Maahan muuttaneiden alkuterveystarkastukset, Sujuvat palvelut -valmennus, Helsingin kaupunki (RRP, P4, I1)

Maahan muuttaneiden alkuterveystarkastusprosessi ja siihen liittyvä vastuunjako on jäsennetty ja kuvattu. 

Toimintamallin nimi
Maahan muuttaneiden alkuterveystarkastukset, Sujuvat palvelut -valmennus, Helsingin kaupunki (RRP, P4, I1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Maahan muuttaneiden alkuterveystarkastusprosessi ja siihen liittyvä vastuunjako on jäsennetty ja kuvattu. 

Toteutuspaikka
Helsingin kaupunki, SOTEPE
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Helsinki
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitteet ja linkit

Tekijä

Ilona Suilamo

Luotu

25.05.2023

Viimeksi muokattu

17.12.2024
Ratkaisun perusidea

Uusi maahan muuttaneiden alkuterveystarkastusten toimintamalli on rakennettu selkeyttämään sitä, missä tarkastus tulee kunkin asiakasryhmän kohdalla tehdä. Ohjeen avulla ammattilaiset Helsingin terveydenhuollon toimipisteissä tietävät, kenen vastuulle maahantulotarkastusten suorittaminen kuuluu. Tarkastuksia tekevät ammattilaiset tuntevat tarkastuksen sisällön ja osaavat antaa palveluohjausta.

Toimintaympäristö

Helsinkiläisistä lähes 15 prosenttia on Suomeen muuttaneita tai maahanmuuttaneiden jälkeläisiä. Ulkomaalaistaustaisen väestön rooli Helsingissä ja Helsingille on yhä merkittävämpi, sillä sen määrä ja osuus kaupungin väestöstä kasvaa jatkuvasti. Väestöennusteen mukaan vuonna 2030 yli viidennes kaupungin väestöstä olisi sellaisia, joilla äidinkieli olisi jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. (Helsingin kaupunki.)

STM:n ohjeistuksen mukaisesti pakolaisena, perheenyhdistämisen kautta tai turvapaikanhakijana Suomeen tulleille pitäisi järjestää maahantulotarkastus kahden viikon sisällä maahan tulosta. THL:n suosituksen mukaan muilla perustein maahan muuttaneille tulisi maahantulotarkastus järjestää kolmen kuukauden sisällä maahantulosta, mikäli lähtömaa luokitellaan korkean riskin tuberkuloosimaaksi. WHO:n arvion mukaan yli neljäsosa maailman kansalaisista kantaa piilevänä tuberkuloosibakteeria. Terveydenhuollon näkökulmasta maahantulotarkastuksen toteutumattomuus voi tuottaa riskitilanteita, infektiosairauksien leviämistä ja lisäkuluja, kun sairauksia ei ennaltaehkäistä, havaita ja hoideta ajoissa.

Myös tartuntatautilaki​, jonka tarkoituksena on ehkäistä tartuntatauteja ja niiden leviämistä sekä niistä ihmisille ja yhteiskunnalle aiheutuvia haittoja, asettaa omat raaminsa kehittämiselle. Laki määrittää, että hyvinvointialueen on järjestettävä yleisiä rokotuksia ja terveystarkastuksia tartuntatautien ehkäisemiseksi. Rokotukseen tai terveystarkastukseen osallistuminen on kuitenkin vapaaehtoista. (Finlex.)

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

THL:n mukaan maahanmuuttaneen väestön keskuudessa koetaan lääkäripalveluiden tarvetta lähes yhtä paljon kuin koko väestössä. Tästä huolimatta maahan muuttaneet käyttävät terveyspalveluja vähemmän kuin muu väestö. He kokevat terveyspalvelut koko väestöä useammin riittämättömiksi, vaikka kokemuksissa onkin ryhmienvälisiä eroja. Hankaliksi koetaan ajanvaraaminen, yhteydenotot hoitopaikkoihin sekä tutkimuksiin pääsy. (THL maahan muuttaneiden terveys- ja sosiaalipalvelut.)

Sujuvat palvelut -valmennukseen osallistuvaan moniammatilliseen kehittäjätiimiin kuului kokemusasiantuntija, joka  edusti asiakkaan näkökulmaa. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Maahan muuttaneen alkuterveystarkastuksia tehdään neuvoloissa, terveysasemilla, kouluterveyden- ja opiskeluterveydenhuollossa, joten toimintamallin juurruttamistyöhön kuuluu toimintamallin esittely ja uusien materiaalien perehdyttäminen kaikissa em. palveluissa.  Esittelyyn varattavan ajan lisäksi erillisen verkkokoulutuksen suorittaminen vie ammattilaiselta aikaa 1-1,5 tuntia.

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Tämä arvioinnin jälkeen

Vinkit toimintamallin soveltajille

Tämä arvioinnin jälkeen

Kehittämisen vaihe

Kehitteillä

Ilmiöt

Kohderyhmä