Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Maallikkoelvytys ja sydäniskuri tutuksi

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Sydänpysähdys on aikakriittinen hätätilanne. Nopeasti aloitettu peruselvytys ja sydäniskurin käyttö parantavat autettavan selviytymismahdollisuuksia. Maallikkoelvytyksen tulisi olla kansalaistaito, ja sen säännöllinen harjoittelu mahdollista matalalla kynnyksellä.

Toimintaympäristö **

Suomessa tapahtuu vuosittain sairaalan ulkopuolisia sydänpysähdyksiä keskimäärin 85/100 000 asukasta kohti, ja heistä vain noin joka kymmenes selviytyy. Jokainen viiveminuutti heikentää sydänpysähdyspotilaan henkiinjäämisen todennäköisyyttä. Tutkimusten mukaan potilaiden todennäköisyys selvitä sydänpysähdyksestä kaksinkertaistuu, jos hän saa paineluelvytystä ja defibrillointi vielä kasvattaa selviytymisen todennäköisyyttä.

Väestö on eriarvoisessa asemassa ensiavun saamisen suhteen asuinpaikasta riippuen. Taajamien ulkopuolella sekä maaseudun pienissä kunnissa sairaankuljetusyksiköitä on vähän ja niiden toiminta-alue on laaja. Maallikkokäyttöön tarkoitetut, neuvovat sydäniskurit, olisivat yksi ratkaisu hätätilapotilaan avun saannin viiveen lyhentämiseksi.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Maallikkodefibrillaation hyödyntämistä on kehitetty järjestelmällisesti useissa eri maissa. Suomi on sydäniskureiden määrässä kuitenkin huomattavasti heikommassa asemassa moneen muuhun maahan verrattuna. Esimerkiksi vuoden 2019 alussa Ruotsista ja Tanskasta löytyi kummastakin lähes 20 000 sydäniskuria, kun Suomessa vastaava luku oli arviolta 3 000, joista 2/3 oli rekisteröity defi.fi -palveluun. Todellisuudessa laitteiden määrä on varmasti suurempi, mutta yleisesti ei ole tietoa, missä laitteet sijaitsevat, sillä laitteiden hankinta ei edellytä laitteen rekisteröintiä eikä ilmoitusmenettelyä.

Satakunnassa defi.fi -rekisteriin oli rekisteröity ennen maallikkoelvytyshankkeen (Messiin) käynnistymistä helmikuussa 2019 kaikkiaan 108 sairaalan ulkopuolista sydäniskuria. Hankkeessa pyrittiin mallikkoelvytystaitojen vahvistamisen lisäksi lisäämään sydäniskureiden määrä sekä niiden rekisteröintiä defi.fi -rekisteriin. Syyskuun 2020 lopussa rekisteröityjä sydäniskureita oli Satakunnassa yhteensä 266. 

Kellahden kansakoulun sydäniskuri
Kellahden kyläyhdistys hankki sydäniskurin kaikkien kyläläisten käyttöön vanhalle kansakoululle.
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Elvytyksen Käypä hoito -suositus asettaa sairaalan ulkopuolella tapahtuvassa sydänpysähdyksessä tavoitteeksi alle viiden minuutin defibrillaatioviiveen. Jokainen viiveminuutti heikentää sydänpysähdyspotilaan henkiinjäämisen todennäköisyyttä noin 10-15%. Ilman aikaviivettä yli 60% elvytettävistä selviytyy. 

Kansaneläkelaitoksen ja eläkevakuutusyhtiöiden laskelmien mukaan yhden työikäisen henkilön onnistunut elvytys ja paluu työelämään tuo yhteiskunnalle noin puolen miljoonan euron säästöt, mutta erityisesti vähentää inhimillisen kärsimyksen määrää.

