Luonnonhoitotöissä voi tehdä hyvää luonnolle ja muille ihmisille
Luonnonhoitotöissä opiskelu- ja työelämän ulkopuolella olevat työskentelevät luonnon hyvinvoinnin eteen, esimerkiksi rakentamalla linnunpönttöjä. Toiminta lisää merkityksellisyyden kokemusta ja vahvistaa uskoa tulevaisuuteen.
Toimintamallin nimi
Luonnonhoitotöissä opiskelu- ja työelämän ulkopuolella olevat työskentelevät luonnon hyvinvoinnin eteen, esimerkiksi rakentamalla linnunpönttöjä. Toiminta lisää merkityksellisyyden kokemusta ja vahvistaa uskoa tulevaisuuteen.
Toimintamallin lähtökohtana on hyvän tekeminen luonnolle, itselle ja muille ihmisille. Luonnonhoitotyöt ovat mahdollisuus tehdä luonnon hyvinvoinnin eteen jotain konkreettista, kuten kunnostaa puroa, rakentaa linnunpönttöjä tai kerätä roskia. Tekeminen tuntuu merkitykselliseltä ja siitä voi saada kiitosta ja arvostusta muilta. Luonnonhoitotyöt on suunnattu työn ja koulutuksen ulkopuolella oleville henkilöille. Toimintaa ohjaa ammattilainen, ja sitä voi järjestää yhteistyössä luonnonhoitotöihin perehtyneen ammattilaisen kanssa. Luonnonhoitotöissä oppii uutta luonnosta. Tieto ja konkreettinen tekeminen vahvistavat luontosuhdetta.
TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN
Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.
Hyviä toimintaympäristöjä luonnonhoitotöille ovat esimerkiksi puistot ja retkeilyalueet, puutarhat, maatilat, kansallispuistot ja erämaa-alueet - ylipäätään luontoalueet, joilla kunnostustöille on tarve. Erityisen soveltuvia kohteita ovat muun muassa hoidettavat perinnemaisemat, kunnostettavat purot ja kohteet, joista on tarve poistaa vieraslajeja tai kerätä roskia. Luonnonhoitotöitä voidaan tehdä myös sisätiloissa, sisällä voi rakentaa esimerkiksi linnunpönttöjä tai hyönteishotelleja.
Toimintamallia on sovellettu nuorten työpajoilla. Toimintamallia voidaan soveltaa myös aikuisille suunnatuilla työpajoilla. Toiminta kiinnittyy osaksi luontoperustaista kuntoutustoimintaa. Toiminta voi kiinnittyä myös muihin sote-palveluihin, kuten työllisyyspalveluihin tai sivistys- ja vapaa-ajan palveluihin.
Toimintamallin kohderyhmänä ovat työpajojen asiakkaat. Pajojen asiakkaat ovat työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia henkilöitä, joten heiltä puuttuu työ- tai opiskeluyhteisö, ja usein myös vapaa-ajan sosiaaliset yhteisöt ovat vähäisiä. Oma elinympäristö voi olla alueellisesti hyvin rajautunut. Osallistuja saattaa kaivata tukea luontoon lähteäkseen ja siellä toimintaan. Luonnonhoitotyöt lisäävät osallistujien vaikuttamisen mahdollisuuksia. Toimintaa voidaan toteuttaa myös muissa palveluissa osana hyvinvointia tukevaa työtä.
Toissijaisena kohderyhmänä ovat työpajoilla työskentelevät ohjaajat ja muut ammattilaiset, jotka kohtaavat kohderyhmiin kuuluvia henkilöitä ja voivat joko itse toteuttaa toimintaa tai ohjata asiakkaitaan toiminnan piiriin. Yhteistyökumppaneina voivat toimia esimerkiksi hankkeet, kunnan eri toimialat, kuten sosiaali- ja terveystoimi, liikuntatoimi tai työllisyyspalvelut, järjestöt, yritykset, oppilaitokset.
TYÖKOHTEEN VALINTA JA TYÖOHJEET
Luonnonhoitotöiden toteuttamiseksi tarvitaan työkohde ja työohjeet sekä tarvittavat työvälineet ja -materiaalit. Erityisen soveltuvia kohteita ovat muun muassa hoidettavat perinnemaisemat, kunnostettavat purot ja kohteet, joista on tarve poistaa vieraslajeja tai kerätä roskia. Työkohteiden valinnassa on hyvä ja usein välttämätöntäkin tehdä yhteistyötä alueen omistajan tai hallinnoivan tahon kanssa niin, että voidaan sopia mitä töitä tehdään ja milloin. Monesti työn ohjeistukseen saatetaan tarvita tietyn alan asiantuntijan osaamista ja panosta, kuten opastusta vieraslajien tunnistamiseen tai ohjausta puron kunnostuksen toteuttamiseen. Riippuen työn luonteesta ja kestosta, on hyvä omata myös perustaidot luonnossa liikkumisesta, kuten sopivan vaatetuksen valintaan ja eväiden varaamiseen.
