Luontovoimaa ja vastavuoroista oppimista
Malli koostuu osallisuudesta, tiedosta, arjentaidoista ja hyvinvoinnista. Lähtökohtana on hakea ratkaisuja sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien maahanmuuttaneiden osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukemiseen luontolähtöisten toimintojen avulla.
Oivalla ja ymmärrä
Yhteiskunnan tarpeet toiminnallisuutta ja osallisuuden kokemuksia tarjoaville kuntoutusympäristöille ovat lisääntyneet. Epävarma maailmantilanne, luonnonkatastrofit, kriisit sekä poliittiset konfliktit vahvistavat muuttoaaltoja, jotka myös yhä enenevissä määrin saavuttavat myös Suomen ja Keski-Pohjanmaan. Tämä vaatii aktiivista kotouttamista. Lakisääteisen kotouttamis- ja kotoutumisen toimenpiteet ja palvelut ovat vaikutuksiltaan rajallisia ja sijoittuvat usein sisätiloihin ja rakennettuun ympäristöön, mikä sopii osalle kotoutettaville mutta ei läheskään kaikille. Luontolähtöisyys on myös pitkälti käyttämätön potentiaali työelämän ulkopuolella olevien maahanmuuttaneiden osalta.
Luontolähtöinen kotoutuminen on kokonaisuudessaan prosessi, jossa luontotoiminnot muotoillaan
yhdessä maahanmuuttaneiden kanssa. Laaja tutkimustieto osoittaa luonnon monipuoliset, kokonais-valtaiset terveys- ja hyvinvointivaikutukset ihmisen fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella tasolla. Luontoaktiviteeteillä vähennetään eriarvoisuutta sekä edistetään osallisuutta ja voimaantumista. Lisäksi luontolähtöiset toiminnot vahvistavat työ- ja toimintakykyä.
Parhaimmillaan luontolähtöinen kotouttaminen voimaannuttaa maahanmuuttajia osallistumaan
uuteen yhteiskuntaan, auttaa identiteetin rakentamisessa, luo positiivisia kokemuksia, parantaa eri valmiuksia ja lisää vuorovaikutusta.
On osoitettu, että luontolähtöinen toiminta tehostaa kotouttamista ja luo aidon ympäristön kulttuurien väliseen kohtaamiseen ja edistää luottamuksen rakentamista. Luontoympäristö vahvistaa sosiaalista vuorovaikutusta ja positiivista paikkaan kiinnittymistä, tarjoaa henkisesti ja fyysisesti stimuloivia kokemuksia, tuo uusia taitoja oppimisen ja työelämätaitojen omaksumisen kautta sekä tukee maahanmuuttajien terveyttä ja hyvinvointia. Etenkin luontoympäristö, joka on avara, tarjoaa suojan, sisältää erilaista kasvillisuutta, on esteettinen ja harmoninen sekä mahdollistaa hetkellisen lumoutumisen, on todettu pohjoismaisessa kulttuurikontekstissa vahvistavan palautumista ja
tunnetta siitä, että kaikki on hyvin. Se, miten luontoympäristö koetaan, on kuitenkin
kulttuurisidonnaista. Luontoympäristö luo neutraalin kohtaamispaikan kohdata uusia ihmisiä ja viettää aikaa yhdessä. Luonto ja sen antimet tuovat myös ruokakulttuurin osaksi kotoutusta, mikä tuo monipuolisuutta kotouttamisen malliin.
Tulokset
1. Maahanmuuttaneiden työelämätaidot ovat kehittyneet ja osallistujien työ- ja toimintakyky vahvistuneet koska rohkeus suomen kielen käyttöön vuorovaikutuksessa sekä tiimityötaidot ovat kasvaneet. Opittiin, että luontotoimintaan osallistumiseen liittyy tiettyä kynnystä, ja tähän vaiheeseen pitää aktiivisesti panostaa.
2. Luontoretket toimivat psyykkisenä irtiottona arjen rutiineista ja kuormituksesta, joita maahanmuuttajan elämään voi liittyä merkittävässä määrin. Keinot ovat edullisia ja helposti toteutettavia. Osallisuuden ja turvallisuuden tunne on kasvanut ja yksinäisyyden tunne lieventynyt. Omien aistimusten, havaintojen, reaktioiden, ajatusten ja tunteiden tunnistaminen on lisännyt itsetuntemusta ja vahvistanut tunne-, tietoisuus-, ja hyvinvointitaitoja.