Pelkkä sydäniskuri ei kuitenkaan auta sydänpysähdyksen saanutta henkilöä. Sitä on uskallettava myös käyttää. Elvytyksen Käypä hoito -suositus korostaa kansalaisten opastamista peruselvytykseen, defibrillointiin ja ensihoitopalvelun aktivointiin. Säännöllinen elvytyksen harjoittelu kehittää elvytystaitojen lisäksi myös auttamisvalmiutta ja -halukkuutta. Maallikoiden tulisi osata tunnistaa elottomuus, hälyttää lisäapua ja aloittaa peruselvytys sekä tiedostaa käytettävissä olevan neuvovan sydäniskurin olemassaolo, sijainti ja tarvittaessa pystyä käyttämään sitä.

Hanke täydentää julkisen sektorin palveluita, sillä alueen asukkailla ja viranomaisilla on hyödynnettävissä ajan tasalla oleva ja luotettava julkinen defi.fi -rekisteri. 

Messiin -hanke on lisännyt toimijoiden välistä yhteistyötä. Pitkällä tähtäimellä toivotaan, että alueen asukkaiden sydänkuolemat ja hoidon viivästymisestä johtuvat aivovauriot vähentyvät ja siten kohderyhmän työkyky ja sitä kautta myös alueen tuottavuus  ja elinvoimaisuus säilyvät.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat olleet:

  • Satakunnan sairaanhoitopiirin ensihoidon ja päivystyksen vastuualue: asiantuntija-apu, viestinnällinen yhteistyö ja opastevideon teossa mukanaolo, ohjausryhmän jäsenyys
  • Satakunnan Pelastuslaitos: asiantuntija- ja koulutusapu, opastevideon teossa mukanaolo, yhteistyölinkki vpk-toimintaan
  • SPR Satakunnan piiri: asiantuntija- ja koulutusapu (EA-ryhmät, ja osastot), opastevideon teossa mukanaolo, ohjausryhmän jäsenyys
  • SataKylät ry: kyläyhdistysten ja verkostojen hyödyntäminen ja yhteistyö tapahtumien järjestelyihin liittyen
  • Lions Club: yhteistyö tapahtumien järjestelyihin ja sydäniskureiden lisähankintoihin liittyen
  • Satakunnan sydänpiirin 10 paikallista sydänyhdistystä: yhteistyö tapahtumien järjestelyihin liittyen ja sydäniskureiden kartoittaminen kunnissa.
  • Hankealueen muut yhdistykset: yhteistyö tapahtumien järjestelyihin liittyen
  • Alma Media/Satakunnan Kansa: markkinointiin ja viestintään liittyvä yhteistyö

Yhteistyökumppaneita oli helppo innostaa mukaan toimintaan ja yhteistyöhön, koska aihe koettiin tärkenä ja yhteiskunnallisesti merkittävänä. Keskeiset yhteistyökumppanit kutsuttiin mukaan hankkeen ohjausryhmään.

Tavoiteltu muutos

Tavoitteet:

  • vähentää alueellista eriarvoisuutta Satakunnassa lisäämällä maaseudun väestön maallikkoelvytystietoutta ja –osaamista sekä vahvistamalla sydäniskureiden käyttöönottoa ja määrää
  • lisätä maaseudun väestön tietämystä sydäniskureiden olemassaolosta ja sijainnista sekä maallikkoelvytyksen ja sydäniskurin käytön tärkeydestä.
  • edistää koordinoitua maallikkosydäniskureiden levittämistä ja kirjaamista julkiseen defi.fi –rekisteriin.
  • aktivoida maaseudun yhdistysten toimintaa kansalaisten turvallisuuden edistämiseksi ja maallikkoelvytystaitojen vahvistamiseksi ja ylläpitämiseksi

Tulokset:

