Limingassa on kehitetty perhekeskuksen palveluohjauksen mallia moniammatillisena yhteistyönä. Kehittämistyön lähtökohtana on asiakkaan tilanne ja hänen tarvitsema tuki. Ajatuksena on, että asiakas saa avun yhden luukun periaatteella.

Toimintaympäristö

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos linjaa ja ohjeistaa perhekeskuskehittämistä, jonka pohjalta myös palveluneuvontaa kehitettiin. Perhekeskuksella tarkoitetaan palveluverkostoa, joka tarjoaa varhaista tukea sekä vastaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja avun tarpeisiin. Perhekeskus voi toimia verkostomaisena, fyysisessä toimipisteessä tai sähköisen perhekeskuksen muodossa.  Palveluneuvontaa kehittämällä haluttiin saada liminkalaisten lapsiperheiden kynnys mahdollisimman matalaksi avun tai tuen saamista varten. Palveluneuvonnan piiriin kuuluu kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelut: neuvolan palvelut, lapsiperheiden sosiaalityö, kuntoutuksen palvelut, varhaiskasvatus, koulut, nuorisotyö, kunnan elintapaohjaus jne. Yhteistyötä tehtiin seurakunnan, järjestöjen ja yksityisten toimijoiden kanssa

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Haasteena on, että usein asiakas joutuu hakemaan asiaansa apua usealta eri ammattilaiselta ja asiakas ei aina itsekään tiedä keneltä voisi saada apua asiaansa. Usein myös asioita lähdetään hoitamaan siinä vaiheessa, kun  ongelmat ovat kasautuneet. Työntekijät eivät välttämättä tiedä mitä toinen työntekijä tekee ja tehdään myös päällekkäistä työtä. Tavoitteena on, että suojaavia tekijöitä lähdetään vahvistamaan jo siinä vaiheessa, kun esimerkiksi elämäntilanne on muuttunut tai tuen tarvetta ilmenee. Kehittämistyön alussa kehitimme palveluohjausta. Työpajojen ja moniammatillisen pohdinnan jälkeen palveluohjauksen termi muuttui palveluneuvonnaksi, joka kuvaa varhaisen tuen työtä. Palveluneuvonta ja ohjaus on työtä, jota kaikki lasten ja nuorten kanssa toimijat toteuttavat omasta viitekehyksestään ja työtehtävästään käsin.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Tavoitteena kehittämistyössä on, että asiakas saa avun oikea-aikaisesti yhdellä yhteydenotolla. Palveluneuvonnan kaavio kuvaa työotetta kaikissa lapsen kasvu- ja kehitysympäristöissä ja toiminnoissa, joissa kohdataan lapsia, nuoria ja perheitä mukaan lukien aikuisten palvelut. Tuen tarpeen tullessa esiin toimijat kokoavat verkoston ja työtä tehdään aidosti yhdessä arkiympäristössä perheen suojaavia tekijöitä vahvistaen. Perhe on aktiivinen toimija ja perheen kanssa tehdään yhdessä tavoitteet ja toimintasuunnitelma, johon kaikki ammattilaiset sitoutuvat. Tärkeää prosessissa on myös systemaattinen seuranta. Asiakas tietää vastuuhenkilän suhteessa järjestelmään.

Liitteet
Kuva
Limingan palveluneuvonnan kaavio
Moniammatillisissa työpajojen mallinnusten pohjalta syntyi Limingan palveluneuvonnan kaavio.
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Limingassa palveluneuvontaa kehittivät palveluneuvonnan kehittäjä (Popsoten pilottityöntekijä) sekä kunnan palkkaama perhekeskussuunnittelija yhteistyössä sosiaali- terveys- ja sivistyspuolen ammattilaisten kanssa. Ohjausryhmässä oli hoitotyön johtaja, johtava sosiaalityöntekijä, sivistysjohtaja, varhaiskasvatuksen johtaja, nuorisotyönjohtaja, liikuntapalveluiden päällikkö sekä välillä myös hyvinvointijohtaja. Tukea kehittämiselle saatiin Popsoten LNP-tiimistä. Palveluneuvonnan kehittämistä tehtiin yhdessä eri ammattilaisten kanssa ja ammattilaisille tehtiin kyselyt ja järjestettiin työpaja. Kehittämistyössä oli mukana monialaisesti eri sektoreilta. Kehittämistyössä tehtiin tiivistä yhteistyötä kunnan viestinnän ihmisten kanssa ja markkinointi oli keskeistä kehittämisessä. Markkinointia tehtiin kunnan nettisivujen, paikallislehden, ilmoitustaulujen, koulun ja varhaiskasvatuksen sähköisten järjestelmien, kunnan ja terveysaseman sähköisten ilmoitustaulujen kautta. Viestinnän ammattilaisten kanssa suunnittelimme erilaista materiaalia esimerkiksi julisteita ja esitteitä, joita jaoimme  laajasti eri tahoille. Palveluneuvonnan kehittämisessä keskeistä oli säännölliset keskustelu/infotilaisuudet eri ammattiryhmille. 

Tavoiteltu muutos

Palveluneuvonnan kehittämisen avulla pyritään auttamaan perheitä oikea-aikaisesti yhdellä yhteydenotolla. Tavoitteena on painopisteen siirtyminen ennaltaehkäisevämpään suuntaan. 

Muutoksen mittaaminen

Seurasimme palveluneuvontaan tulevien yhteydenottojen lukumäärää ja yhteydenottokanavaa (puhelin, sähköposti, Pyydä neuvo -nappi). Asiakkaille lähetettiin joka yhteydenotosta webropol- palautelomake ja näin saatiin asiakkiden mielipide palvelusta näkyväksi.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Limingassa on vajaa 10 300 asukasta ja Liminka on tilastoitu väestöltään nuorimmaksi kunnaksi Euroopassa eli lapsia ja lapsiperheitä on paljon. Asiakkaiden ajatuksia  lapsiperheiden palveluiden kehittämiseen kerättiin sähköisen kyselyn avulla. Lisäksi palveluneuvoja sekä perhekeskussuunnittelija jalkautuivat perhekahviloihin, koulun kaverikerhoon (jossa oli lapset vanhempiensa kanssa) sekä erilaisiin tilaisuuksiin, joissa saatiin kerättyä asiakasymmärrystä ja kuulla toiveita lapsiperheiden palveluihin liittyen.