Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Luonnonhoitotöissä voi tehdä hyvää luonnolle ja muille ihmisille

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Luonnonhoitotöissä opiskelu- ja työelämän ulkopuolella olevat työskentelevät luonnon hyvinvoinnin eteen, esimerkiksi rakentamalla linnunpönttöjä. Toiminta lisää merkityksellisyyden kokemusta ja vahvistaa uskoa tulevaisuuteen.

Toimintaympäristö

Hyviä toimintaympäristöjä luonnonhoitotöille ovat esimerkiksi puistot ja retkeilyalueet, puutarhat, maatilat, kansallispuistot ja erämaa-alueet - ylipäätään luontoalueet, joilla kunnostustöille on tarve. Erityisen soveltuvia kohteita ovat muun muassa hoidettavat perinnemaisemat, kunnostettavat purot ja kohteet, joista on tarve poistaa vieraslajeja tai kerätä roskia. Luonnonhoitotöitä voidaan tehdä myös sisätiloissa, sisällä voi rakentaa esimerkiksi linnunpönttöjä tai hyönteishotelleja.

Toimintamallia on sovellettu nuorten työpajoilla. Toimintamallia voidaan soveltaa myös aikuisille suunnatuilla työpajoilla. Toiminta kiinnittyy osaksi luontoperustaista kuntoutustoimintaa. Toiminta voi kiinnittyä myös muihin sote-palveluihin, kuten työllisyyspalveluihin tai sivistys- ja vapaa-ajan palveluihin.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamallin kohderyhmänä ovat työpajojen asiakkaat. Pajojen asiakkaat ovat työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia henkilöitä, joten heiltä puuttuu työ- tai opiskeluyhteisö, ja usein myös vapaa-ajan sosiaaliset yhteisöt ovat vähäisiä. Oma elinympäristö voi olla alueellisesti hyvin rajautunut. Osallistuja saattaa kaivata tukea luontoon lähteäkseen ja siellä toimintaan. Luonnonhoitotyöt lisäävät osallistujien vaikuttamisen mahdollisuuksia. Toimintaa voidaan toteuttaa myös muissa palveluissa osana hyvinvointia tukevaa työtä.

Toissijaisena kohderyhmänä ovat työpajoilla työskentelevät ohjaajat ja muut ammattilaiset, jotka kohtaavat kohderyhmiin kuuluvia henkilöitä ja voivat joko itse toteuttaa toimintaa tai ohjata asiakkaitaan toiminnan piiriin. Yhteistyökumppaneina voivat toimia esimerkiksi hankkeet, kunnan eri toimialat, kuten sosiaali- ja terveystoimi, liikuntatoimi tai työllisyyspalvelut, järjestöt, yritykset, oppilaitokset.

Ratkaisun perusidea

Toimintamallin lähtökohtana on hyvän tekeminen luonnolle, itselle ja muille ihmisille. Luonnonhoitotyöt ovat mahdollisuus tehdä luonnon hyvinvoinnin eteen jotain konkreettista, kuten kunnostaa puroa, rakentaa linnunpönttöjä tai kerätä roskia. Tekeminen tuntuu merkitykselliseltä ja siitä voi saada kiitosta ja arvostusta muilta. Luonnonhoitotyöt on suunnattu työn ja koulutuksen ulkopuolella oleville henkilöille. Toimintaa ohjaa ammattilainen, ja sitä voi järjestää yhteistyössä luonnonhoitotöihin perehtyneen ammattilaisen kanssa. Luonnonhoitotöissä oppii uutta luonnosta. Tieto ja konkreettinen tekeminen vahvistavat luontosuhdetta.

TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN

Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

TYÖKOHTEEN VALINTA JA TYÖOHJEET

Luonnonhoitotöiden toteuttamiseksi tarvitaan työkohde ja työohjeet sekä tarvittavat työvälineet ja -materiaalit. Erityisen soveltuvia kohteita ovat muun muassa hoidettavat perinnemaisemat, kunnostettavat purot ja kohteet, joista on tarve poistaa vieraslajeja tai kerätä roskia. Työkohteiden valinnassa on hyvä ja usein välttämätöntäkin tehdä yhteistyötä alueen omistajan tai hallinnoivan tahon kanssa niin, että voidaan sopia mitä töitä tehdään ja milloin. Monesti työn ohjeistukseen saatetaan tarvita tietyn alan asiantuntijan osaamista ja panosta, kuten opastusta vieraslajien tunnistamiseen tai ohjausta puron kunnostuksen toteuttamiseen. Riippuen työn luonteesta ja kestosta, on hyvä omata myös perustaidot luonnossa liikkumisesta, kuten sopivan vaatetuksen valintaan ja eväiden varaamiseen.

Kohteiden valinnassa ja toiminnan suunnittelussa voi käyttää apuna ja inspiraationa hankkeessa laadittua Suksi Kuusen - Asenteellinen retkiopus -julkaisua. Oppaassa muun muassa esitellään noin 20 erilaista luontokohdetta Oulun seudulta sekä vinkkejä siihen, mitä kohteissa voi tehdä luonnon tutkimisen ja suojelun näkökulmasta. Osittain samat kohteet ja luonnonhoitotyöt esittelevät retkikohde- ja työkortit ovat saatavissa Metsähallituksen sivuilta.

