Luontovoimaa ja vastavuoroista oppimista
Malli koostuu osallisuudesta, tiedosta, arjentaidoista ja hyvinvoinnista. Lähtökohtana on hakea ratkaisuja sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien maahanmuuttaneiden osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukemiseen luontolähtöisten toimintojen avulla.
Toimintamallin nimi
Malli koostuu osallisuudesta, tiedosta, arjentaidoista ja hyvinvoinnista. Lähtökohtana on hakea ratkaisuja sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien maahanmuuttaneiden osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukemiseen luontolähtöisten toimintojen avulla.
Malli koostuu osallisuudesta, tiedosta, arjentaidoista ja hyvinvoinnista.
Mallin lähtökohtana on hakea ratkaisuja sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien maahanmuuttaneiden osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukemiseen luontolähtöisten toimintojen avulla.
Osallisuutta
Luodaan turvallinen, tasavertainen ja hyväksyvä ilmapiiri tapaamisiin. Annetaan aikaa vapaalle keskustelulle. Jokainen nähdään, kuullaan ja toivotetaan tervetulleiksi. Luodaan myönteistä ilmapiiriä yhteisellä eväshetkellä. Tuetaan osallisuutta ryhmässä sekä yhteyttä paikalliseen ympäristöön. Mahdollistetaan kohtaamisia uusien ja nykyisten asukkaiden välillä.
Tietoa
Tuetaan luontosuhteen muodostumista kertomalla paikallisesta luonnosta. Opitaan suomalaisista jokaisenoikeuksista ja retkietiketistä. Koetaan yhdessä helposti saavutettavaa lähiluontoa. Kaikkien ei tarvitse kiinnostua luonnosta ja jokaiselle luonto voi olla erilainen.
Arjen taitoja
Vahvistetaan osallistujien suomenkielen taitoja; kannustetaan puhumaan ja autetaan sanoissa. Avarretaan osallistujien elinpiirejä. Opitaan liikkumaan luonnossa turvallisesti ja hyödyntämään luonnonantimia.
Hyvinvointia
Tarjotaan yhteisen ilon ja elpymisen hetkiä arkeen. Liikutaan monipuolisesti luonnossa. Havainnoidaan luontoa ja omia tuntemuksia.
Yhteiskunnan tarpeet toiminnallisuutta ja osallisuuden kokemuksia tarjoaville kuntoutusympäristöille ovat lisääntyneet. Epävarma maailmantilanne, luonnonkatastrofit, kriisit sekä poliittiset konfliktit vahvistavat muuttoaaltoja, jotka myös yhä enenevissä määrin saavuttavat myös Suomen ja Keski-Pohjanmaan. Tämä vaatii aktiivista kotouttamista. Lakisääteisen kotouttamis- ja kotoutumisen toimenpiteet ja palvelut ovat vaikutuksiltaan rajallisia ja sijoittuvat usein sisätiloihin ja rakennettuun ympäristöön, mikä sopii osalle kotoutettaville mutta ei läheskään kaikille. Luontolähtöisyys on myös pitkälti käyttämätön potentiaali työelämän ulkopuolella olevien maahanmuuttaneiden osalta.
Kokkolan seudulla puhutaan yli 50 eri kieltä. Suurin osa Keski-Pohjanmaan vieraskielisistä henkilöistä asuu Kokkolassa, joista esimerkiksi venäjän kielen taustaisia 269, viron kielen taustaisia 182 ja arabian kielentaustaisia 133. (Tilastokeskus, 2019). Keski-Pohjanmaalla oli työvoiman ulkopuolella 691 ulkomaan kansalaista vuonna 2018. Tämän lisäksi alueella on suuri määrä niin työn kuin opiskelujen takia maahan muuttaneita henkilöitä, jotka hyötyvät eri kotouttamisen malleista. Hankkeessa mahdollistetaan omassa kotimaassa rakentuneen luontosuhteen esille tuominen ja tuetaan luontosuhteen rakentumista uudessa kotiseutuympäristössä. Kohderyhmästä kertyi ymmärrystä työpajojen ja myös luontolähtöisten toimenpiteiden aikana. Myös yhteistyökumppaneiden kautta kertyi uutta asiakasymmärrystä.
Luontovoiman ja vastavuoroisen oppimisen toimintamalli, pohjautuu neljään periaatteeseen. 1) Tietoa: luontosuhteen muodostumista tuetaan kertomalla Suomen luonnosta ja erilaisista luontoympäristöistä. Suomalaiset jokaisenoikeudet esitellään, ja kerrotaan sekä luonnonkäyttöön liittyvistä oikeuksista että velvoitteista. Koetaan yhdessä turvallista lähiluontoa, joka on helposti saavutettavissa. Keskustellaan luonnosta ja sen omakohtaisesta merkityksestä osallistujille. 2) Hyvinvointia: tiedostetaan, miten luonto voi vahvistaa omaa psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Havainnoidaan omakohtaisia tuntemuksia esim. löytämällä erityinen lempipaikka. 3) Osallisuutta: luodaan tapaamisiin turvallinen ja hyväksyvä ilmapiiri, jossa jokaista kuunnellaan, nähdään ja toivotetaan tervetulleiksi unohtamatta eväshetkeä. 4) Arjenhallintaa: vahvistetaan osallistujien suomenkielentaitoja sekä avarretaan uusien kokemusten myötä osallistujien elinpiirejä. Toimintamalliin liittyy työkalut kuten opas oman seudun retkikohteista maahanmuuttaneille, opas luontoretken ohjaajalle ja retkiruokaopas. Hankkeessa tuotetut mallit ja tuotokset ovat yhteistyötahojen ja muidenkin kiinnostuneiden tahojen käytettävissä maahanmuuttajien kanssa tehtävään työskentelyyn.
Luonto on nähtävissä mielekkäänä osana kotoutustoimintaa. Osallistujia kiinnosti erityisesti tieto siitä, miten suomalaiseen luontoon on mahdollista lähteä. Luonto merkitsi ihmisille erilaisia asioita. Luonto on monellekin tärkeä, mutta jokaiselle eri omalla tavallaan. Yhtenä tuloksena saatiin se, että retket toimivat hengähdyshetkinä, jossa voi ottaa etäisyyttä arjen huoliin. Hankkeessa mittattiin retkeilijöiden elpymistä kansainvälisesti validoitu ROS-mittarilla (Restoration Outcome Scale): rentoutuminen, tarkkaavaisuuden palautuminen, ajatusten kirkastuminen. Retket koettiin elvyttäviksi. Luontoretket auttoivat kotoutumisessa uuteen kotimaahan. Arvioinnin mukaan luontoretket toimivat psyykkisenä irtiottona arjen rutiineista ja kuormituksesta, sekä tukivat ihmisten henkilökohtaisen luontosuhteen rakentumista, minkä myötä laajemmat terveysvaikutukset voivat toteutua. Kun osallistujat saivat perustietoa suomalaisesta luonnosta, heille tuli myös tietoa alueen eri retkipaikoista, osaamista ympärivuotiseen ulkoiluun, ja myös rohkeutta hakeutua omin päin paikallisten luontokohteiden pariin.
Tärkeiksi hyödyiksi nousi sosiaalinen vuorovaikutus sekä uusi tieto ja kokemukset. Osallistujat kokivat saaneensa uusia ystäviä ja päässeensä harjoittelemaan suomen kielen käyttöä. Osallistujat nostivat esille toiminnan merkityksen ihmisiin tutustuttaessa. Kun tehdään yhdessä, on helpompi löytää keskustelunaiheita.
Kansikuva
