Lyhytterapia opioidikorvaushoidon tukena
Korvaushoitopoliklinikka tarjoaa opiaattien käytöstä vieroittautumaan kykenemättömille potilaille opioidikorvaushoitoasetuksen (STM 33/2008) mukaista lääkehoitoa. Pilottina tarjotaan kognitiivista lyhytterapiaa opioidikorvaushoidossa olevalle.
Toimintamallin nimi
Korvaushoitopoliklinikka tarjoaa opiaattien käytöstä vieroittautumaan kykenemättömille potilaille opioidikorvaushoitoasetuksen (STM 33/2008) mukaista lääkehoitoa. Pilottina tarjotaan kognitiivista lyhytterapiaa opioidikorvaushoidossa olevalle.
Pilotissa kokeillaan perustason mielenterveys- ja päihdehoitotyön jalkauttamista opioidikorvaushoitopoliklinikalla. Hoidollisena interventiona on Terapiat etulinjaan -hankkeen kognitiivinen lyhytterapia.
Lyhytterapiahoitoa tarjotaan riippumatta korvaushoidon rinnalla tapahtuvasta satunnaisesta päihdekäytöstä. Interventiossa panostetaan tämän lisäksi motivointiin ja olemassa olevien voimavarojen vahvistamiseen. Hoitoon pääsy toteutuu asettamatta ehtoja potilaalle. Hoito toteutuu kiinni pitäen eli satunnaiset poisjäännit eivät katkaise hoitoa.
Korvaushoitopotilaalla saattaa korvaushoitolääkkeestä riippumatta esiintyä jatkuvaa tai satunnaista muuta päihdekäyttöä, mikä estää muun psykiatrisen hoidon piirin hakeutumisen. Hoitoon sitoutumisessa ja motivoitumisessa on havainnoitu haasteita osalla potilaista, vaikka he voisivatkin hyötyä psykiatrisen hoidon tuesta osana kuntoutumista.
Käytännössä:
- Kognitiiviset lyhytterapiakäynnit toteutuvat korvaushoitopoliklinikan tiloissa kerran viikossa.
- Tapaamiskertoja 7-10.
- Jokaisella vastaanotolla potilas täyttää hoito-ohjelman mukaiset mielialakartoitukset
- Potilaita on tiedotettu, että kyseessä on pilottina toteutettava kokeilu
- Hoitojakson jälkeen potilaan hoito jatkuu yksilöllisten tarpeiden mukaan eriskoisairaanhoidossa tai korvaushoitopoliklinikan käytäntöjen mukaisesti. Mikäli potilaan päihdetilanne on hallinnassa ja voimavarat ovat riittävät voidaan jatkohoidoksi suunnitella kuntoutuspsykoterapiaa.
Mitä on opioidikorvaushoito?
Korvaushoito on lakisääteistä näyttöön perustuvaa hoitoa. Korvaushoitopoliklinikka tarjoaa opiaattien käytöstä vieroittautumaan kykenemättömille potilaille opioidikorvaushoitoasetuksen (STM 33/2008) mukaista lääkehoitoa.
Korvaushoito toteutetaan buprenorfiini- tai metadonilääkevalmisteella. Opioidiriippuvuuden tulee täyttää diagnoosijärjestelmän kriteerit. Olennaista on, että riippuvuus on vaikea ja vieroittautuminen ei ole onnistunut. Riippuvuudesta ja vieroittautumisesta tarvitaan objektiivista näyttöä. Tämän lisäksi arvioidaan potilaan elämän kokonaistilannetta ja päihdekäytön vaikutuksia siihen.
Mitä opioidit ovat?
- Opioidit ovat voimakkaita kipua poistavia lääkkeitä, joita käytetään myös huumausaineena. Ne aiheuttavat voimakasta riippuvuutta.
- Huumaus- ja lääkeaineeksi luokiteltujen opioidivalmisteiden käyttö, osto ja hallussapito on laitonta ilman lääkärin määräystä. Lääkekäyttöä säätelee lääkelaki.
