Likellä-kerhot kohtaamispaikka lähellä kotia
Likellä®-kerhot ovat alueen asukkaiden luomia kohtaamispaikkoja lähelle ikäihmisten koteja. Kerhoissa yhteinen tekeminen perustuu osallistujien omiin kiinnostuksiin, voimavaroihin ja kykyihin. Kerhot ovat vertaisten ohjaamia.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Likellä®-kerhot ovat alueen asukkaiden luomia kohtaamispaikkoja lähelle ikäihmisten koteja. Kerhoissa yhteinen tekeminen perustuu osallistujien omiin kiinnostuksiin, voimavaroihin ja kykyihin. Kerhot ovat vertaisten ohjaamia.
Toimintamalli lyhyesti
Likellä-kerhot
- Ikäihmisten tarpeiden kartoitus
- Suunnitelma etenemisestä
- Tilojen kartoitus
- Toiminnan suunnittelu
- Toiminnalle periaatteiden luominen
- Vastuun siirtyminen
- Toiminnan arviointi ja kehittäminen
- Toiminnan vakiinnuttaminen
- Toiminnan juurtuminen
Asukkaiden tarpeiden kartoitus
Kerhojen perustamisen tulee lähteä alusta asti asukkaiden toiveista ja tarpeista. Tietoa asukkaiden tarpeista kerätään monipuolisesti eri menetelmillä. Kirjallista tietoa saa tilastoista, kartoituksista, tutkimuksista ja paikallisista uutisista. Alueen toimijoilta saa tietoa heidän toiminnan näkökulmistaan. Erityisen tärkeää on jalkautua sinne, missä asukkaat liikkuvat (kaupat, apteekit sosiaali- ja terveyspalvelut ym.). Kiireetön kohtaaminen kahvikupin äärellä antaa työntekijöille valtavasti paikallistuntemusta ja kontakteja.
Suunnitelma etenemisestä
Toiveiden mukaan lähdetään tutustumaan paikkaan, alueen asukkaisiin ja käytetään verkostoja avuksi tilanteen kartoittamiseksi.
Tilojen etsiminen
Tietoa tiloista saadaan asukkailta ja alueen toimijoilta. Saadun tiedon pohjalta otetaan yhteys taloyhtiöiden omistajiin, asukastoimikuntiin ja hallituksiin. Ennen kuin on mahdollista sopia asukkaille suunnatusta kerhon suunnittelutilaisuudesta, tarvitaan em. tahojen hyväksyntä kerhotilojen käyttöön.
Tilojen tulee olla ikäihmisille soveltuvia: turvallisia ja esteettömiä. Monenlaiset tilat muuntuvat kerhotoimintaan. Myös vaatimattomampi tila kohentuu, kun sitä kalustetaan yhdessä. Koska korttelikerhoissa ei tavoitella osallistujien suurta määrää pienikin tila riittää kerhon perustamiseen.
Myös tiedottamisesta ym. käytännön asioista tulee sopia taloyhtiön toiminnasta vastaavan kanssa.
Toiminnan aloitus
Aluksi kutsutaan lähialueen asukkaita yhteen juttelemaan tulevasta. Toiminnan puitteet ja - sisältö suunnitellaan yhdessä asukkaiden kanssa. Kerhot muotoutuvat aina ainutlaatuiseksi osallistujien ja toimintaympäristön mukaan.
Työntekijä on alussa koordinoimassa ja mahdollistamassa toimintaa. Jos asukkailla ei ole selkeää ajatusta siitä, mitä he kerholta haluavat, niin kokoontumiset aloitetaan tutustumalla ja juttelemalla osallistujan arjesta. Siten asukkaiden toiveet ja tarpeet konkretisoituvat.
Aluksi osallistujia voi olla vähän, mutta kannustamalla osallistujia kyselemään naapureita ja tuttavia mukaan porukka alkaa hiljalleen lisääntymään. Koordinaattori suunnittelee asukkaiden kanssa, kenelle ja miten kerhon alkamisesta tiedotetaan.
