntaVerkkopuntari
LiikuntaVerkkopuntari on työikäisten ylipainoisten elintapaohjaukseen kehitetty toimintamalli, jossa on yhdistetty ryhmäliikunta, etätapaamiset ja Verkkopuntari. Ohjelma kestää vuoden. Ohjaajina toimivat liikunnanohjaajat ja sote-ammattilaiset.
Terve Suomi -tutkimuksen (2022-2023) mukaan noin 1,2 miljoonan aikuisen painoindeksi ylittää lihavuuden rajan (30 kg/m2). Naisista 30 prosentilla ja miehistä 27 prosentilla on lihavuutta. Lihavuus on yleisintä 40–64-vuotiailla. Vyötärölihavuutta on lähes joka toisella aikuisella. Lihavuus ja etenkin vyötärölihavuus lisäävät tyypin 2 diabeteksen riskiä. Diabetesriskitestin tulosten perusteella liki 160 000 suomalaista sairastuu tyypin 2 diabetekseen seuraavan 10 vuoden aikana, jos riskitekijöihin ei puututa.
Lihavuuden ehkäisemiseksi tarvitaan laajaa ja tavoitteellista yhteiskunnan eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Lihavuuden käypähoito -suosituksen (2024) mukaan ensisijainen hoitomuoto on suunnitelmallinen, usealla tapaamiskerralla toteutettava elintapaohjaus (elintapahoito), jossa huomioidaan ruokatottumukset, liikunta, uni, päihteet, psyykkinen hyvinvointi ja voimavarat sekä käsitellään syömiseen ja painonhallintaan liittyviä ajatuksia, tunteita, asenteita ja käyttäytymistä. Terveydenhuollolla on keskeinen rooli lihomisriskissä olevien henkilöiden tunnistamisessa, asian puheeksi ottamisessa, elintapaohjauksen tarjoamisessa ja lihavuuden sekä siihen liittyvien sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa.
LiikuntaVerkkopuntari on usealla tapaamiskerralla toteutettava elintapaohjauksen toimintamalli. Sisältöinä ovat liikunta, ravitsemus, uni ja palautuminen. Vuoden mittainen ohjelma toteutetaan moniammatillisessa yhteistyössä. Toimintamalli soveltuu työikäisten ylipainoisten aikuisten painonhallinnan tueksi.
Ryhmämuotoista elintapaohjausta ei ole tarjolla riittävästi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen perusterveydenhuollossa. Hyvinvointialueen yhteistyö liikuntapalvelujen ja Satakunnan Sydänpiirin kanssa ryhmämuotoisen elintapaohjauksen organisoinnissa lisää elintapaohjausta tarvitsevien mahdollisuutta saada tarvitsemaansa ohjausta ja muuttaa elintapojaan terveellisempään suuntaan.
Kehittäjäryhmä koostuu Oulun ja Utajärven liikuntapalvelujen sekä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen ammattilaisista. Mentorina toimii Satakunnan sydänpiirin terveyden edistämisen koordinaattori. Kaikki toimintaan osallistuvat ovat alusta asti mukana suunnittelemassa toimintamallia ja sen käytännön toteuttamista. Säännölliset kokoontumiset ja yhdessä tekeminen innostavat toimimaan yhteisen tavoitteen hyväksi.
Tavoitteena saada aikaan vaikuttava ja toimiva toimintamalli elintaparyhmäohjauksesta, johon ryhmäläiset sitoutuvat ja jonka avulla he pääsevät eteenpäin tavoittelemissaan elintapamuutoksissa.
Muutoksen mittarina ovat keskustelut ohjaajien ja ryhmäläisten kanssa sekä palautekysely. Lisäksi ryhmäläisille tehdään terveysmittauksia.
Toimintaan osallistuu kaksi kuntaa sekä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen työhyvinvoinnin yksikkö. Ryhmäläiset osallistuvat sekä liikunta- että Verkkopuntari-ryhmään. Ouluun ja Utajärvelle sekä Pohteen hyvinvointialueen työntekijöille perustetaan omat liikuntaryhmänsä. Ryhmäläisiksi hyväksytään kaikki halukkaat, joilla on ylipainoa (BMI yli 30). Ohjaajina toimivat liikunnan ohjaajat ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella työskentelevät terveydenhoitaja, ravitsemusterapeutti ja terveysliikunnan suunnittelija. Ohjaajat perehtyvät Verkkopuntariin osallistumalla perehdytyskoulutukseen. LiikuntaVerkkopuntari kestää vuoden. Ohjaus alkaa 3 kk:n intensiivijaksolla, joka sisältää sekä ryhmäliikuntaa että Verkkopuntariryhmässä toimimisen. Intensiivijakson aikana ryhmäläisille tehdään terveysmittauksia. Mittaukset tehdään ryhmän alussa ja 6 kk:n käynnin yhteydessä. Oulussa mittaukset tekee liikunnanohjaaja, Utajärvellä terveydenhoitaja ja Pohteen henkilökunnan ryhmässä terveysliikunnan suunnittelija. Mittareina ovat paino, pituus ja vyötärönympärys tai vaihtoehtoisesti kehonkoostumusmittaus (Inbody). Lisäksi ryhmäläiset täyttävät diabetesriskitestin ja EuroHis 8 -elämänlaatumittarin. 3 kk:n intensiivijakson jälkeen seuraa omatoimijakso, jolloin Verkkopuntari on edelleen käytettävissä ja ryhmäläisiä kannustetaan liikkumaan omatoimisesti. Heitä opastetaan hyödyntämään youtuben maksuttomia liikuntavideoita. Omatoimijakso kestää yhteensä 9 kk. Omatoimijakson aikana ryhmäläisiä järjestetään 1-2 ryhmäetätapaamista, jonka vetää ravitsemusterapeutti
Kohderyhmänä on työikäiset ylipainoiset henkilöt, joilla BMI on yli 30 ja jotka ovat motivoituneita elintapojensa tervehdyttämiseen ja joilla ei ole liikuntaryhmään osallistumista estäviä sairauksia. Asiakkaat kutsutaan liikuntaryhmiin, joita vetää liikunnan ohjaaja. Liikuntaryhmäläiset osallistuvat yhtäaikaisesti Verkkopuntari-ryhmään. Lisäksi ryhmäläisille järjestetään 1-2 etätapaamista. Kutsun yhteydessä asiakkailta kysytään toiveita liikuntaryhmän ja etätapaamisten sisällöistä.