  • Maaseudun väestön tieto maallikkoensiavun tärkeydestä on lisääntynyt tiedottamisen ja monipuolisen viestinnän seurauksena
  • Maaseudun asukkaat osaavat toimia sydänpysähdystilanteessa ja tarvittaessa elvyttää ja käyttää puoliautomaattista sydäniskuria
  • Sydäniskureiden määrä on lisääntynyt ja laite löytyy useammasta kylästä tai taajamasta
  • Sydäniskurit on rekisteröity defi.fi -rekisteriin, jolloin kansalaisilla ja viranomaisilla on käytössään ajantasainen tieto saatavilla olevista sydäniskureista
  • Maaseudulla asuvien turvallisuus on lisääntynyt sydäniskureiden ja turvallisuusviestinnän avulla
  • Yhteistyö alueen toimijoiden kanssa on lisääntynyt ja on sovittu, miten toimintaa ylläpidetään jatkossa
Muutoksen mittaaminen

Indikaattorit:

  • järjestettyjen maallikkoelvytysopastustapahtumien ja niihin osallistuneiden henkilöiden lukumäärä
  • vaikuttamisviestinnän tunnusluvut: sisältömarkkinointikampanjan tavoittavuusluvut, mediaosumat
  • hankkeen toiminnan pariin tavoitettujen vapaaehtoisten määrä 
  • tapahtumiin osallistuneiden, vapaaehtoisten ja yhteistyökumppaneiden toiminnasta antama palaute (kirjallinen kysely ja suullinen palaute), itsearviointi
  • defi.fi -rekisterissä olevien sydäniskurien määrä
  • sydäniskureiden hankintaan liittyvät yhteydenotot
Toteutussuunnitelma

1. Maallikkoelvytyksen opastus erilaisissa tapahtumissa 

Käydään läpi lyhyt info maallikkoelvytyksestä, sydäniskurin käytöstä, sen rekisteröinnin tärkeydestä, 112Suomi-palvelusta, sekä defi.fi-rekisteristä, josta näytetään lähialueen sydäniskurit. Lisäksi osallistujat pääsevät kouluttajien opastuksella myös itse kokeilemaan maallikkoelvytystä ja sydäniskurin käyttöä.

2. Sydäniskurien kartoitus, mahdolliset lisähankinnat ja rekisteröinnin varmistaminen

Yhteistyössä yhdistysten vapaaehtoisten kanssa kartoitetaan paikkakuntien sydäniskuritilannetta, varmistetaan niiden löytyminen defi.fi -rekisteristä ja tarvittaessa ollaan edistämässä sydäniskureiden lisähankintoja paikkakunnille yhteistyössä eri yhdistysten kanssa.

3. Vaikuttamisviestintä

Toiminnasta viestitään paikallislehdissä sekä kuntien verkko- ja Facebook-sivuilla, sekä kuntatiedotteissa.  Yhteistyötä tiedottamisen suhteen tehdään myös kuntien ja terveydenhuollon sekä paikallisten yhdistysten ja yritysten kanssa erilaisia yhteistyöverkostoja hyödyntäen, kauppojen ja erilaisten kokoontumispaikkojen ilmoitustauluja unohtamatta. Suurimmista yleisötapahtumista laitetaan myös maksulliset lehti-ilmoitukset. Media kutsutaan tilaisuuksiin mukaan ja sitä kautta pyritään saamaan julkisuutta asialle. Hankkeen toiminnan käynnistyessä tiedotusvälineille toimitetaan mediatiedote.

Hankkeen käynnistyessä toteutettiin sisältömarkkinointikampanja yhteistyössä hankkeen yhteistyökumppaneiden (Satasairaala, Pelastuslaitos, SPR) ja maakunnan johtavan mediaosaajan Alma Median kanssa.

