Maahan muuttaneiden alkuterveystarkastukset, Sujuvat palvelut -valmennus, Helsingin kaupunki (RRP, P4, I1)
Prosessin sujuvoituessa terveydenhuollon resurssit kohdentuvat tarkoituksenmukaisesti ja mahdollisimman moni maahan muuttanut saa tiedon maahantulotarkastuksen mahdollisuudesta ja saatavilla olevista palveluista sekä ohjautuu oikean palvelun piiriin.
Helsinkiläisistä lähes 15 prosenttia on Suomeen muuttaneita tai maahanmuuttaneiden jälkeläisiä. Ulkomaalaistaustaisen väestön rooli Helsingissä ja Helsingille on yhä merkittävämpi, sillä sen määrä ja osuus kaupungin väestöstä kasvaa jatkuvasti. Väestöennusteen mukaan vuonna 2030 yli viidennes kaupungin väestöstä olisi sellaisia, joilla äidinkieli olisi jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. (Helsingin kaupunki.)
STM:n ohjeistuksen mukaisesti pakolaisena, perheenyhdistämisen kautta tai turvapaikanhakijana Suomeen tulleille pitäisi järjestää maahantulotarkastus kahden viikon sisällä maahan tulosta. THL:n suosituksen mukaan muilla perustein maahan muuttaneille tulisi maahantulotarkastus järjestää kolmen kuukauden sisällä maahantulosta, mikäli lähtömaa luokitellaan korkean riskin tuberkuloosimaaksi. WHO:n arvion mukaan yli neljäsosa maailman kansalaisista kantaa piilevänä tuberkuloosibakteeria. Terveydenhuollon näkökulmasta maahantulotarkastuksen toteutumattomuus voi tuottaa riskitilanteita, infektiosairauksien leviämistä ja lisäkuluja, kun sairauksia ei ennaltaehkäistä, havaita ja hoideta ajoissa.
Myös tartuntatautilaki, jonka tarkoituksena on ehkäistä tartuntatauteja ja niiden leviämistä sekä niistä ihmisille ja yhteiskunnalle aiheutuvia haittoja, asettaa omat raaminsa kehittämiselle. Laki määrittää, että hyvinvointialueen on järjestettävä yleisiä rokotuksia ja terveystarkastuksia tartuntatautien ehkäisemiseksi. Rokotukseen tai terveystarkastukseen osallistuminen on kuitenkin vapaaehtoista. (Finlex.)
Helsingin terveyspalveluissa on havaittu haasteita maahan muuttaneiden henkilöiden ohjautumisessa maahantulotarkastuksiin. Kaikki maahanmuuttaneet eivät ole tietoisia tarkastuksen tarpeesta tai oikeudestaan terveyspalveluihin eivätkä tunne palvelujärjestelmää. Myös terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa on epätietoisuutta maahantulotarkastusten järjestämisestä ja sen toteuttamisvastuusta.
Kehittämisen kohteena on maahantulotarkastuksen prosessi sekä siihen vahvasti liittyvä palveluohjaus. Prosessi on tarkoitus juurruttaa osaksi terveydenhuollon toimintaa ja parantaa maahan muuttaneiden henkilöiden ohjautumista heille kuuluviin, tarkoituksenmukaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Tiimin jäsenet koostuvat terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisista sekä hanketyöntekijöistä
terveyskeskuksista, neuvolasta ja maahan muuttaneiden erityispalveluista. Lisäksi tiimissä on mukana kokemusasiantuntijana työskentelevä henkilö. Työyhteisöä osallistetaan kehittämistyöhön muun muassa yksittäisten haastattelujen, työpajatoiminnan sekä sähköisen kyselyn avulla. Sidosryhmiä tunnistetaan ja kontaktoidaan.
Tavoitteena on, että mahdollisimman moni maahan muuttanut saa tiedon maahantulotarkastuksen mahdollisuudesta ja saa tarkastukseen päästyään tietoa terveydentilastaan ja saatavilla olevista palveluista sekä ohjautuu oikean palvelun piiriin. Prosessin sujuvoituessa terveydenhuollon resurssit kohdentuvat tarkoituksenmukaisesti, eikä synny niin sanottua palveluiden hukkakäyttöä.
