Maahan muuttaneiden suun terveydenhuollon palveluiden kehittäminen
Kestävän kasvun Kainuu -hankeen Suun terveydenhuollon yhtenä osa-alueena olivat maahan muuttaneiden asiakasryhmä, jonka palveluita tulisi kehittää asiakastarpeista lähtöisin. Suun terveydenhuollossa huomio kiinnittyi hoitoon ohjautumisen ja monikielisyyden haasteisiin.
Kestävän kasvun Kainuu -hankkeen suun terveyden osassa on tarkoituksena tavoittaa heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevia asiakasryhmiä, joista yksi on maahanmuuttaja perheet lapsineen. (Suomen kestävän kasvun ohjelma, 2022). THL (2022) kertoo, että maahanmuuttaja on ollut vuonna 2020 noin 8 % väestöstä. Terveyserot voivat olla erilaisia, joihin vaikuttavat esimerkiksi kulttuurinen ymmärrys terveydestä, sairauksista ja omahoidon tavoista. Maahanmuuttajien terveyteen vaikuttavat luottamus palvelujärjestelmään ja hyvät elintavat. Riskeinä ovat elämäkokemus entisessä kotimaassa, kotoutumisen haasteet, terveyspalveluiden savuttamattomuus eli häiriökysyntä ja sosiaalisen verkostoitumisen haasteet kuten syrjintä.
LÄHDE
Suomen kestävän kasvun ohjelma, 2022. Kestävän kasvun Kainuu Hankesuunnitelma. Viitattu 14.10.2022 Hankesuunnitelma – Kestävän kasvu Kainuu -hanke (wordpress.com)
THL, 2021. Suomeen muuttaneiden terveys ja elintavat maakunnissa. Tutkimuksesta tiiviisti. Viitattu, 14.10.2022, Suomeen muuttaneiden terveys ja elintavat maakunnissa (julkari.fi)
Maahanmuuttajien kokema terveys on heikompaa verrattuna suomalaisiin (THL, 2021,121, 127). Castaneda ym. (2012) viittaavat Suomisen ja Suontaustan kertomukseen maahanmuuttajien suun terveydestä. Maahanmuuttajilla oli keskimäärin enemmän hampaita, kun vähimmäismääräksi määritelty 20 hammasta. Oman suun terveyden kokemus oli heikompi kuin suomalaisilla, somalialaisista noin 30 % ja venäläistaustaisista ja kurditaustaisista puolet ajattelevat tilanteensa olevan heikko tai keskitasoinen. Hammasvaivoista ja särystä kärsiviä tai proteesi ongelmia oli esiintynyt 34–54 % viimeisen vuoden aikana. Suun vaivoja oli esiintynyt yleisimmin Somaliasta muuttaneilla naisilla. Hammashoitopalveluita ei ollut käytetty viimeisen viiden vuoden aikana tai jopa ei koskaan somalia- ja kurditaustaisilla. Kurditaustaiset olivat kaikkein tyytymättömimpiä hammashoidossa saamiinsa palveluihin. Maahanmuuttajilla on todettu olevan 70 % enemmän hammashuollon käyntejä kantaväestöön verrattuna. Vastaava luku maahanmuuttaja miehillä on 58 % ja naisilla 84 %.
LÄHTEET
Castaneda, A., Rask, S., Koponen, P., Mölsä, M. & koskinen, S. 2012. Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditautaisita Suomessa. THL raportti 61/2021.
THL, 2021. Suomeen muuttaneiden terveys ja elintavat maakunnissa. Tutkimuksesta tiiviisti. Viitattu, 14.10.2022, Suomeen muuttaneiden terveys ja elintavat maakunnissa (julkari.fi)
Yhteistyötä tehtiin kolmannen sektorin toimijoiden kanssa teemahaastatteluin ja kyselyn avulla. Lisäksi toiminnan kehittämisessä olivat mukana Kansainväliset palvelut ja muutamia asiantuntijoita. Yhteistyön tavoitteena on tukea maahan muuttaneiden moniammatillista verkostoa.
Toiminnalla tavoitellaan maahan muuttaneiden tiedon lisääntymistä hammashuollon ammattimaisista palveluista, oikea-aikaista hammashoitoon ohjautumista ja omahoitoon sitoutumista.
Muutosta voidaan mitata esimerkiksi laadullisten tutkimusten avulla tai palvelumuotoilun keinoin niin asiakkailta kuin verkostoyhteistyön kumppaneilta.
Maahan muuttaneiden kohderyhmää tavoiteltiin kolmannen sektorin asiakkuuksia hyödyntäen, ryhmämuotoisten teemahaastatteluiden avulla ja kyselytutkimuksella. Osallistuminen oli vähäistä, mutta tieto, joka asiakkailta välittyi oli tutkimusten ja ammattilasten kertoman tiedon kanssa yhteneväinen. Lisäksi asiakasymmärrystä on kerrytetty Kansainvälisen toiminnan kanssa tehdyn yhteistyö ja asiantuntijoiden haastatteluiden avulla.
Suun terveydenhuollon toimintaa tulisi kehittä tarvelähtöisesti
- hoitoon ohjauksen vahvistaminen (digimateriaali, ohjeet jaetaan verkostoon)
- Ajanvarauksen kehittäminen (nettiajanvaraus)
- Verkoston yhteistyön tuki potilaan hoitoon ohjauksessa (yhteyshenkilö ammattilaisten väliseen viestintään, ryhmämuotoiset terveydenedistämisen tilaisuudet)
- Ammattimaisen palvelun ja toiminnan näkyväksi tekeminen(digitaalinen materiaali, paperiset ohjeet verkostolle ja hammashoitoloihin)
- Monikielisyys: omahoidon tukeminen, tulkkipalvelut, yhteinen ymmärrys -hammashoitoon sitoutuminen
Kuva
Toiminnan jalkauttamiseksi ehdotetaan maahan muuttaneiden asioista vastaavan työntekijän nimeämistä, nettiajanvarauksen kehittämistä ja maahan muuttaneiden asioiden edistämistä ajassa organisaation eri areenoilla. Verkostoituminen ja hammashuollon näkyminen verkostoissa maahan muuttaneille on merkittävää, jolloin luottamus ja tietämys suomalaista hammashoitoa kohtaan lisääntyy.
Toiminnan tuloksena maahan muuttaneet asiakkaat ohjautuvat oikea-aikaisesti, tuettuina tai itsenäisesti hammashuollon palveluihin. Lisäksi maahan muuttaneet ovat tietoisia heille kuuluvista palveluista ja sitoutuvat kokonaishoitoon sekä omahoitoon.