3. Maahanmuuttaneiden luontosuhde uudessa kotimaassa on vahvistunut. Luontoretket tukivat ihmisten henkilökohtaisen luontosuhteen rakentamista, minkä myötä laajemmat terveysvaikutukset voivat toteutua. Uusi kulttuurinen suhde on rakentunut paikallisten toimijoiden ja maahanmuuttajien yhteisessä työskentelyssä.
4.On tunnistettu tahoja, jotka voivat hyödyntää luontolähtöistä toimintaa kototutumisvaiheessa ja sen jälkeisenä aikana.
5. Osallistujat ovat oppineet kehittämään arjenhallinnan taitojaan, parantamaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointiaan sekä vahvistaneet voimavarojaan ja ovat valmiita osallistumaan aktiivisesti rakentamaan omaa koulutus- ja työllisyyspolkuaan.
6. Maahanmuuttajatyön toimijoiden taidot ovat parantuneet. Hankkeessa tuotettu materiaali on heidän käytössään ja he osaavat hyödyntää sitä maahanmuuttajien kotoutumisen tukemisessa.
Osallistujien elpymistä mitattiin kansainvälisesti validoidulla Restoration Outcome Scale eli ROS-mittarilla; rentoutuminen, tarkkaavaisuuden palautuminen, ajatusten kirkastuminen. Retket koettiin elvyttäviksi. Kaikki osallistujat (34) kokivat, että luontovierailut toivat heitä lähemmäs suomalaista yhteiskuntaa. Luontoretket auttoivat kotoutumisessa uuteen kotimaahan. Arvioinnin mukaan luontoretket toimivat psyykkisenä irtiottona arjen rutiineista ja kuormituksesta, sekä tukivat ihmisten henkilökohtaisen luontosuhteen rakentamista, minkä myötä laajemmat terveysvaikutukset voivat toteutua. Kun osallistujat saivat perustietoa suomalaisesta luonnosta, heille tuli myös tietoa alueen eri retkipaikoista, osaamista ympärivuotiseen ulkoiluun, ja myös rohkeutta hakeutua omin päin luontokohteiden pariin.
Green Care toimintatavoilla voidaan edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia, minä-pystyvyyttä,
voimaantumista ja sosiaalista osallisuutta. On voitu todentaa että:
-luonto edistää sosiaalista vuorovaikutusta ja paikkaan kiinnittymistä
-rakentaa identiteettiä, tuo uusia taitoja oppimisen ja työelämätaitojen omaksumisen kautta
-tarjoaa henkisesti ja fyysisesti myönteisiä ja stimuloivia kokemuksia
-parantaa hyvinvointia ja terveyttä sekä tunne-elämää
Fokuksena on luontoympäristön tarjoamat mahdollisuudet kotouttamiseen voimavarana, jossa itse luonto sekä luonnon antimet luovat luonnollisen sosiaalisen ympäristön kotouttamiselle.
Toimenpiteinä muotoillaan luontolähtöisiä toimintoja yhteiskehittämällä maahanmuuttajien kanssa luontolähtöiset osallisuuden polut ja säännölliset kosketukset luontoon luonnon vuosikellon mukaisesti. Tämän toimenpiteen tavoitteena on suunnitella malli, joka edistää maahan-muuttajataustaisten osallisuutta omassaelämässä ja yhteiskunnassa.
Toimenpiteinä perehdytään turvalliseen ja vastuulliseen liikkumiseen luonnossa sekä omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen;
-jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet (sisältyvät työpajojen ja materiaalien tietosisältöihin.)
-luontoliikunnan lisääminen arkeen; luonnossa liikkuessa kohderyhmää perehdytetään luonnon kasvillisuuden ja eläinten tunnettavuuteen, säilyttämiseen sekä suojeluun
-metsämielimenetelmän hyödyntäminen: Menetelmän tarkoituksena on ylläpitää psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia voimavaroja sekä vahvistaa itsetuntemusta. Omien aistimusten, havaintojen, reaktioiden, ajatusten ja tunteiden tunnistaminen lisää itsetuntemusta ja vahvistaa tunne- tietoisuus -ja hyvinvointitaitoja
-vuoden kierron mukaan kerätään luonnon yrttejä, marjoja sekä sieniä ja hyödynnetään niitä.