Kampanja sisälsi verkkoartikkelin maallikkoelvytyksen tärkeydestä. Artikkeliin kuvattiin Luvialla Kun sydän pysähtyy, uskalla auttaa - video, jossa käytiin läpi sydänpysähdyksen saaneen maallikkoensiapu tilanteen toteamisesta aina ammattiavun saapumiseen paikalle. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Hankkeen kohderyhmänä oli Satakunnan maaseudun asukkaat sekä yhdistysten vapaaehtoistoimijat. Muita hyödynsaajia olivat:

  • viranomaiset, hälytyskeskus ja muut pelastusviranomaiset
  • Satakunnan sairaanhoitopiiri ja terveydenhuoltohenkilöstö
  • kuntien virkamiehet/henkilöstö ja terveyden edistämisen koordinaattorit
  • maaseudun pk-yrittäjät
  • yhteistyöverkostot ja järjestötoimijat
  • koko yhteiskunta

Tapahtumiin osallistuneilta on kysytty ja he ovat antaneet positiivista palautetta; aihetta on pidetty tärkeänä ja maallikkoelvytysinfoissa kynnys tulla harjoittelemaan paineluelvytystä ja sydäniskurin käyttöä on ollut mukavan matala.

Yhteistyö eri toimijoiden välillä lisääntyi ja myös yhteistyökumppanit olivat tyytyväisiä yhteistyöhön. Maallikkoelvytysopastukset ovat toimineet eräänlaisina magneettina houkuttelemalla tapahtumiin myös sellaista väkeä, joka muuten ei olisi paikalle tullut.

Ratkaisun perusidea **

Koska sydänpysähdystilanteessa on aina kyse minuuteista, on tärkeää, että kunnassa ja kuntalaisilla on vahva valmius ja mahdollisuudet maallikkoelvytykseen ja defibrillointiin. Toiminta sydänpysähdystilanteessa, soitto hätänumeroon, peruselvytys ja sydäniskurin käyttö tulisi olla kansalaistaito.       

Kuka tahansa osaa ja saa käyttää sydäniskuria. Kuitenkin säännöllinen elvytyksen harjoittelu kehittää elvytystaitojen lisäksi myös auttamisvalmiutta ja -halukkuutta. Hankkeen aikana toteutettiin erilaisissa ympäristöissä ja tapahtumissa maallikkoelvytyksen opastustilaisuuksia, joihin ihmisten oli helppo osallistua.  

Elvytystilanteessa ensimmäinen auttaja on usein ohikulkija, jolloin rohkeus toimia korostuu. Vaikuttamisviestinnän avulla välitettiin ihmisille maallikkoelvytykseen liittyvää tietoa ja tähdennettiin, että elvytystilanteessa ei voi tehdä mitään väärin. 

       

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Maallikkoelvytysteema on ollut koko sydänjärjestön yhteinen kehityskohde. Sydänliitto sekä useat sydänpiirit ovat järjestäneet erilaista toimintaa maallikkoelvytysteeman ympärillä. Sydänliiton asiantuntija-apu on myös ollut merkittävä resurssi hankkeessa.

Toiminta vaatii luonnollisesti jatkossakin resursseja. Toisaalta paljon voidaan myös hyödyntää valmista vaikuttamisviestinnän materiaalia. 

Kunta voi olla aktiivinen toimija sydänturvallisuuden lisäämisessä. Turvallisuussuunnittelu ei ole kuitenkaan yksin kuntien asia, vaan vaatii yhteistyötä eri sektorien ja toimijoiden kesken. Esimerkiksi kuntalaisten elvytys- ja sydäniskurin käytön opastuksessa järjestöt voivat olla kuntien apuna. 

Kunta- ja järjestötoimijoille järjestettiin hankkeen aikana tapaamisia, joissa käytiin läpi kunkin kunnan sydäniskuritilannetta ja pohdittiin yhdessä, miten kunta omilla toimillaan voi olla parantamassa kunnan sydänturvallisuutta.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Toimintaa voi helposti kohdentaa eri kohderyhmille erilaisissa toimintaympäristöissä. Resursseina vaaditaan mielellään harjoitussydäniskuria ja Anne-nukkea, jotta maallikkoelvytystä päästään käytännössä harjoittelemaan. Lisäksi henkilöresurssi opastusta toteuttamaan, ei kuitenkaan edellytä EA-kouluttajaa.

