Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Lyhytterapia opioidikorvaushoidon tukena

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Korvaushoitopoliklinikka tarjoaa opiaattien käytöstä vieroittautumaan kykenemättömille potilaille opioidikorvaushoitoasetuksen (STM 33/2008) mukaista lääkehoitoa.  Pilottina tarjotaan kognitiivista lyhytterapiaa  opioidikorvaushoidossa olevalle.  

Toimintaympäristö

Mitä on opioidikorvaushoito?

Korvaushoito on lakisääteistä näyttöön perustuvaa hoitoa. Korvaushoitopoliklinikka tarjoaa opiaattien käytöstä vieroittautumaan kykenemättömille potilaille opioidikorvaushoitoasetuksen (STM 33/2008) mukaista lääkehoitoa.

Korvaushoito toteutetaan buprenorfiini- tai metadonilääkevalmisteella. Opioidiriippuvuuden tulee täyttää diagnoosijärjestelmän kriteerit. Olennaista on, että riippuvuus on vaikea ja vieroittautuminen ei ole onnistunut. Riippuvuudesta ja vieroittautumisesta tarvitaan objektiivista näyttöä. Tämän lisäksi arvioidaan potilaan elämän kokonaistilannetta ja päihdekäytön vaikutuksia siihen. 

Mitä opioidit ovat?

  • Opioidit ovat voimakkaita kipua poistavia lääkkeitä, joita käytetään myös huumausaineena. Ne aiheuttavat voimakasta riippuvuutta.
  • Huumaus- ja lääkeaineeksi luokiteltujen opioidivalmisteiden käyttö, osto ja hallussapito on laitonta ilman lääkärin määräystä.  Lääkekäyttöä säätelee lääkelaki. 
  • Suomessa opioidit ovat yleisimmin mainittu ongelmia aiheuttava huume. Säännöllinen pitkäaikainen käyttö voi aiheuttaa voimakkaan riippuvuuden.
  • Käyttöön liittyy hengenvaarallisen yliannostuksen riski erityisesti sekakäyttötilanteissa.

Miksi korvaushoitoa tarjotaan?

Korvaushoitolääkityksen turvin vieroitusoireet pysyvät poissa ja ihmisen toimintakyky pysyy yllä ilman päihtymistä.

Hoidon tavoite voi olla haittoja vähentävä tai kuntouttava. Kuntouttava korvaushoito tähtää päihteettömyyteen ja yksilöllisen hoito-ohjelman mukaiseen kuntoutumiseen. Haittoja vähentävän hoidon taustalla on usein vaikea riippuvuus ja hoito tähtää terveyshaittojen ja -riskien vähentämiseen sekä elämänlaadun parantumiseen. Molempiin hoitolinjoihin kuuluu motivointi ja yksilöllinen päihdehoitotyö.

Korvaushoito vähentää laittomien opioidien käyttöä, kuolleisuutta ja rikollisuutta sekä mahdollistaa potilaan terveyden ja elämäntilanteen kohentumisen.

Lisää luettavaa:
Huumeongelmat (kaypahoito.fi)
Opioidikorvaushoidossa olevien osallisuuden vahvistaminen - THL
Väitös: Psykiatrisia häiriöitä ja päihdeongelmia on tärkeää hoitaa samanaikaisesti 
Päihde- ja riippuvuusstrategia. Yhteiset suuntaviivat vuoteen 2030 
Päihdepalveluiden yhteiskunnalliset haasteet 
Huumetilanne Suomessa 2020 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Korvaushoitopoliklinikka on erikoissairaanhoitoa. Asiakkaiden perushoito kuuluu omaan sote-keskukseen perustasolle. Kaksois- ja kolmoisdiagnooseja esiintyy asiakaskunnassa paljon. Käytännön hoitotyössä yleisimmiksi haasteiksi on havaittu ahdistus, masennus ja paniikkioireilu.

Hakeutuminen perustason mielenterveyspalveluihin on osalle potilaista haastavaa, vaikka tarve voi olla ilmeinen. Perustason psykiatrisen hoidon aloittamisen edellytyksenä on pääsääntöisesti hoidettu päihdeongelma.

