Likellä-kerhot kohtaamispaikka lähellä kotia
Likellä®-kerhot ovat alueen asukkaiden luomia kohtaamispaikkoja lähelle ikäihmisten koteja. Kerhoissa yhteinen tekeminen perustuu osallistujien omiin kiinnostuksiin, voimavaroihin ja kykyihin. Kerhot ovat vertaisten ohjaamia.
Yli 75-vuotiaiden määrän arvioidaan kasvavan Suomessa noin 4 % vuodessa. Samaan aikaan huoltosuhde heikkenee, kun arvion mukaan työikäisten osuus koko väestöstä laskee noin 30 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Sote-palvelujen kysynnän kasvuun ei voida vastata vain palvelutuotantoa lisäämällä.
Palvelujärjestelmän pirstaleisuus on todettu ongelmaksi ja siksi on lisätty helposti saavutettavia matalan kynnyksen ohjaus ja neuvontapalveluja. Kuitenkin suuri osa ikääntyneistä asukkaista ei käytä näitä matalan kynnyksen palveluja.
Syitä tähän on monia:
- Asukas ei tiedä palveluista tai miten niihin hakeudutaan.
- Palvelujen käytön estävät fyysiset tai psyykkiset rajoitteet poistua kotoaan.
- Asukas ei katso tarvitsevansa ikäihmisten palveluja.
- Avun tarpeen tunnustaminen voi pelottaa. Pelkoa aiheuttavat mm. itsemääräämisoikeuden kaventuminen ja potilaan/asiakkaan rooliin siirtyminen.
Kun puhutaan ikäihmisten kotona asumisesta mahdollisimman pitkään, tulee sen rinnalla puhua heidän elämänlaadustaan. Ikääntyessä toimintakyvyn muutokset altistavat yksinäisyydelle. Kielteinen yksinäisyyden kokemus ja osattomuus kulkevat rinnakkain. Kun puhutaan osallisuudesta, niin yksilön näkökulmasta sen ytimessä on kokemus, että on tärkeä osa jotain yhteisöä. Ihminen kokee tulevansa kuulluksi ja kokee pääsevänsä vaikuttamaan elämänsä kulkuun ja yhteisiin asioihin. Hänellä tulee olla riittävät aineelliset ja aineettomat resurssit sekä tärkeitä ihmissuhteita, joiden avulla hän pärjää, kun tarvitsee apua. (Hoppania A-K. & Vilkko, A. 2020, 8.)
Osallisuuden vastakohtia ovat mm. osattomuus, köyhyys, eriarvoisuus, syrjäytyminen (Pietilä, M. 2015). Kielteinen yksinäisyyden kokemus ja osattomuus kulkevat rinnakkain. Kielteinen yksinolo tuottaa kärsimystä ja sosiaalisen osallisuuden puutetta. Tutkimusten mukaan yksinäisyyden syyt ovat pysyneet viimeiset vuodet samanlaisina. Niitä ovat terveyden ja toimintakyvyn heikkeneminen, sairaudet, sosiaaliset menetykset, eristyneisyys, psyykkinen kuormitus, yksin asuminen ja heikko sosioekonominen asema. (Pietilä, M. & Saarenheimo, M. 2017: 73–74). Yksinäisyys juurisyynä saa aikaan terveysongelmia, sosiaalisia pelkoja, velkaantumista ja selittää esimerkiksi ylipainoa, päihdeongelmaa ja masennusta (Juho Saari).
Yhteisöt johon kuulutaan muuttuvat elämänkulun aikana. Ikääntyessä yhteisöön kuulumisen esteitä ovat mm. toimintakyvyn heikkenemisen tuomat esteet pitää yhteyttä, oikeanlaisen yhteisön löytäminen ja yhteisöjen jäsenten poistuminen. Toimintakyvyn hauraus korostuu, jos on jäänyt yhteisön ulkopuolelle.