Hyvänä vinkkinä toteutukseen, että kannattaa hyödyntää valmiita tilaisuuksia, joihin opastuksen yhdistää. Näin ei tarvitse välttämättä erikseen panostaa maksulliseen markkinointiin. Muutenkin mainostaminen somessa yhteistyökumppaneiden verkostot hyödyntäen kannattaa. Varsinaisia sudenkuoppia ei tule mieleen.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Toiminta saavutti kohderyhmän parissa suuren suosion ja kysyntä ylitti odotukset. 1.5.2019-30.9.2020 järjestettyjen tapahtumien lukumäärä ylittyi miltei puolella tavoitellusta. Yksistään maallikkoelvytyksen opastamiseen liittyviä tapahtumia järjestettiin liki 60 ja niihin osallistui kaikkiaan 2504 henkilöä, eli yli tuplamäärä, mitä tavoiteltiin.  

Koska popup-tapahtumat oli helppo pystyttää paikkaan kuin paikkaan, niitä päästiin toteuttamaan hyvin erilaisissa ympäristöissä. Opastustilaisuuksia toteutettiin esimerkiksi kirjastoissa, lähikaupoissa, kylätaloissa, markkinoilla, tai vaikka pellon syrjässä, kuten esimerkiksi Hevoskynnön SM-kilpailuissa Vuojoen kartanon pellolla. Hyödynnettiin myös virtuaalisia tapoja toteuttaa opastusta kuten esimerkiksi Facebook-livelähetyksessä. Lisäksi kunta- ja järjestötapaamisissa tavoitettiin liki 100 henkilöä.

Hankkeen sisältömarkkinointikampanja oli menestys. Artikkelia luettiin kampanja-aikana (26.-30.6.2019) kaikkiaan 8184 kertaa. Juttu oli kaupallisen yhteistyön luetuin artikkeli kesäkuussa 2019  ja sijoittui kärkipäähän myös ns. tavallisten verkkoartikkeleiden joukossa. 

Kun sydän pysähtyy, uskalla auttaa -videota on katsottu 8.10.2020 mennessä yhteensä 760 kertaa. Lisäksi sitä on hyödynnetty laajasti sydänyhteisössä ympäri Suomen. Videota näytettiin myös 12.2.2020 Porin jäähallissa mediakuution välityksellä Ässät-Saipa -jääkiekko-ottelun erätauolla. Ottelussa oli 4000 katsojaa.

Lisäksi saatiin runsaasti mediaosumia (16kpl) paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti (esim. iltalehti.fi, Satakunnan Kansa, YLEX, Pori Radio, Länsi-Suomi, Sydän-Satakunta ja Luoteisväylä).

Onnistuneen vaikuttamisviestinnän myötä tärkeä asia tavoitti kansaa, joka myös osallistui eri tilaisuuksissa kiitettävästi harjoittelemaan maallikkoelvytystä ja sydäniskurin käyttöä.

Sydäniskureita hankittiin maaseudulle lisää ja myös rekisteröityjen sydäniskurien määrä lisääntyi 108 iskurista 266 sydäniskuriin.

Lisäksi saatiin herätettyä kuntien viranhaltijoiden kiinnostus sydänturvallisuuteen. Kuntatapaamisissa nousi muun muassa esiin, että sydänturvallisuutta ja turvallisuussuunnittelua voisi yhdistää esimerkiksi Hyvinvointi- tai valmiussuunnittelutyöhön, sillä kuntien turvallisuussuunnitelmat eivät ole vielä kovin yleisiä. Kunnissa heräsi myös pohdinta, kuka alueen sydäniskureita huoltaa ja millaista opastusta olisi jatkossa tarjolla.

Yllättävää oli ihmisten ja yhteistyökumppaneiden innostus asiaan. Onnistuneen sisältömarkkinointikampanjan jälkeen puhelimet alkoivat soida ja kutsuja opastuksien pitämiseen valmiisiin tilaisuuksiin, alkoi tulla.