Maahan muuttaneiden alkuterveystarkastukset, Sujuvat palvelut -valmennus, Helsingin kaupunki (RRP, P4, I1)
Maahan muuttaneiden alkuterveystarkastusprosessi ja siihen liittyvä vastuunjako on jäsennetty ja kuvattu.
WHO:n arvion mukaan yli neljäsosa maailman kansalaisista kantaa piilevänä tuberkuloosibakteeria. Terveydenhuollon näkökulmasta maahan muuttaneiden alkuterveystarkastusten toteutumattomuus voi tuottaa riskitilanteita, infektiosairauksien leviämistä ja lisäkuluja, jos sairauksia ei ennaltaehkäistä, havaita ja hoideta ajoissa. Tartuntatautilaki, jonka tarkoituksena on ehkäistä tartuntatauteja ja niiden leviämistä sekä niistä ihmisille ja yhteiskunnalle aiheutuvia haittoja, asettaa omat raaminsa kehittämiselle.
Maahan muuttaneiden alkuterveystarkastusten tekemiselle on annettu suosituksia Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toimesta. Suositukset eivät ole kuitenkaan juridisesti velvoittavia. THL (2023) suosittaa, että maahan muuttaneille, jotka ovat kotoisin tuberkuloosiriskimaista ja joiden Suomessa oleskelun kesto todennäköisesti on yli 3 kuukautta, tulee järjestää vapaaehtoinen tuberkuloosin seulontatutkimus. Seulonta suositellaan toteutettavan 2 kuukauden sisällä maahan tulon jälkeen. Sosiaali- ja terveysministeriö (2009) ohjeistaa järjestämään pakolaisena, pakolaisen perheenyhdistämisen kautta tai turvapaikanhakijana Suomeen tulleille alkuterveystarkastuksen 2 viikon sisällä maahan tulosta.
Helsingin terveyspalveluissa oli havaittu haasteita maahan muuttaneiden henkilöiden ohjautumisessa alkuterveystarkastuksiin. Maahan muuttaneille ei ollut juurikaan saatavilla tietoa maahan muuttaneiden alkuterveystarkastuksista. Myös terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa oli havaittu epätietoisuutta alkuterveystarkastusten järjestämisestä ja niiden toteuttamisvastuusta.
Tiimin jäsenet koostuvat alkuterveystarkastuksia tekevien yksiköiden terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisista sekä hanketyöntekijöistä. Lisäksi tiimissä on mukana kokemusasiantuntijana työskentelevä henkilö. Johdon tukea tarvitaan tiimin työskentelyssä. Työyhteisöä osallistetaan kehittämistyöhön muun muassa yksittäisten haastattelujen, työpajatoiminnan sekä sähköisen kyselyn avulla. Sidosryhmiä tunnistetaan ja kontaktoidaan.