YMPÄRISTÖKASVATUSTA JA KEINOJA VAIKUTTAA

Luonnonhoitotöitä tekemällä osallistujat saavat tietoa luonnosta ja siitä, miten tehty työ vaikuttavaa luonnon hyvinvointiin. Tiedon saaminen ja konkreettinen tekeminen vahvistavat luontosuhdetta ja omia vaikuttamismahdollisuuksia luonnonympäristöjen tilaan, mikä voi myös osaltaan lisätä toivoa paremmasta tulevaisuudesta ja lievittää mahdollista luontoahdistusta. Luonnonhoitotyöt ovatkin myös ympäristökasvatusta, joka antaa ymmärrystä luonnosta ja omasta suhteesta siihen sekä luonnon vaalimisesta. Toiminta antaa myös välineitä ja perspektiiviä ympäristön tilan aiheuttamien negatiivistenkin tunteiden ymmärtämiseen ja kohtaamiseen. Luonnonhoitotyöhön osallistuminen tarjoaa mahdollisuuden lisätä paitsi omaa ja luonnon hyvinvointia, myös yhteistä hyvää. Osallistujalle luonnonhoitotyöt tuottavat kokemusta merkityksellisyydestä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

ESIMERKKEJÄ JA IDEOITA LUONNONHOITOTÖISTÄ

Toimintamallia on testattu ja kehitetty Oulussa Luontoa toimintaan – yhteistyömalleja osallisuuteen -hankkeessa. Kohderyhmänä ovat olleet nuoret 17–29-vuotiaat työpaja-asiakkaat. Hankkeen toteutusajalle osunut koronapandemia sai ihmiset lähtemään aiempaa runsaslukuisemmin luontoon, muiden harrastusmahdollisuuksien kaventuessa. Pandemia osaltaan korosti toiminnan tärkeyttä tuomalla esille luonnon merkityksen ja sen, että jokaisella tulisi olla mahdollisuus kokea luontoa tavalla tai toisella.

Hankkeessa toteutettuja luonnonhoitotöitä:

  • Purokunnostukset
  • Perinnebiotoopit, luonnonniittyjen hoito
  • Linnunpönttöjen rakentaminen, asennus ja huolto
  • Hyönteishotellien rakentaminen ja asennus
  • Liito-oravien pöntöt
  • Männyntaimien poisto
  • Luonnonhoitotyöt sekä pienet rakennus-, huolto- ja kunnostustyöt

TARVITTAVAT RESURSSIT

Mallin käyttöönotossa keskeistä on, että ohjaajat ovat itse motivoituneita ja kiinnostuneita luonnosta. Työntekijän on myös hyvä hallita luonnossa liikkumisen perustaitoja, kuten sään ja olosuhteiden mukainen pukeutuminen ja oman sijainnin paikantaminen, luontoperustaisen toiminnan periaatteet. Sen sijaan luonnonhoitotöissä tarvittava erityisosaaminen, esimerkiksi puron kunnostukseen liittyen, voidaan tarvittaessa hankkia myös yhteistyökumppanin kautta. Monia luonnonhoitotöitä voidaan tehdä tavanomaisilla työkaluilla, joiden hankinta on helppoa ja jotka ovat suhteellisen edullista. Mikäli toimintaa toteutetaan yhteistyössä esimerkiksi kunnan tai järjestöjen kanssa, myös välineiden lainaaminen voi olla mahdollista. Toiminnan toteuttamiseksi tarvitaan luontokohde, jossa voidaan tehdä luonnonhoitotöitä joko kohteessa paikan päällä tai viemällä sinne esimerkiksi linnunpönttöjä. Luontokohteen hyödyntämisestä toiminnassa sovitaan kohteen omistajan tai haltijan kanssa.

Luonnollisesti toimintaan tulee olla varattu riittävät taloudelliset ja ajalliset resurssit, jolloin korostuu myös organisaation johdon tuki toiminnalle. Aikaresurssia tarvitaan toiminnan suunnittelun ja toteuttamisen lisäksi työntekijöiden kouluttamiseen. Toiminta ei vaadi erityisiä hankintoja tai tiloja, mutta esimerkiksi työvälineistä ja kuljetuksista aiheutuviin kuluihin on varauduttava. Kuluja voi aiheutua myös mikäli tarvitaan ulkopuolisia asiantuntijoita esimerkiksi luonnonhoitotöiden opastamiseen.

KEHITTÄJÄT

Tässä kuvattu ja Sokran arvioima toimintamalli perustuu Luontoa toimintaan - Yhteistyömalleja osallisuuteen Oulun osahankkeessa (ESR 2018-2020) tehtyyn kehittämistyöhön. Osahankkeen toteuttaja oli Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminta. Hanke toteutettiin Oulun kaupungin alueella.

