Maahan muuttaneiden suun terveydenhuollon palveluiden kehittäminen

Kestävän kasvun Kainuu -hankeen Suun terveydenhuollon yhtenä osa-alueena olivat maahan muuttaneiden asiakasryhmä, jonka palveluita tulisi kehittää asiakastarpeista lähtöisin. Suun terveydenhuollossa huomio kiinnittyi hoitoon ohjautumisen ja monikielisyyden haasteisiin.

Toimintamallin nimi
Maahan muuttaneiden suun terveydenhuollon palveluiden kehittäminen
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Kestävän kasvun Kainuu -hankeen Suun terveydenhuollon yhtenä osa-alueena olivat maahan muuttaneiden asiakasryhmä, jonka palveluita tulisi kehittää asiakastarpeista lähtöisin. Suun terveydenhuollossa huomio kiinnittyi hoitoon ohjautumisen ja monikielisyyden haasteisiin.

Toteutuspaikka
Kainuun sote
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Kainuu
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Sanna Tolonen

Luotu

22.12.2022

Viimeksi muokattu

22.12.2022
Ratkaisun perusidea

Suun terveydenhuollon toimintaa tulisi kehittä tarvelähtöisesti

  • hoitoon ohjauksen vahvistaminen (digimateriaali, ohjeet jaetaan verkostoon)
  • Ajanvarauksen kehittäminen (nettiajanvaraus)
  • Verkoston yhteistyön tuki potilaan hoitoon ohjauksessa (yhteyshenkilö ammattilaisten väliseen viestintään, ryhmämuotoiset terveydenedistämisen tilaisuudet)
  • Ammattimaisen palvelun ja toiminnan näkyväksi tekeminen(digitaalinen materiaali, paperiset ohjeet verkostolle ja hammashoitoloihin)
  • Monikielisyys: omahoidon tukeminen, tulkkipalvelut, yhteinen ymmärrys -hammashoitoon sitoutuminen
Toimintaympäristö

Kestävän kasvun Kainuu -hankkeen suun terveyden osassa on tarkoituksena tavoittaa heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevia asiakasryhmiä, joista yksi on maahanmuuttaja perheet lapsineen. (Suomen kestävän kasvun ohjelma, 2022). THL (2022) kertoo, että maahanmuuttaja on ollut vuonna 2020 noin 8 % väestöstä. Terveyserot voivat olla erilaisia, joihin vaikuttavat esimerkiksi kulttuurinen ymmärrys terveydestä, sairauksista ja omahoidon tavoista. Maahanmuuttajien terveyteen vaikuttavat luottamus palvelujärjestelmään ja hyvät elintavat. Riskeinä ovat elämäkokemus entisessä kotimaassa, kotoutumisen haasteet, terveyspalveluiden savuttamattomuus eli häiriökysyntä ja sosiaalisen verkostoitumisen haasteet kuten syrjintä.

LÄHDE

Suomen kestävän kasvun ohjelma, 2022. Kestävän kasvun Kainuu Hankesuunnitelma. Viitattu 14.10.2022 Hankesuunnitelma – Kestävän kasvu Kainuu -hanke (wordpress.com)

THL, 2021. Suomeen muuttaneiden terveys ja elintavat maakunnissa. Tutkimuksesta tiiviisti. Viitattu, 14.10.2022, Suomeen muuttaneiden terveys ja elintavat maakunnissa (julkari.fi)

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Maahan muuttaneiden kohderyhmää tavoiteltiin kolmannen sektorin asiakkuuksia hyödyntäen, ryhmämuotoisten teemahaastatteluiden avulla ja kyselytutkimuksella. Osallistuminen oli vähäistä, mutta tieto, joka asiakkailta välittyi oli tutkimusten ja ammattilasten kertoman tiedon kanssa yhteneväinen. Lisäksi asiakasymmärrystä on kerrytetty Kansainvälisen toiminnan kanssa tehdyn yhteistyö ja asiantuntijoiden haastatteluiden avulla. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toiminnan jalkauttamiseksi ehdotetaan maahan muuttaneiden asioista vastaavan työntekijän nimeämistä, nettiajanvarauksen kehittämistä ja maahan muuttaneiden asioiden edistämistä ajassa organisaation eri areenoilla. Verkostoituminen ja hammashuollon näkyminen verkostoissa maahan muuttaneille on merkittävää, jolloin luottamus ja tietämys suomalaista hammashoitoa kohtaan lisääntyy.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toiminnan tuloksena maahan muuttaneet asiakkaat ohjautuvat oikea-aikaisesti, tuettuina tai itsenäisesti hammashuollon palveluihin. Lisäksi maahan muuttaneet ovat tietoisia heille kuuluvista palveluista ja sitoutuvat kokonaishoitoon sekä omahoitoon.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Hankkeessa on hyödytty hammashuollon verkostoista. Monikielisiä materiaaleja on saatu käyttöön toisilta sairaanhoitopiireiltä, joka on keventänyt työn määrää hankkeessa.