LiikuntaVerkkopuntarin kehittämisessä on otettu mallia hybridimuotoisesta elintapaohjausryhmästä, jota on pilotoitu 09-12/2022 aikana Kalajoella.
Tässäkin mallissa elintapaohjausta toteutettiin samanaikaisesti sekä verkossa Verkkopuntari-alustalla että viikoittaisilla tapaamisilla liikuntaryhmässä. Sama ohjaaja toimi sekä liikuntaryhmän että verkkoryhmän vetäjänä. Terveydenhuollon ammattilaisia ei osallistunut ryhmän vetämiseen. Ryhmäläiset toimivat oman aikataulunsa mukaisesti verkossa ja saivat tukea ryhmän vetäjältä. Osallistujat saivat itse päättää, mitä kehon mittauksia he haluavat tehdä. Ryhmän toiminnan päätavoitteena oli tukea ryhmäläisiä pysyvässä elintapojen muutoksessa sekä parantaa koettua elämänlaatua ja yleistä hyvinvointia.
Useamman kunnan LiikuntaVerkkopuntarin kehittäminen sai kimmokkeen Kalajoen pilotista. Eroa tähän pilottiiin on se, että pääpaino oli organisoida liikunnallinen elintaparyhmä usean kunnan ja hyvinvointialueen sekä järjestön yhteistyönä. LiikuntaVerkkopuntarissa ensisijaisena tavoitteena oli kehittää edullinen matalankynnyksen vaikuttava elintapaohjauksen ryhmämalli, joka on samalla esimerkkinä hyvinvointialueen ja kunnan konkreettisesta yhdyspintatyöstä, jossa myös on huomioitu yhteistyö järjestöjen kanssa.
Ideaa hahmoteltiin Pohjois-Pohjanamaan elintapaohjaajien verkostotapaamisessa. Pohjois-Pohjaanmaan elintapaohjaajien verkostossa on mukana sekä sote-ammattilaisia että kuntien liikunnan ohjaajia sekä järjestöissä työskenteleviä ammattilaisia. Verkosto on kokoontunut säännöllisesti muutaman kerran vuodessa. Ajatus useamman kunnan yhdessä suunnittelemasta ja toteuttamasta ryhmämuotoisesta elintapaohjauksen mallista oli kiinnostava. Yhteistyöhön innoitti myös se, että pienten kuntien asukkaiden olisi mahdollista osallistua naapurikunnan liikuntaryhmää ja samalla Verkkopuntariin. Ideana oli viiden kunnan liikuntaVerkkopuntari, mutta osallistuvien kuntien määrä supistui kahteen. Myöhemmin mukaan tuli Pohteen henkilökunnan hyvinvointipalvelut.
Kaikki elintapojensa tervehdyttämisestä kiinnostuneet, ylipainoiset (BMI yli 30) työikäiset voivat osallistua liikuntaVerkkopuntariin. Mukaan pääsee ilmoittautumalla liikuntaryhmään, josta ohjataan liittymään myös Verkkopuntariryhmään. Elintapavalmennus kestää vuoden. Se sisältää ohjatun 3 kk:n intensiivijakson ja 9 kk:n omatoimijakson. Verkkopuntari on vuoden ajan ryhmäläisten käytössä. Ohjaajina ovat liikunnan ohjaajat ja terveydenhuollon ammattilaiset, esim. terveydenhoitaja, ravitsemusterapeutti ja fysioterapeutti. Ryhmäläisille tehdään terveysmittauksia, pituus, paino, vyötärönympärys. Lisäksi ryhmäläiset täyttävät diabetesriskitestin ja EuroHis-elämänlaatumittarin. Mittaukset ja testi tehdään alussa ja intensiivijakson päätyttyä ja sekä puolen vuoden ja vuoden kuluttua valmennuksen aloittamisesta. Liikunnan ohjaajat tai sote-ammattilaiset tekevät mittaukset. Mittaustulokset kirjataan potilastietojärjestelmään. Omatoimijakson aikana ryhmäläiset voivat vaihtaa keskenään ajatuksia ja kokemuksia Verkkopuntariryhmässä ja olla yhteydessä myös tarpeen mukaan ohjaajiin. Ryhmäläisiltä kerätään palautetta yhteisissä tapaamisissa, joista osa on etätapaamisia. Etätapaamiset järjestetään, niin että ryhmäläiset kokoontuvat yhteen liikunnanohjaajan kanssa ja terveydenhuollon ammattilainen, esim. ravitsemusterapeutti on mukana etäyhteydellä. Mallia kehitetään ryhmäläisiltä saadun palautteen ja ohjaajien kokemusten perusteella säännöllisissä ohjaajapalavereissa.