- Suomessa opioidit ovat yleisimmin mainittu ongelmia aiheuttava huume. Säännöllinen pitkäaikainen käyttö voi aiheuttaa voimakkaan riippuvuuden.
- Käyttöön liittyy hengenvaarallisen yliannostuksen riski erityisesti sekakäyttötilanteissa.
Miksi korvaushoitoa tarjotaan?
Korvaushoitolääkityksen turvin vieroitusoireet pysyvät poissa ja ihmisen toimintakyky pysyy yllä ilman päihtymistä.
Hoidon tavoite voi olla haittoja vähentävä tai kuntouttava. Kuntouttava korvaushoito tähtää päihteettömyyteen ja yksilöllisen hoito-ohjelman mukaiseen kuntoutumiseen. Haittoja vähentävän hoidon taustalla on usein vaikea riippuvuus ja hoito tähtää terveyshaittojen ja -riskien vähentämiseen sekä elämänlaadun parantumiseen. Molempiin hoitolinjoihin kuuluu motivointi ja yksilöllinen päihdehoitotyö.
Korvaushoito vähentää laittomien opioidien käyttöä, kuolleisuutta ja rikollisuutta sekä mahdollistaa potilaan terveyden ja elämäntilanteen kohentumisen.
Lisää luettavaa:
Huumeongelmat (kaypahoito.fi)
Opioidikorvaushoidossa olevien osallisuuden vahvistaminen - THL
Väitös: Psykiatrisia häiriöitä ja päihdeongelmia on tärkeää hoitaa samanaikaisesti
Päihde- ja riippuvuusstrategia. Yhteiset suuntaviivat vuoteen 2030
Päihdepalveluiden yhteiskunnalliset haasteet
Huumetilanne Suomessa 2020
Kohderyhmänä ovat opioidikorvaushoitopoliklinikan asiakkaat. Asiakkaat valikoituivat pilottiin omahoitajakeskustelujen pohjalta. Perusteeksi riitti asiakkaan tahtotila. Poissulkukriteereinä olivat vaikea ja akuutti sekakäyttötilanne, itsetuhoisuus tai psykoottinen oireilu.
- Hoitoa toteuttavalla hoitajalla tulee olla lyhytterapiakoulutus.
- Korvaushoitoyksikön osastonhoitajan ja hoitohenkilöstön informointi lyhytterapiasta. Yhdessä suunnittelu tärkeää.
- Korvaushoitopoliklinikan osastonhoitaja ja hoitohenkilöstö osallistuivat aktiivisesti pilotin mahdollistamiseen.
- Havaintojen mukaan potilasryhmässä paljon ylisukupolvista kuormaa sekä päihdemaailmaan ja varhaiseen vuorovaikutukseen liittyvää traumatisoitumista. Tärkeää tuoda potilaalle esiin, että lyhytterapialla voidaan etsiä vaikuttavuutta voimavarojen vahvistumiseen, motivaatioon ja oireiden lieventymiseen.
- Hoidon onnistumisen kannalta vaaditaan asiakkaan motivoitumista ja sitoutumista.
- Organisaatio: Mahdollisestaan työntekijälle aikaa toteuttaa hoitoa, vaikka se ei kuuluisi työn peruskuvaan.
- Henkilökunnan tulee tunnistaa lyhytterapiaan soveltuvat asiakkaat.
- Potilaissa nähty positiivisia muutoksia hoito-ohjelman edetessä.
- Oiremittareilla mitattuna oireet helpottaneet kaikilla potilailla.
- 7-10 hoitokerran lyhytterapia voi auttaa vakauttamaan vointia, tukea kuntoutumista ja tuoda tukea positiivisen mielenterveyden vahvistamiseen.
- Lyhytterapia tarjoaa tiiviit viikoittaiset käynnit ja saadun palautteen mukaan on antanut tilan tulla kuulluksi ja nähdyksi ihmisenä päihdeongelman takana.
Kansikuva
