Maallikkoelvytys ja sydäniskuri tutuksi
Sydänpysähdys on aikakriittinen hätätilanne. Nopeasti aloitettu peruselvytys ja sydäniskurin käyttö parantavat autettavan selviytymismahdollisuuksia. Maallikkoelvytyksen tulisi olla kansalaistaito, ja sen säännöllinen harjoittelu mahdollista matalalla kynnyksellä.
Suomessa tapahtuu vuosittain sairaalan ulkopuolisia sydänpysähdyksiä keskimäärin 85/100 000 asukasta kohti, ja heistä vain noin joka kymmenes selviytyy. Jokainen viiveminuutti heikentää sydänpysähdyspotilaan henkiinjäämisen todennäköisyyttä. Tutkimusten mukaan potilaiden todennäköisyys selvitä sydänpysähdyksestä kaksinkertaistuu, jos hän saa paineluelvytystä ja defibrillointi vielä kasvattaa selviytymisen todennäköisyyttä.
Väestö on eriarvoisessa asemassa ensiavun saamisen suhteen asuinpaikasta riippuen. Taajamien ulkopuolella sekä maaseudun pienissä kunnissa sairaankuljetusyksiköitä on vähän ja niiden toiminta-alue on laaja. Maallikkokäyttöön tarkoitetut, neuvovat sydäniskurit, olisivat yksi ratkaisu hätätilapotilaan avun saannin viiveen lyhentämiseksi.
Maallikkodefibrillaation hyödyntämistä on kehitetty järjestelmällisesti useissa eri maissa. Suomi on sydäniskureiden määrässä kuitenkin huomattavasti heikommassa asemassa moneen muuhun maahan verrattuna. Esimerkiksi vuoden 2019 alussa Ruotsista ja Tanskasta löytyi kummastakin lähes 20 000 sydäniskuria, kun Suomessa vastaava luku oli arviolta 3 000, joista 2/3 oli rekisteröity defi.fi -palveluun. Todellisuudessa laitteiden määrä on varmasti suurempi, mutta yleisesti ei ole tietoa, missä laitteet sijaitsevat, sillä laitteiden hankinta ei edellytä laitteen rekisteröintiä eikä ilmoitusmenettelyä.
Satakunnassa defi.fi -rekisteriin oli rekisteröity ennen maallikkoelvytyshankkeen (Messiin) käynnistymistä helmikuussa 2019 kaikkiaan 108 sairaalan ulkopuolista sydäniskuria. Hankkeessa pyrittiin mallikkoelvytystaitojen vahvistamisen lisäksi lisäämään sydäniskureiden määrä sekä niiden rekisteröintiä defi.fi -rekisteriin. Syyskuun 2020 lopussa rekisteröityjä sydäniskureita oli Satakunnassa yhteensä 266.
Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat olleet:
- Satakunnan sairaanhoitopiirin ensihoidon ja päivystyksen vastuualue: asiantuntija-apu, viestinnällinen yhteistyö ja opastevideon teossa mukanaolo, ohjausryhmän jäsenyys
- Satakunnan Pelastuslaitos: asiantuntija- ja koulutusapu, opastevideon teossa mukanaolo, yhteistyölinkki vpk-toimintaan
- SPR Satakunnan piiri: asiantuntija- ja koulutusapu (EA-ryhmät, ja osastot), opastevideon teossa mukanaolo, ohjausryhmän jäsenyys
- SataKylät ry: kyläyhdistysten ja verkostojen hyödyntäminen ja yhteistyö tapahtumien järjestelyihin liittyen
- Lions Club: yhteistyö tapahtumien järjestelyihin ja sydäniskureiden lisähankintoihin liittyen
- Satakunnan sydänpiirin 10 paikallista sydänyhdistystä: yhteistyö tapahtumien järjestelyihin liittyen ja sydäniskureiden kartoittaminen kunnissa.
- Hankealueen muut yhdistykset: yhteistyö tapahtumien järjestelyihin liittyen
- Alma Media/Satakunnan Kansa: markkinointiin ja viestintään liittyvä yhteistyö
Yhteistyökumppaneita oli helppo innostaa mukaan toimintaan ja yhteistyöhön, koska aihe koettiin tärkenä ja yhteiskunnallisesti merkittävänä. Keskeiset yhteistyökumppanit kutsuttiin mukaan hankkeen ohjausryhmään.
Tavoitteet:
- vähentää alueellista eriarvoisuutta Satakunnassa lisäämällä maaseudun väestön maallikkoelvytystietoutta ja –osaamista sekä vahvistamalla sydäniskureiden käyttöönottoa ja määrää
- lisätä maaseudun väestön tietämystä sydäniskureiden olemassaolosta ja sijainnista sekä maallikkoelvytyksen ja sydäniskurin käytön tärkeydestä.
- edistää koordinoitua maallikkosydäniskureiden levittämistä ja kirjaamista julkiseen defi.fi –rekisteriin.