-luonnonmateriaalien hyödyntäminen ilmaisun ja kädentaitojen kehittämisessä
-luonnossa liikkujan ensiapupakkaus ja –taidot. Näiden toimenpiteiden tavoitteena on testata ja arvioida miten mallin toimenpiteet edistävät maahanmuuttajataustaisten työ- ja toimintakykyä. Lisäksi lisätään tietoisuutta ja osaamista luonnosta sekä omaksutaan luonto voimaantumisen keinona ymmärtämällä luonnon elvyttävä vaikutus.
Toimenpiteenä annetaan mahdollisuus tuoda esiin omassa kotimaassa rakentunut luontosuhde ja tuetaan luontosuhteen rakentumista uudessa kotiseutuympäristössä;
-löydetään mielipaikkoja, esim. luontoretket, lähiluontomatkat, luontokuvat ja -videot, luontolähtöiset teemapäivät. Osallistuja saa olla aktiivinen toimija, esim. vertaisryhmätoiminta, kokemusten jakaminen esim. keskustelujen ja valokuvatyöskentelyn avulla. Tämän toimenpiteen tavoitteena on syventää mallia, jotta se tukee luontosuhteen muotoutumista suhteessa paikalliseen toiminta- ja kulttuuriympäristöön.
Toimenpiteenä kartoitetaan, millaisia mahdollisuuksia olemassa oleva yhdistystoiminta tarjoaa maahanmuuttajien luontolähtöiseen kotouttamiseen. Lisäksi mahdolliset esteet niin maahanmuuttajien kuin yhdistystoimijoiden näkökulmasta selvitetään. Toimenpiteen tavoitteena on aikaan saada synteesinä lopullinen toimintamalli luontolähtöisen toiminnan hyödyntämisestä, joka vahvistaa yhdistystoimijoiden ja kohderyhmän osallistujien vastavuoroista oppimisen mallia luontolähtöisessä toiminnassa, sekä tiedontuotantoa.
Kokkolan seudulla puhutaan yli 50 eri kieltä. Suurin osa Keski-Pohjanmaan vieraskielisistä henkilöistä asuu Kokkolassa, joista esimerkiksi venäjän kielen taustaisia 269, viron kielen taustaisia 182 ja arabian kielentaustaisia 133. (Tilastokeskus, 2019). Keski-Pohjanmaalla oli työvoiman ulkopuolella 691 ulkomaan kansalaista vuonna 2018. Tämän lisäksi alueella on suuri määrä niin työn kuin opiskelujen takia maahan muuttaneita henkilöitä, jotka hyötyvät eri kotouttamisen malleista. Hankkeessa mahdollistetaan omassa kotimaassa rakentuneen luontosuhteen esille tuominen ja tuetaan luontosuhteen rakentumista uudessa kotiseutuympäristössä. Kohderyhmästä kertyi ymmärrystä työpajojen ja myös luontolähtöisten toimenpiteiden aikana. Myös yhteistyökumppaneiden kautta kertyi uutta asiakasymmärrystä.
Kuva
Kuvittele ja kokeile
Green Care toimintatavoilla voidaan edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia, minä-pystyvyyttä,
voimaantumista ja sosiaalista osallisuutta.
Muita vastaavanlaisia luontolähtöisiä ratkaisuja maahanmuuttajien kohdalla, joita on huomioitu; esimerkiksi Pohjoinen luonto maahanmuuttajien kotouttamisessa 2017-2019 (Polku-hanke) ja sen jatkohanke Kulttuurit yhteisellä polulla - luonto ja osallisuus hyvinvoinnin vahvistajina (KUPO-hanke).