Työskentelylle asetettiin seuraavat tavoitteet:
-
Mahdollisimman moni maahan muuttanut:
-
saa tiedon maahantulotarkastuksen mahdollisuudesta
-
ohjautuu tarvittaessa tarkastukseen
-
saa tarkastukseen päästyään tietoa terveydentilastaan ja saatavilla olevista palveluista sekä ohjautuu oikean palvelun piiriin
-
-
Ammattilaiset:
-
tuntevat prosessin ja siihen liittyvän vastuunjaon
-
osaavat arvioida tarvetta maahan muuttaneen alkuterveystarkastukselle, ja heillä on tietoa tarkastusten tekemisen tueksi
-
Tuottavuus
-
Maahan muuttaneen alkuterveystarkastusprosessi on sovittu ja kuvattu vaiheineen sekä toimijoineen
-
Kysely ammattilaisille: saadaan tietoa prosessin selkeydestä
-
Verkkokoulutuksen palautekyselyn palautteet
-
Toimintamallin ja materiaalien esittelyistä kerätty palaute
Henkilöstökokemus
-
Ammattilaisille suunnattu verkkokoulutus on tehty, osallistujamäärät
-
Ammattilaisille suunnattu ohje on tehty
-
Kysely ammattilaisille: ammattilaiset tuntevat prosessin ja heillä on tarvittavat tiedot käytettävissään asiakkaan tarkastustarpeen kartoittamiseen ja tarkastuksen tekemiseen
-
Verkkokoulutuksen pilotointi ja palautekyselyn palautteet
-
Toimintamallin ja materiaalien esittelyistä kerätty palaute
Asiakaskokemus ja saatavuus
-
Maahan muuttaneilla on saatavilla tietoa maahan muuttaneen alkuterveystarkastuksesta. Tietoa on verkkosivuilla
-
Muilla palveluilla on saatavilla tietoa maahan muuttaneen alkuterveystarkastuksesta asiakkaille annettavaksi. Asiakkaille jaettava esite on tehty
-
Kysely ammattilaisille: saadaan tietoa asiakkaiden ohjautumisesta tarkastuksiin
PDSA-suunnitelmat
- Neuvolan, kouluterveydenhuollon, opiskeluterveydenhuollon ja terveysasemien prosessin ja vastuunjaon selkeyttäminen
- Ammattilaisille suunnattu koulutus
- Asiakkaiden tiedottaminen, esitteet asiakkaille
- Asiakkaiden tiedottaminen, tietoa verkkosivuille
- Maahan muuttaneiden alkuterveystarkastusten seurannan edistäminen
THL:n mukaan maahanmuuttaneen väestön keskuudessa koetaan lääkäripalveluiden tarvetta lähes yhtä paljon kuin koko väestössä. Tästä huolimatta maahan muuttaneet käyttävät terveyspalveluja vähemmän kuin muu väestö. He kokevat terveyspalvelut koko väestöä useammin riittämättömiksi, vaikka kokemuksissa onkin ryhmienvälisiä eroja. Hankaliksi koetaan ajanvaraaminen, yhteydenotot hoitopaikkoihin sekä tutkimuksiin pääsy. (THL: Maahan muuttaneiden terveys- ja sosiaalipalvelut, 2024.)
Sujuvat palvelut -valmennukseen osallistuvaan moniammatilliseen kehittäjätiimiin kuului kokemusasiantuntija, joka edusti asiakkaan näkökulmaa.
Pyrimme siihen, että kaupungin verkkosivuille lisätään oma osionsa maahan muuttaneen alkuterveystarkastuksesta ja tarkastukseen hakeutumisesta, kuten muiden hyvinvointialueiden verkkosivuilla on.
-Prosessin kirkastaminen
-Terveysasemien, koulun ja neuvolan vastuunjaon selkeyttäminen
-Asiakkaiden tiedottaminen: esitteet asiakkaille, tietoa verkkosivuille, yhteistyö muiden toimijoiden kanssa
-Henkilöstön kouluttaminen
Terveysasemien, koulun ja neuvolan vastuunjaon selkeyttäminen. Muita suunniteltuja kokeiluja on vaikeaa lähteä edistämään ennen tämän haasteen ratkaisemista. Teettämämme kyselyn tuloksissa nousi esille, että maahantulotarkastusprosessin selkeyttämiseksi tarvitaan vielä ohjeita sekä selkeä vastuunjako.
Prosessikuvauksen ideana on tarkentaa henkilöstölle sitä, missä (terveysasema, neuvola, koulu, opiskeluterveydenhuolto) maahan muuttaneen alkuterveystarkastus tulee kunkin asiakasryhmän kohdalla tehdä.
Valmiiden materiaalien (ohje, koulutus, asiakkaalle suunnattu tieto) jalkauttamisen jälkeen arvioidaan mahdollisia muutostarpeita, mm. uusittavan kyselyn avulla. Testaamiseen käytettävä aika on alle 6kk.
Selkeyttää vastuunjakoa maahan muuttaneen alkuterveystarkastusten suorittamisen suhteen ja parantaa asiakkaiden ohjautumista tarkastuksiin.
Tämä arvioinnin jälkeen