Toiminnan kehittäminen lähti käyntiin 2013 Tampereen Härmälän - ja Rantaperkiön kaupunginosassa. Tampereen kaupunki ja alueen toimijat kehittivät yhdessä alueellista toimintamuotoa, jossa ikäihmisten palvelut järjestettäisiin kaupunginosittain ja matalalla kynnyksellä. Alueelle perustettiin ensimmäinen matalan kynnyksen palveluja tarjoava Lähitori osana Sitran Aktiivinen kansalainen – kaiken ikäisenä -hanketta. Lähdimme kehittämään Lähitorien rinnalle vielä lähempänä ikäihmisten arkea olevaa kerhotoimintaa. Kerhotoiminta tavoitti asukkaita, jotka eivät lähteneet omaa pihapiiriään pidemmälle. Usein ensimmäinen kerta kerhoon tultiin naapurin kanssa.
Kerhotoimintaa kehitettiin kolmessa hankkeessa:
2013–2016 Tampereen Kaupunkilähetys ry:n ja Tampereen Vanhuspalveluyhdistys Ry:n Likioma-projekti.
2017 Tampereen Kaupunkilähetys ry:n Likioma II -projekti (2017).
Likioma-projektit olivat osa Eloisa ikä -avustusohjelmaa (2012–2017), joka oli Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) ohjelma ja loi edellytyksiä ikäihmisten paremmalle arjelle ja mielekkäälle tekemiselle.
2018–2021 TampereMissio ry:n Kaiku-hanke.
Kaiku-hanke oli osa STEAn Elämänote -avustusohjelmaa, joka oli ikäihmisten osallisuutta ja elämänhallintaa edistävä ohjelma.
Vuosien varrella kehittämisessä ovat olleet mukana:
Eloisa ikä -avustusohjelmaa (2012–2017), joka loi edellytyksiä ikäihmisten paremmalle arjelle ja mielekkäälle tekemiselle.
- 2013–2016 Tampereen Kaupunkilähetys ry:n ja Tampereen Vanhuspalveluyhdistys Ry:n Likioma-projektissa.
- 2017 Tampereen Kaupunkilähetys ry:n Likioma II -projektissa.
Elämänote -avustusohjelma, joka oli ikäihmisten osallisuutta ja elämänhallintaa edistävä ohjelma.
- 2018–2021 TampereMissio ry:n Kaiku-hanke.
Tampereen kaupungin työntekijät eri hallinnonaloilta esim.
Sosiaali-ja terveys palvelut
- asukasohjaus, tiedotus
Kulttuuri palvelut
- tilojen käyttö maksutta
- palvelujen kehittäminen
Liikunta palvelut
- asukkaiden ohjaus
- palvelujen kehittäminen
Tavoite: asukkaiden terveys ja hyvinvointi
VTS-kodit, TVA, Kotilinnasäätiö (Vuokranantajia)
- kerhotilojen käyttö maksutta
- tiedon jakaminen
- asiantuntijaosaamisen vaihto
Tavoite: tyytyväiset pitkäaikaiset vuokralaiset
Alueen järjestöt
- asiantuntijuuden vaihto
- koulutusyhteistyö
- tapahtumien järjestämisyhteistyö
Tavoite: resurssien ja asiantuntijuuden hyödyntäminen
Seurakunta
- asiantuntijuuden vaihto
- tiedon jakaminen
Tavoite: asukkaiden monipuolinen tukeminen ja auttaminen
Toiminnan keskiössä ovat asukkaat ja heidän tarpeensa. Kukin toimija tulee mukaan oman organisaationsa edustamien asioiden puitteissa. Yhdessä määritellään tavoite ja osapuolien tapa osallistua sen eteenpäin viemiseen. Jos löytyy yhtymäkohtia, niin sovitaan osapuolien kanssa käytännöt. Varsinkin kehittämisen alussa haettiin omaa paikkaa verkostoissa ja tähän menee aikaa. Toiminnan vakiintuessa yhteistyön käytännöt hioutuivat. Osan yhteistyökumppaneista kanssa yhteistyö tiivistyi ja osa jäi taustalle.
Palautetta toiminnasta kerättiin asukkailta, vapaaehtoisilta, yhteistyökumppaneilta ja tehtiin itsearviointia. Apuna käytettiin soveltaen Artsin lomakkeita ja syventäviä puhelinkyselyjä. Lisäksi palautetta kertyi koko ajan käytännön toiminnassa.
Itsearviointiin käytimme Seiska-menetelmää ja Swot- analyysia