Luontokotouttaminen voi eri tavoin edistää maahanmuuttaneiden työ- ja toimintakykyä kuten mallin tuloksista on voitu todeta. Luonto on hyödyntämätön potentiaali maahanmuuttajataustaisten osalta, koska sitä ei ole hyödynnetty tarpeeksi kotouttamistyön tukena. Luontolähtöisessä toiminnassa sosiaalinen vuorovaikutus on keskiössä, jossa luonto ja siinä tapahtuvat toiminnot ovat keskiössä, objekteina, eivätkä itse maahanmuuttajat.
Mallia lähdettiin yhteiskehitettämään maahanmuuttaneiden kanssa learning cafe-muotoisissa työpajoissa. Näitä työpajoja saatiin järjestettyä 3-4 kertaa kevät- ja syyslukukausien aikana. Työpajojen perusteella luontoretkiä saatiin toteutettua monipuolisesti erilaisissa luontoympäristöissä ja luonnon vuosikellon mukaisesti.
Luontokotouttamisen ideana on luoda uutta yhteistä hyvää, eli sosiaalista lisäarvoa paikallisessa yhteisössä sekä toimii kanavana paikalliseen kulttuuriin ja kieleen. Luontoympäristö ja luontosuhde on tarpeen ymmärtää jatkossa paremmin yhteisöllisen hyvinvoinnin ja luottamuksen rakentamisen tilana.
Osallistujat arvostivat luontoretkille menemistä ja se nähtiin liittyvän myös siihen, miten paljon tavallisesti ollaan sisätiloissa. Maahanmuuttaneiden huolet ja murheet eivät tulleet esille retkien aikana. Retket toimivat hengähdyshetkinä, jolloin saattoi ottaa etäisyyttä omiin arjen huoliin. Retkiin liittyvä kritiikki oli varsin vähäistä. Lähinnä osallistujat mainitsivat haasteenaan kylmyyden talviaikaisilla retkillä.
Luontolähtöinen kotoutuminen on kokonaisuudessaan prosessi, jossa luontotoiminnot muotoillaan
yhdessä maahanmuuttajien kanssa. Toimenpidekokonaisuudet menevät toteutuksen osalta ajallisesti osittain limittäin. Toimenpiteiden tavoitteena on kehittää yksi malli, joka kehittyy ja syvenee jokaisen toimenpiteen myötä. Konkreettiset toimenpiteet kuten luontoretket ovat koostuneet esim. metsäretkistä, lintubongauksesta, kalastuksesta, marjastuksesta, sienestyksestä, luontokuntoilusta, talviuinnista, luonto- ja kulttuurikohteiden yhteisretkistä. Luontolähtöisiin retkiin on sisältynyt myös maa- ja eläintilatoimintoihin tutustuminen. Yhtenä toimenpiteenä on myös ollut palstaviljely.
Kuva
1. Edistää maahanmuuttajataustaisten osallisuutta omassa elämässä ja yhteisöissä
2. Edistää maahanmuuttajataustaisten työ- ja toimintakykyä
3. Tukea luontosuhteen muotoutumista suhteessa paikalliseen toiminta- ja kulttuuriympäristöön
4. Vahvistaa yhdistystoimijoiden ja kohderyhmän osallistujien vastavuoroinen oppiminen luontolähtöisessä toiminnassa, sekä toiminnan eri osa-alueiden vaikuttavuuden arviointi.
Luonto on nähtävissä mielekkäänä osana kotoutustoimintaa. Osallistujia kiinnosti erityisesti tieto siitä, miten suomalaiseen luontoon on mahdollista lähteä. Luonto merkitsi ihmisille erilaisia asioita.
Osallistujien myönteinen kokemus todettiin sekä sanallisesti, että psyykkisin mittarein todennettuna elpymisenä. Luontovierailut koettiin palauttaviksi. ja ne lievittivät osallistujien stressiä. Myönteiset vaikutukset toteutuivat jopa talviaikaisilla retkillä, joissa sääolot olivat ajoittain hyvinkin vaativat.
Tärkeiksi hyödyiksi nousi sosiaalinen vuorovaikutus sekä uusi tieto ja kokemukset. Osallistujat kokivat saaneensa uusia ystäviä ja päässeensä harjoittelemaan suomen kielen käyttöä. Osallistujat nostivat esille toiminnan merkityksen ihmisiin tutustuttaessa. Kun tehdään yhdessä, on helpompi löytää keskustelunaiheita.