Kohteiden valinnassa ja toiminnan suunnittelussa voi käyttää apuna ja inspiraationa hankkeessa laadittua Suksi Kuusen - Asenteellinen retkiopus -julkaisua. Oppaassa muun muassa esitellään noin 20 erilaista luontokohdetta Oulun seudulta sekä vinkkejä siihen, mitä kohteissa voi tehdä luonnon tutkimisen ja suojelun näkökulmasta. Osittain samat kohteet ja luonnonhoitotyöt esittelevät retkikohde- ja työkortit ovat saatavissa Metsähallituksen sivuilta.
YMPÄRISTÖKASVATUSTA JA KEINOJA VAIKUTTAA
Luonnonhoitotöitä tekemällä osallistujat saavat tietoa luonnosta ja siitä, miten tehty työ vaikuttavaa luonnon hyvinvointiin. Tiedon saaminen ja konkreettinen tekeminen vahvistavat luontosuhdetta ja omia vaikuttamismahdollisuuksia luonnonympäristöjen tilaan, mikä voi myös osaltaan lisätä toivoa paremmasta tulevaisuudesta ja lievittää mahdollista luontoahdistusta. Luonnonhoitotyöt ovatkin myös ympäristökasvatusta, joka antaa ymmärrystä luonnosta ja omasta suhteesta siihen sekä luonnon vaalimisesta. Toiminta antaa myös välineitä ja perspektiiviä ympäristön tilan aiheuttamien negatiivistenkin tunteiden ymmärtämiseen ja kohtaamiseen. Luonnonhoitotyöhön osallistuminen tarjoaa mahdollisuuden lisätä paitsi omaa ja luonnon hyvinvointia, myös yhteistä hyvää. Osallistujalle luonnonhoitotyöt tuottavat kokemusta merkityksellisyydestä.
OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: LUONNONHOITO KEINONA VAIKUTTAA JA TEHDÄ MERKITYKSELLISTÄ TYÖTÄ
- Osallisuus omassa elämässä
- Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
- Osallisuus yhteisestä hyvästä
Luonnonhoitotyöt mahdollistavat osallistumisen yhteiseen, merkitykselliseen ja konkreettiseen tekemiseen, jonka kautta osallistuja voi oppia uusia taitoja ja tietoja sekä saada elämyksiä ja vaihtelua arkeensa. Omat kyvykkyyden ja pystyvyyden kokemukset voivat vahvistua toiminnan aikana.. Luontoympäristössä vuorovaikutus on usein vapaampaa ja tasavertaisempaa, fyysistä ja henkistä etäisyyttä ja läheisyyttä toisiin osallistujiin on helpompi säädellä. Parhaimmillaan toiminta vahvistaa osallistujien luontosuhdetta pysyvästi. Myös ammattilaisille toiminta tarjoaa hyvinvointia ja uutta sisältöä työhön. (1)
Toiminnan lähtökohtana ovat osallistujien toiveet ja tarpeet. Toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan osallistujien ja ammattilaisten yhteistyönä. (1,2) Yhteiskehittämisen myötä työpajojen asiakkaat ovat osa tiimiä. Mukana olevien organisaatioiden mahdollisuudet toteuttaa luontoperustaista toimintaa paranevat yhteistyön myötä. (2) Konkreettisten vaikuttamistoimien tekeminen sekä itselle, muille ja luonnolle tärkeisiin asioihin vaikuttaminen voi myös vahvistaa uskoa tulevaan ja lieventää mahdollista ahdistusta luonnon tilasta ja tulevaisuudesta (2,3).
Toiminnan tuotokset, kuten kunnostetut perinneniityt, hyödyttävät kaikkia kohteessa vierailevia. Näin osallistujat saavat omaa osaamistaan ja tekemistään esille myös laajemmalle joukolle ja voivat siten olla osa yhteisöä. Merkityksellisyyden ja yhdenvertaisuuden kokemukset voivat vahvistua. (3)
Toiminta on luonut uutta rakennetta työpajatoimintaan. Se on muokannut pajojen toiminnan sisältöä ja luonut uusia kuin yhteistyöverkostoja. Toiminta lisää tietämystä luontoperustaisesta toiminnasta ja sen hyvinvointivaikutuksista. Toimintamalli laajentaa keinoja vastata ennen kaikkea työpaja-asiakkaiden tarpeisiin, mutta samalla myös mukana olevien organisaatioiden ja luonnon tarpeisiin.
ARVIOINTI (PDF-LIITE)
Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.
Kansikuva
