Maahan muuttaneiden alkuterveystarkastukset, Sujuvat palvelut -valmennus, Helsingin kaupunki (RRP, P4, I1)
Maahan muuttaneiden alkuterveystarkastusprosessi ja siihen liittyvä vastuunjako on jäsennetty ja kuvattu.
Toimintamallin nimi
Maahan muuttaneiden alkuterveystarkastusprosessi ja siihen liittyvä vastuunjako on jäsennetty ja kuvattu.
Uusi maahan muuttaneiden alkuterveystarkastusten toimintamalli on rakennettu selkeyttämään sitä, missä tarkastus tulee kunkin asiakasryhmän kohdalla tehdä ja mitä asioita asiakkaan ensikontaktissa tulee ottaa huomioon. Ohjeen avulla ammattilaiset Helsingin terveydenhuollon toimipisteissä tietävät, kenen vastuulle maahantulotarkastusten suorittaminen kuuluu sekä tuntevat prosessin eri vaiheet. Tarkastuksia tekevät ammattilaiset tuntevat tarkastuksen sisällön ja osaavat antaa palveluohjausta.
Toimintamallin tueksi on tuotettu:
Ohje ammattilaisille
Verkkokoulutus
Tietoa avoimille verkkosivuille
Asiakasesite
WHO:n arvion mukaan yli neljäsosa maailman kansalaisista kantaa piilevänä tuberkuloosibakteeria. Terveydenhuollon näkökulmasta maahan muuttaneiden alkuterveystarkastusten toteutumattomuus voi tuottaa riskitilanteita, infektiosairauksien leviämistä ja lisäkuluja, jos sairauksia ei ennaltaehkäistä, havaita ja hoideta ajoissa. Tartuntatautilaki, jonka tarkoituksena on ehkäistä tartuntatauteja ja niiden leviämistä sekä niistä ihmisille ja yhteiskunnalle aiheutuvia haittoja, asettaa omat raaminsa kehittämiselle.
Maahan muuttaneiden alkuterveystarkastusten tekemiselle on annettu suosituksia Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toimesta. Suositukset eivät ole kuitenkaan juridisesti velvoittavia. THL (2023) suosittaa, että maahan muuttaneille, jotka ovat kotoisin tuberkuloosiriskimaista ja joiden Suomessa oleskelun kesto todennäköisesti on yli 3 kuukautta, tulee järjestää vapaaehtoinen tuberkuloosin seulontatutkimus. Seulonta suositellaan toteutettavan 2 kuukauden sisällä maahan tulon jälkeen. Sosiaali- ja terveysministeriö (2009) ohjeistaa järjestämään pakolaisena, pakolaisen perheenyhdistämisen kautta tai turvapaikanhakijana Suomeen tulleille alkuterveystarkastuksen 2 viikon sisällä maahan tulosta.
THL:n mukaan maahanmuuttaneen väestön keskuudessa koetaan lääkäripalveluiden tarvetta lähes yhtä paljon kuin koko väestössä. Tästä huolimatta maahan muuttaneet käyttävät terveyspalveluja vähemmän kuin muu väestö. He kokevat terveyspalvelut koko väestöä useammin riittämättömiksi, vaikka kokemuksissa onkin ryhmienvälisiä eroja. Hankaliksi koetaan ajanvaraaminen, yhteydenotot hoitopaikkoihin sekä tutkimuksiin pääsy. (THL: Maahan muuttaneiden terveys- ja sosiaalipalvelut, 2024.)
Sujuvat palvelut -valmennukseen osallistuvaan moniammatilliseen kehittäjätiimiin kuului kokemusasiantuntija, joka edusti asiakkaan näkökulmaa.
Maahan muuttaneen alkuterveystarkastuksia tehdään neuvoloissa, terveysasemilla sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, joten toimintamallin juurruttamistyöhön kuuluu toimintamallin esittely ja uusien materiaalien perehdyttäminen kaikissa em. palveluissa. Ammattilaiset suorittavat verkkokoulutuksen itsenäisesti. Verkkokoulutuksesta kerätään palautetta, jota hyödynnetään koulutuksen sisältöjen päivittämiseen. Tarkastuksia tekevien yksiköiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä toimintamallin käyttöönottoon liittyvien kysymysten ratkaisemiseksi. Tarkastuksia tekeville ammattilaisille tullaan tekemään uusi kysely. Arviointi tehdään yhdessä johdon kanssa.
Tämä arvioinnin jälkeen