Oulussa liikuntaVerkkopuntarin aloitti 26 henkilöä, joista noin puolet osallistui aktiivisesti liikuntaryhmätoimintaan. Utajärvellä ryhmäläisiä oli 10, joista aktiiveja 5. Mittareina terveysmittauksissa olivat paino, pituus, verenpaine. Lisäksi ryhmäläiset täyttivät diabetesriskitestin ja EuroHis8- elämänlaatumittarin. Oulussa mittaukset teki liikunnanohjaajat ja Utajärvellä terveydenhoitaja. Oulussa ja Utajärvellä ryhmäläisille tehtiin Inbody-mittaus 1-2 kertaa. Mittaukset jäivät kertaluonteiseksi eikä niistä saatu seurantatietoa. Ohjaajien arvio oli, ettei ryhmäläisten painoissa tapahtunut kovin paljoa muutoksia.
Ryhmäläiset ryhmäytyivät hyvin ja Utajärvellä osa ryhmäläisistä jatkoi liikkumista yhdessä omatoimijakson aikana.
Ryhmäläisille tehtiin kysely, johon vastasi 16 henkilöä. Kyselyn tulosten perusteella lähes kaikkien ryhmäläisten terveellisiin elintapoihin liittyvien tietojen ja taitojen oppiminen lisääntyi ja erityisesti liikunnan tai arkiaktiivisuuden määrä lisääntyi. Suurella osalla kasvisten käyttö lisääntyi ja unen laatu parani. Verkkopuntarin viikoittaista tietosisältöä ryhmäläiset pitivät hyvänä, samoin tehtäviä ja kyselyjä sekä liikuntavinkkejä. Aika moni osallistui myös ryhmäkeskusteluun.
Ohjaajat kokivat, että Verkkopuntarialustan hyödyntäminen jäi vähäiseksi. Oulussa ryhmäläisillä oli Whatsapp-ryhmä, jonka kautta ryhmäläiset ja ohjaajat vaihtoivat viestejä Verkkopuntarialustalla käydyn keskustelun lisäksi. Utajärvellä yhteyttä ryhmäläisiin pidettiin Verkkopuntarialustan kautta.
Ryhmämallia testattiin Oulussa, Utajärvellä ja Pohteen työhyvinvointipalveluissa 9/23-9/24. Prosessikuvaus on esitetty jo aiemmin.
Tavoitteena oli tarjota Pohteen hyvinvointialueen elintapojen tervehdyttämisestä kiinnostuneille ylipainoisille matalan kynnyksen ryhmätoimintamalli, joka toteutetaan monitoimijaisessa yhteistyössä: kunta, hyvinvointialue, järjestöt.
Terveysmittauksista seurantatietojen saaminen on haasteellista, koska ryhmäläisiä ei välttämättä tavoiteta niillä kerroilla, jolloin mittaukset oli tarkoitus tehdä. Ryhmäläisiin pitäisi pitää enemmän yhteyttä ja henkilökohtaista vuorovaikutusta olisi voinut olla enemmän, esim. henkilökohtaisia keskusteluja. Ryhmiin olisi hyvä saada mukaan kokemusasiantuntijoita. He voisivat kannatella ryhmää omatoimijakson aikana. Ryhmäläiset olivat painoindeksiltään erilaisia. Joillakin oli huomattavan paljon ylipainoa ja joillakin ylipainoa oli vain vähän. Ne, joilla oli korkea painoindeksi, jäivät helpommin pois ryhmätapaamisista kuin ne, joilla painoindeksi on alhaisempi. Tutkimusten mukaan Verkkopuntari toimii parhaiten silloin, kun painoindeksi ei ole vielä päässyt kovin korkeisiin lukemiin.
Liikuntaryhmä tukee hyvin verkkopuntarityöskentelyä. Liikunta on hyvä lisä ja kannattaa jatkossakin miettiä liikuntaryhmien ja verkkopuntarin yhdistämistä. Kokeilemisen arvoinen on omaverkkopuntarin ja liikuntaryhmän yhdistäminen, jollainen on Oulussa jo suunnitteilla. Tällöin ohjaajien resursseja ei tarvitsisi sitoa verkkotyöskentelyyn.