- aktivoida maaseudun yhdistysten toimintaa kansalaisten turvallisuuden edistämiseksi ja maallikkoelvytystaitojen vahvistamiseksi ja ylläpitämiseksi
Tulokset:
- Maaseudun väestön tieto maallikkoensiavun tärkeydestä on lisääntynyt tiedottamisen ja monipuolisen viestinnän seurauksena
- Maaseudun asukkaat osaavat toimia sydänpysähdystilanteessa ja tarvittaessa elvyttää ja käyttää puoliautomaattista sydäniskuria
- Sydäniskureiden määrä on lisääntynyt ja laite löytyy useammasta kylästä tai taajamasta
- Sydäniskurit on rekisteröity defi.fi -rekisteriin, jolloin kansalaisilla ja viranomaisilla on käytössään ajantasainen tieto saatavilla olevista sydäniskureista
- Maaseudulla asuvien turvallisuus on lisääntynyt sydäniskureiden ja turvallisuusviestinnän avulla
- Yhteistyö alueen toimijoiden kanssa on lisääntynyt ja on sovittu, miten toimintaa ylläpidetään jatkossa
Indikaattorit:
- järjestettyjen maallikkoelvytysopastustapahtumien ja niihin osallistuneiden henkilöiden lukumäärä
- vaikuttamisviestinnän tunnusluvut: sisältömarkkinointikampanjan tavoittavuusluvut, mediaosumat
- hankkeen toiminnan pariin tavoitettujen vapaaehtoisten määrä
- tapahtumiin osallistuneiden, vapaaehtoisten ja yhteistyökumppaneiden toiminnasta antama palaute (kirjallinen kysely ja suullinen palaute), itsearviointi
- defi.fi -rekisterissä olevien sydäniskurien määrä
- sydäniskureiden hankintaan liittyvät yhteydenotot
1. Maallikkoelvytyksen opastus erilaisissa tapahtumissa
Käydään läpi lyhyt info maallikkoelvytyksestä, sydäniskurin käytöstä, sen rekisteröinnin tärkeydestä, 112Suomi-palvelusta, sekä defi.fi-rekisteristä, josta näytetään lähialueen sydäniskurit. Lisäksi osallistujat pääsevät kouluttajien opastuksella myös itse kokeilemaan maallikkoelvytystä ja sydäniskurin käyttöä.
2. Sydäniskurien kartoitus, mahdolliset lisähankinnat ja rekisteröinnin varmistaminen
Yhteistyössä yhdistysten vapaaehtoisten kanssa kartoitetaan paikkakuntien sydäniskuritilannetta, varmistetaan niiden löytyminen defi.fi -rekisteristä ja tarvittaessa ollaan edistämässä sydäniskureiden lisähankintoja paikkakunnille yhteistyössä eri yhdistysten kanssa.
3. Vaikuttamisviestintä
Toiminnasta viestitään paikallislehdissä sekä kuntien verkko- ja Facebook-sivuilla, sekä kuntatiedotteissa. Yhteistyötä tiedottamisen suhteen tehdään myös kuntien ja terveydenhuollon sekä paikallisten yhdistysten ja yritysten kanssa erilaisia yhteistyöverkostoja hyödyntäen, kauppojen ja erilaisten kokoontumispaikkojen ilmoitustauluja unohtamatta. Suurimmista yleisötapahtumista laitetaan myös maksulliset lehti-ilmoitukset. Media kutsutaan tilaisuuksiin mukaan ja sitä kautta pyritään saamaan julkisuutta asialle. Hankkeen toiminnan käynnistyessä tiedotusvälineille toimitetaan mediatiedote.
Hankkeen käynnistyessä toteutettiin sisältömarkkinointikampanja yhteistyössä hankkeen yhteistyökumppaneiden (Satasairaala, Pelastuslaitos, SPR) ja maakunnan johtavan mediaosaajan Alma Median kanssa.
Kampanja sisälsi verkkoartikkelin maallikkoelvytyksen tärkeydestä. Artikkeliin kuvattiin Luvialla Kun sydän pysähtyy, uskalla auttaa - video, jossa käytiin läpi sydänpysähdyksen saaneen maallikkoensiapu tilanteen toteamisesta aina ammattiavun saapumiseen paikalle.
Hankkeen kohderyhmänä oli Satakunnan maaseudun asukkaat sekä yhdistysten vapaaehtoistoimijat. Muita hyödynsaajia olivat:
- viranomaiset, hälytyskeskus ja muut pelastusviranomaiset
- Satakunnan sairaanhoitopiiri ja terveydenhuoltohenkilöstö
- kuntien virkamiehet/henkilöstö ja terveyden edistämisen koordinaattorit
- maaseudun pk-yrittäjät
- yhteistyöverkostot ja järjestötoimijat
- koko yhteiskunta
Tapahtumiin osallistuneilta on kysytty ja he ovat antaneet positiivista palautetta; aihetta on pidetty tärkeänä ja maallikkoelvytysinfoissa kynnys tulla harjoittelemaan paineluelvytystä ja sydäniskurin käyttöä on ollut mukavan matala.
Yhteistyö eri toimijoiden välillä lisääntyi ja myös yhteistyökumppanit olivat tyytyväisiä yhteistyöhön. Maallikkoelvytysopastukset ovat toimineet eräänlaisina magneettina houkuttelemalla tapahtumiin myös sellaista väkeä, joka muuten ei olisi paikalle tullut.