Kehittämistyötä tehdessä ollaan vahvasti yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Kehittämisen tueksi kerätään tietoa maahantulotarkastusprosessista muilta hyvinvointialueilta sekä maahantulotarkastuksiin linkittyviltä toimijoilta. Lisäksi valmennukseen kuuluu työyhteisöjen osallistaminen kehittämistyöhön. Tämän vahvistamiseksi terveyskeskusten ja neuvolan hoitajilta tullaan kesän aikana keräämään sekä määrällistä että laadullista tietoa maahantulotarkastuksiin liittyen. Tietoa kerätään sähköisellä kyselylomakkeella, joka lähetetään osallistujille sähköpostitse. Kysely on mahdollista toistaa myöhemmin.
Arviointikysymykset:
-Onko tehtyjen maahantulotarkastusten määrä kasvanut?
-Onko maahantulotarkastuksia tehty suhteessa enemmän niille asiakkaille, jotka ovat tulleet maahan alle 6kk sitten kuin niille, jotka ovat asuneet Suomessa jo pidempään?
-Onko osaaminen maahantulotarkastuksiin liittyen kasvanut ammattilaisten keskuudessa?
-Tavoittaako tieto maahantulotarkastuksista maahanmuuttaneet?
Prosessin ja toimijoiden vastuiden kirkastaminen, jonka lisäksi esim.
-Esite maahantulotarkastuksista ja/tai tuberkuloosista info-pisteille
-Muu tiedottaminen ja markkinointi, olemassa olevien tiedotuskanavien hyödyntäminen, jalkautuminen
-Koulutukset henkilöstölle
-Asiakasrekisterin käyttömahdollisuuksien selvittäminen
THL:n mukaan maahanmuuttaneen väestön keskuudessa koetaan lääkäripalveluiden tarvetta lähes yhtä paljon kuin koko väestössä. Tästä huolimatta maahan muuttaneet käyttävät terveyspalveluja vähemmän kuin muu väestö. He kokevat terveyspalvelut koko väestöä useammin riittämättömiksi, vaikka kokemuksissa onkin ryhmienvälisiä eroja. Hankaliksi koetaan ajanvaraaminen, yhteydenotot hoitopaikkoihin sekä tutkimuksiin pääsy. (THL maahan muuttaneiden terveys- ja sosiaalipalvelut.)
Helsingin terveyspalveluissa on havaittu haasteita maahan muuttaneiden henkilöiden ohjautumisessa maahantulotarkastuksiin. Kaikki maahanmuuttaneet eivät ole tietoisia tarkastuksen tarpeesta tai oikeudestaan terveyspalveluihin eivätkä tunne palvelujärjestelmää. Myös terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa on epätietoisuutta maahantulotarkastusten järjestämisestä ja sen toteuttamisvastuusta.
Sujuvat palvelut -valmennukseen osallistuvaan moniammatilliseen kehittäjätiimiin kuuluu kahdeksan jäsentä, joista yksi edustaa asiakkaan näkökulmaa. Asiakasymmärrystä on kerrytetty myös yksittäisillä haastatteluilla siitä, miten maahantulotarkastukset ovat maahan muuttaessa toteutuneet.
Pyrimme siihen, että kaupungin verkkosivuille lisätään oma osionsa maahantulotarkastuksesta ja tarkastukseen hakeutumisesta, kuten muiden hyvinvointialueiden verkkosivuilla on.
-Prosessin kirkastaminen
-Terveysasemien, koulun ja neuvolan vastuunjaon selkeyttäminen
-Asiakkaiden tiedottaminen: esitteet asiakkaille, tietoa verkkosivuille, yhteistyö muiden toimijoiden kanssa
-Henkilöstön kouluttaminen
Terveysasemien, koulun ja neuvolan vastuunjaon selkeyttäminen. Muita suunniteltuja kokeiluja on vaikeaa lähteä edistämään ennen tämän haasteen ratkaisemista. Teettämämme kyselyn tuloksissa nousi esille, että maahantulotarkastusprosessin selkeyttämiseksi tarvitaan vielä ohjeita sekä selkeä vastuunjako.
Prosessikuvauksen ideana on tarkentaa henkilöstölle sitä, missä (terveysasema, koulu vai neuvola) maahantulotarkastus tulee kunkin asiakasryhmän kohdalla tehdä.
Kuva
Selkeyttää vastuunjakoa maahantulotarkastusten suorittamisen suhteen.