Oulun kaupunki:  
Anu Puhakka, osahankkeen projektipäällikkö, etunimi.m.sukunimi@ouka.fi, p. 044 7038283, Oulun kaupunki nuorisopalvelut
Anu Kuustie ja Esa Salonen, projektityöntekijät, etunimi.sukunimi@ouka.fi, Oulun kaupungin Nuorisopalvelut

Metsähallituksen osahanke: 
Hannele Kytö, osahankkeen projektipäällikkö, etunimi.sukunimi@metsa.fi, 020 639 6352, Metsähallitus Luontopalvelut
Juho Niemelä, projektityöntekijä, etunimi.sukunimi@metsa.fi, Metsähallitus Luontopalvelut

SAMANKALTAISTA TOIMINTAA ON KEHITETTY MYÖS

Luontoa elämään! - Toimintakykyä ja osallisuutta luontolähtöisillä menetelmillä ja palveluilla -hankkeessa (ESR 2015-2017) on vahvistettu toimintaan osallistuvien toimintakykyä ja osallisuutta luontoon tukeutuvin menetelmin. Työpajatoimintaa eli niin sanottuja seinättömiä luontopajoja on toteutettu niin koiratarhalla, hevostallilla kuin luontoympäristössä.

Kolmessa ESR-rahoitteisessa hankkeessa: Laavu (2014-2020), Työtä luonnosta Iissä (2015-2018) ja OSAT – Osallisuuden askeleet työllistymispoluille (2017-2020) on luotu uusia paikallisia mahdollisuuksia työllistyä luonto- ja elinympäristöjä kunnostamalla. Toiminta vahvistaa osallistujien ja työ hyödyttää omaa paikallisympäristöä, mikä lisää merkityksellisyyden ja yhteisöllisyyden kokemuksia.

Vihreä Telakka – eteenpäin luonnon avulla -hankkeessa (ESR 2018–2022) on toteutettu luontolähtöistä kuntoutusta luontoympäristöissä. Toiminnan kautta avautuu tilaisuuksia vuorovaikutukseen, yhteistyöhön, oppimiseen ja vertaistuen saamiseen. Luontolähtöinen kuntoutus tarjoaa kyvykkyyden kokemuksia ja merkityksellisen yhteisön työelämän ulkopuolella oleville. Toiminta sisältää arkisia työtehtäviä, jotka voivat ympäristön ja vuodenajan mukaan liittyä esimerkiksi puutarhan- ja ympäristönhoitoon, eläintenhoitoon tai retkikohteiden huoltoon.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: LUONNONHOITO KEINONA VAIKUTTAA JA TEHDÄ MERKITYKSELLISTÄ TYÖTÄ

  1. Osallisuus omassa elämässä
  2. Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
  3. Osallisuus yhteisestä hyvästä

Luonnonhoitotyöt mahdollistavat osallistumisen yhteiseen, merkitykselliseen ja konkreettiseen tekemiseen, jonka kautta osallistuja voi oppia uusia taitoja ja tietoja sekä saada elämyksiä ja vaihtelua arkeensa. Omat kyvykkyyden ja pystyvyyden kokemukset voivat vahvistua toiminnan aikana.. Luontoympäristössä vuorovaikutus on usein vapaampaa ja tasavertaisempaa, fyysistä ja henkistä etäisyyttä ja läheisyyttä toisiin osallistujiin on helpompi säädellä. Parhaimmillaan toiminta vahvistaa osallistujien luontosuhdetta pysyvästi. Myös ammattilaisille toiminta tarjoaa hyvinvointia ja uutta sisältöä työhön. (1)

Toiminnan lähtökohtana ovat osallistujien toiveet ja tarpeet. Toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan osallistujien ja ammattilaisten yhteistyönä. (1,2) Yhteiskehittämisen myötä työpajojen asiakkaat ovat osa tiimiä. Mukana olevien organisaatioiden mahdollisuudet toteuttaa luontoperustaista toimintaa paranevat yhteistyön myötä. (2) Konkreettisten vaikuttamistoimien tekeminen sekä itselle, muille ja luonnolle tärkeisiin asioihin vaikuttaminen voi myös vahvistaa uskoa tulevaan ja lieventää mahdollista ahdistusta luonnon tilasta ja tulevaisuudesta (2,3).

Toiminnan tuotokset, kuten kunnostetut perinneniityt, hyödyttävät kaikkia kohteessa vierailevia. Näin osallistujat saavat omaa osaamistaan ja tekemistään esille myös laajemmalle joukolle ja voivat siten olla osa yhteisöä. Merkityksellisyyden ja yhdenvertaisuuden kokemukset voivat vahvistua. (3)

Toiminta on luonut uutta rakennetta työpajatoimintaan. Se on muokannut pajojen toiminnan sisältöä ja luonut uusia kuin yhteistyöverkostoja. Toiminta lisää tietämystä luontoperustaisesta toiminnasta ja sen hyvinvointivaikutuksista. Toimintamalli laajentaa keinoja vastata ennen kaikkea työpaja-asiakkaiden tarpeisiin, mutta samalla myös mukana olevien organisaatioiden ja luonnon tarpeisiin.

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.