Toiminnan aloittamisesta ja siihen liittyvistä vastuunjaosta tiedotetaan taloyhtiöiden vastaaville.
Luodaan toiminnalle periaatteet
Toiminnan laajemmat periaatteet ovat muotoutuneet kerholaisten, alueen asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa vuosien varrella yhteistyössä. Kerhojen kokoontumisten myötä muotoutuu kerhojen omat normit, säännöt ja kulttuuri.
Vastuun siirtyminen
Aluksi toiminnan koordinointivastuu on työntekijällä. Vastuut tiloista, aikatauluista, viestinnästä tmv. luodaan selkeiksi ja niistä sovitaan esim. asukastoimikuntien edustajien kanssa. Ryhmätoiminnan toteutukseen liittyvät vastuut sovitaan kerholaisten kanssa. Toiminnan edetessä keholaiset/vertaisvapaaehtoiset ottavat vastuuta toiminnan etenemisestä.
Kerhojen elinvoiman takaa löytyvät sitoutuneet vapaaehtoiset, jotka nousevat yleensä kerholaisten joukosta. Ryhmäprosessi synnyttää ja sitouttaa vapaaehtoiset heille itselleen sopiviin tehtäviin luontevasti ja myös ryhmää kuunnellen. Työntekijä toimii prosessissa luotsina, taustatukena ja varmistaa, että kaikkien ääni tulee kuuluviin.
Toiminnan arviointi ja kehittäminen
Koordinaattori ja vertaisvapaaehtoiset yhdessä luovat palautteen keräämiseen luonteva tavan. Palautteen pohjalta toiminnan edelleen kehittämisestä vastaa Likellä-koordinaattori yhdessä vapaaehtoisten ja kerholaisten kanssa. Mukaan otettaan myös sidosryhmät.
Toiminnan vakiinnuttaminen
Kun toiminta vakiintuu jää Likellä-koordinaattori kerhoissa taka-alalle. Hän perehdyttää matalan kynnyksen palvelujen työntekijän tukemaan kerhojen vertaisvapaaehtoisia. Jatkossa vertaisvapaaehtoisten tuesta, virkistyksestä ja koulutuksesta huolehtivat alueen työntekijä yhdessä Likellä-.koordinaattorin kanssa.
Yli 75-vuotiaiden määrän arvioidaan kasvavan Suomessa noin 4 % vuodessa. Samaan aikaan huoltosuhde heikkenee, kun arvion mukaan työikäisten osuus koko väestöstä laskee noin 30 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Sote-palvelujen kysynnän kasvuun ei voida vastata vain palvelutuotantoa lisäämällä.
Palvelujärjestelmän pirstaleisuus on todettu ongelmaksi ja siksi on lisätty helposti saavutettavia matalan kynnyksen ohjaus ja neuvontapalveluja. Kuitenkin suuri osa ikääntyneistä asukkaista ei käytä näitä matalan kynnyksen palveluja.
Syitä tähän on monia:
- Asukas ei tiedä palveluista tai miten niihin hakeudutaan.
- Palvelujen käytön estävät fyysiset tai psyykkiset rajoitteet poistua kotoaan.
- Asukas ei katso tarvitsevansa ikäihmisten palveluja.
- Avun tarpeen tunnustaminen voi pelottaa. Pelkoa aiheuttavat mm. itsemääräämisoikeuden kaventuminen ja potilaan/asiakkaan rooliin siirtyminen.
Kun puhutaan ikäihmisten kotona asumisesta mahdollisimman pitkään, tulee sen rinnalla puhua heidän elämänlaadustaan. Ikääntyessä toimintakyvyn muutokset altistavat yksinäisyydelle. Kielteinen yksinäisyyden kokemus ja osattomuus kulkevat rinnakkain. Kun puhutaan osallisuudesta, niin yksilön näkökulmasta sen ytimessä on kokemus, että on tärkeä osa jotain yhteisöä. Ihminen kokee tulevansa kuulluksi ja kokee pääsevänsä vaikuttamaan elämänsä kulkuun ja yhteisiin asioihin. Hänellä tulee olla riittävät aineelliset ja aineettomat resurssit sekä tärkeitä ihmissuhteita, joiden avulla hän pärjää, kun tarvitsee apua. (Hoppania A-K. & Vilkko, A. 2020, 8.)