Pilotti on osa Päijät-Hämeen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanketta.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakas: Tarve saada hoitoa mielenterveyden ongelmiin ja oppia uusia toimintapoja sekä taitoja käsitellä tunteita.  Hoidolle on tarve, vaikka korvaushoidon rinnalla saattaa edelleen esiintyä jatkuvaa tai satunnaista muuta päihdekäyttöä ja psykiatriseen hoitoon sitoutumisessa voi olla haasteita.

Ammattilainen: Tarve tarjota entistäkin parempaa ja kokonaisvaltaisempaa hoitoa. Lyhytterapiakoulutus tarjoaa ammatillista kehittymistä ja työkaluja yleisimpien mielenterveyshaasteiden hoitamisesta. 

Organisaatio: Opioidikorvaushoidossa olevien kuntoutumisen edistämistäminen. 

Yhteiskunta: Opioidikorvaushoidossa olevien osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeen asiantuntijasairaanhoitaja oli käynyt Terapiat etulinjaan -hankkeen tarjoaman lyhytterapiakoulutuksen. Ennen pilotin aloittamista käytiin linjaorganisaation osastonhoitajien kanssa keskustelua yksiköistä, joissa voisi olla tarve lyhytterapian jalkauttamisen pilotoinnille. Keskustelujen pohjalta pilotin kohteeksi valikoitui opioidikorvaushoitoyksikkö. Pilotin toteuttamisesta sovittiin opioidikorvaushoitoyksikön osastonhoitajan ja hoitohenkilökunnan kanssa.

Tavoiteltu muutos

Pilotissa pyritään parantamaan opioidikorvaushoitopoliklinikan tarjoamaa hoitovalikoimaa. Ensisijainen tavoite on parantaa potilaiden vointia. 

Asiakkaat saisivat apua mielenterveysongelmaansa. 

Muutoksen mittaaminen

Voinnin mittarit valitun hoito-ohjelman mukaan (esim. GAD-7 ja PHQ 9). Näillä voidaan mitata asiakkaiden mielialaa hoidon aikana. Pilotoivan asiantuntijasairaanhoitajan ja asiakkaan käymä hoidonpäätöskeskustelu Terapiat etulinjaan -hankkeen antamaa mallia hyödyntäen.

Henkilökunnan kanssa käydyt keskustelut interventioiden vaikuttavuudesta.

Toteutussuunnitelma
  • Omahoitaja ehdottaa lyhytterapiaa valitsemilleen potilaille
  • Lyhytterapiaa toteuttava asiantuntijasairaanhoitaja soittaa potilaalle hoidon aloittamisen sopimiseksi
  • Kognitiiviset lyhytterapiakäynnit toteutuvat korvaushoitopoliklinikan tiloissa kerran viikossa.
  • Tapaamiskertoja 7-10 jokaisen potilaan kanssa. 
  • Jokaisella vastaanotolla potilas täyttää hoito-ohjelman mukaiset mielialakartoitukset
  • Potilasta tiedotettu, että kyseessä on pilottina toteutettava kokeilu
  • Korvaushoitopoliklinikan osastonhoitaja ja hoitohenkilöstö osallistunut aktiivisesti pilotin mahdollistamiseen
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat opioidikorvaushoitopoliklinikan asiakkaat. Asiakkaat valikoituivat pilottiin omahoitajakeskustelujen pohjalta. Perusteeksi riitti asiakkaan tahtotila. Poissulkukriteereinä olivat vaikea ja akuutti sekakäyttötilanne, itsetuhoisuus tai psykoottinen oireilu. 

Ratkaisun perusidea

Pilotissa kokeillaan perustason mielenterveys- ja päihdehoitotyön jalkauttamista opioidikorvaushoitopoliklinikalla. Hoidollisena interventiona on Terapiat etulinjaan -hankkeen kognitiivinen lyhytterapia.  

Lyhytterapiahoitoa tarjotaan riippumatta korvaushoidon rinnalla tapahtuvasta satunnaisesta päihdekäytöstä. Interventiossa panostetaan tämän lisäksi motivointiin ja olemassa olevien voimavarojen vahvistamiseen. Hoitoon pääsy toteutuu asettamatta ehtoja potilaalle. Hoito toteutuu kiinni pitäen eli satunnaiset poisjäännit eivät katkaise hoitoa. 