Osallisuuden vastakohtia ovat mm. osattomuus, köyhyys, eriarvoisuus, syrjäytyminen (Pietilä, M. 2015). Kielteinen yksinäisyyden kokemus ja osattomuus kulkevat rinnakkain. Kielteinen yksinolo tuottaa kärsimystä ja sosiaalisen osallisuuden puutetta. Tutkimusten mukaan yksinäisyyden syyt ovat pysyneet viimeiset vuodet samanlaisina. Niitä ovat terveyden ja toimintakyvyn heikkeneminen, sairaudet, sosiaaliset menetykset, eristyneisyys, psyykkinen kuormitus, yksin asuminen ja heikko sosioekonominen asema. (Pietilä, M. & Saarenheimo, M. 2017: 73–74). Yksinäisyys juurisyynä saa aikaan terveysongelmia, sosiaalisia pelkoja, velkaantumista ja selittää esimerkiksi ylipainoa, päihdeongelmaa ja masennusta (Juho Saari).
Yhteisöt johon kuulutaan muuttuvat elämänkulun aikana. Ikääntyessä yhteisöön kuulumisen esteitä ovat mm. toimintakyvyn heikkenemisen tuomat esteet pitää yhteyttä, oikeanlaisen yhteisön löytäminen ja yhteisöjen jäsenten poistuminen. Toimintakyvyn hauraus korostuu, jos on jäänyt yhteisön ulkopuolelle.
.
Likellä-kerhotoiminnan kehittäminen on kestänyt vuosia, joiden aikana toiminnan toteutumisesta on kerätty tietoa. Tätä tietoa on tarvittu vakuuttamaan yhteistyökumppanit ja rahoittajat kerhotoiminnan taloudellisuudesta ja vaikuttavuudesta.
Tiedon pohjalta toiminta on todettu vaikuttavaksi ja toteutettavissa pienin taloudellisin resurssein. TampereMissio ry on vuoden 2022 alusta palkanneet vakituisen Likellä-koordinaattorin (STEAn tuella. Jotta toiminnan laajeneminen on mahdollista koko Tampereen kaupungin alueelle tarvitaan yhteistyökumppaneita. Yhteistyötä kehitetään edelleen Lähitorien kanssa. Alla on suuntaa antava resurssien/tehtäväväjako.
Likellä-koordinaattorin tehtävät kerhoja aloitettaessa
- Kerhojen avaus asukkaiden kanssa
- Vapaaehtoisten alkuhaastattelut
- Sopimukset vapaaehtoisten kanssa
- Vapaaehtoisten perehdytys tehtäviin
- Lähitorien työntekijöiden perehdytys
Toiminnan vakiintuessa
Likellä-koordinaattori ja matalan kynnyksen palvelujen (lähitori) työntekijät yhdessä järjestävät vapaaehtoille tukea, koulutusta ja virkistystä sekä sopivat vastuista arvioinnin, kehittämisen ja tiedottamisen osalta.
- Vapaaehtoisten koulutus
- Palautteen kerääminen toiminnasta ja kehittäminen, tiedottaminen
- Vapaaehtoisten tuen järjestäminen
(vertaistuki, työnohjaus, ryhmä- tai yksilötapaamiset)
- Virkistys vapaaehtoisille
Toiminnan juurtuessa
Likellä-koordinaattori ja alueelliset matalan kynnyksen palvelujen (lähitori) työntekijät koordinoivat toimintaa yhteistyönä koko kaupungin alueella. Toiminnan eteneminen, resurssit ja vastuunjako suunnitellaan vuosittain ja hyväksytään palvelujen tuottajan, rahoittajan ja tilaajan kanssa. Vertaisvapaaehtoiset osallistuvat suunnitteluun.
Kansikuva