Korvaushoitopotilaalla saattaa korvaushoitolääkkeestä riippumatta esiintyä jatkuvaa tai satunnaista muuta päihdekäyttöä, mikä estää muun psykiatrisen hoidon piirin hakeutumisen. Hoitoon sitoutumisessa ja motivoitumisessa on havainnoitu haasteita osalla potilaista, vaikka he voisivatkin hyötyä psykiatrisen hoidon tuesta osana kuntoutumista. 

Käytännössä:

  • Kognitiiviset lyhytterapiakäynnit toteutuvat korvaushoitopoliklinikan tiloissa kerran viikossa.
  • Tapaamiskertoja 7-10. 
  • Jokaisella vastaanotolla potilas täyttää hoito-ohjelman mukaiset mielialakartoitukset
  • Potilaita on tiedotettu, että kyseessä on pilottina toteutettava kokeilu
  • Hoitojakson jälkeen potilaan hoito jatkuu yksilöllisten tarpeiden mukaan eriskoisairaanhoidossa tai korvaushoitopoliklinikan käytäntöjen mukaisesti. Mikäli potilaan päihdetilanne on hallinnassa ja voimavarat ovat riittävät voidaan jatkohoidoksi suunnitella kuntoutuspsykoterapiaa. 
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot
  • Hoitoa toteuttavalla hoitajalla tulee olla lyhytterapiakoulutus. 
  • Korvaushoitoyksikön osastonhoitajan ja hoitohenkilöstön informointi lyhytterapiasta. Yhdessä suunnittelu tärkeää.
  • Korvaushoitopoliklinikan osastonhoitaja ja hoitohenkilöstö osallistuivat aktiivisesti pilotin mahdollistamiseen.
  • Havaintojen mukaan potilasryhmässä paljon ylisukupolvista kuormaa sekä päihdemaailmaan ja varhaiseen vuorovaikutukseen liittyvää traumatisoitumista. Tärkeää tuoda potilaalle esiin, että lyhytterapialla voidaan etsiä vaikuttavuutta voimavarojen vahvistumiseen, motivaatioon ja oireiden lieventymiseen. 
  • Hoidon onnistumisen kannalta vaaditaan asiakkaan motivoitumista ja sitoutumista.
  • Organisaatio: Mahdollisestaan työntekijälle aikaa toteuttaa hoitoa, vaikka se ei kuuluisi työn peruskuvaan.
  • Henkilökunnan tulee tunnistaa lyhytterapiaan soveltuvat asiakkaat.
Vinkit toimintamallin soveltajille
  • Kognitiivisen lyhytterapian toteuttaminen päihdepotilaalle vaatii hoitajalta vahvaa mielenterveys- ja päihdehoitotyön. osaamista sekä luovuutta räätälöidä hoito-ohjelma potilaan tarpeisiin vastaavaksi.
  • Hoitajalla olisi hyvä olla ymmärrystä traumatietoisesta työotteesta.
  • Potilasryhmässä korostuu ymmärryksen tarve positiivisesta mielenterveydestä ja sen tukemisesta
  • Vaikka potilaan olisi vaikeuksia sitoutua hoitoon, on tärkeää, että hoitaja motivoi jatkamaan. On huomioitava, että sitoutumattomuuden taustalla voi olla päihdeongelman aiheuttama toimintakyvyn tai kognition vaje, mielialanlasku tai traumataustan tuomat haasteet. On hyvä ymmärtää, että potilasryhmä saattaa tarvita tavanomaista enemmän tukea motivoitumiseen ja sitoutumiseen. 
  • Mikäli potilaalla on päivittäin lääkkeenhaku, on hyvä ajoittaa lyhytterapiavastaanotto lääkkeenhaun yhteyteen.
  • Lyhytterapiahoito pitäisi integroida osaksi poliklinikan toimintaa.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä
  • Potilaissa nähty positiivisia muutoksia hoito-ohjelman edetessä.
  • Oiremittareilla mitattuna oireet helpottaneet kaikilla potilailla.
  • 7-10 hoitokerran lyhytterapia voi auttaa vakauttamaan vointia, tukea kuntoutumista ja tuoda tukea positiivisen mielenterveyden vahvistamiseen.
  • Lyhytterapia tarjoaa tiiviit viikoittaiset käynnit ja saadun palautteen mukaan on antanut tilan tulla kuulluksi ja nähdyksi ihmisenä päihdeongelman takana.