Maallikkoelvytys ja sydäniskuri tutuksi
Sydänpysähdys on aikakriittinen hätätilanne. Nopeasti aloitettu peruselvytys ja sydäniskurin käyttö parantavat autettavan selviytymismahdollisuuksia. Maallikkoelvytyksen tulisi olla kansalaistaito, ja sen säännöllinen harjoittelu mahdollista matalalla kynnyksellä.
Toimintamallin nimi
Sydänpysähdys on aikakriittinen hätätilanne. Nopeasti aloitettu peruselvytys ja sydäniskurin käyttö parantavat autettavan selviytymismahdollisuuksia. Maallikkoelvytyksen tulisi olla kansalaistaito, ja sen säännöllinen harjoittelu mahdollista matalalla kynnyksellä.
Koska sydänpysähdystilanteessa on aina kyse minuuteista, on tärkeää, että kunnassa ja kuntalaisilla on vahva valmius ja mahdollisuudet maallikkoelvytykseen ja defibrillointiin. Toiminta sydänpysähdystilanteessa, soitto hätänumeroon, peruselvytys ja sydäniskurin käyttö tulisi olla kansalaistaito.
Kuka tahansa osaa ja saa käyttää sydäniskuria. Kuitenkin säännöllinen elvytyksen harjoittelu kehittää elvytystaitojen lisäksi myös auttamisvalmiutta ja -halukkuutta. Hankkeen aikana toteutettiin erilaisissa ympäristöissä ja tapahtumissa maallikkoelvytyksen opastustilaisuuksia, joihin ihmisten oli helppo osallistua.
Elvytystilanteessa ensimmäinen auttaja on usein ohikulkija, jolloin rohkeus toimia korostuu. Vaikuttamisviestinnän avulla välitettiin ihmisille maallikkoelvytykseen liittyvää tietoa ja tähdennettiin, että elvytystilanteessa ei voi tehdä mitään väärin.
Suomessa tapahtuu vuosittain sairaalan ulkopuolisia sydänpysähdyksiä keskimäärin 85/100 000 asukasta kohti, ja heistä vain noin joka kymmenes selviytyy. Jokainen viiveminuutti heikentää sydänpysähdyspotilaan henkiinjäämisen todennäköisyyttä. Tutkimusten mukaan potilaiden todennäköisyys selvitä sydänpysähdyksestä kaksinkertaistuu, jos hän saa paineluelvytystä ja defibrillointi vielä kasvattaa selviytymisen todennäköisyyttä.
Väestö on eriarvoisessa asemassa ensiavun saamisen suhteen asuinpaikasta riippuen. Taajamien ulkopuolella sekä maaseudun pienissä kunnissa sairaankuljetusyksiköitä on vähän ja niiden toiminta-alue on laaja. Maallikkokäyttöön tarkoitetut, neuvovat sydäniskurit, olisivat yksi ratkaisu hätätilapotilaan avun saannin viiveen lyhentämiseksi.
Hankkeen kohderyhmänä oli Satakunnan maaseudun asukkaat sekä yhdistysten vapaaehtoistoimijat. Muita hyödynsaajia olivat:
- viranomaiset, hälytyskeskus ja muut pelastusviranomaiset
- Satakunnan sairaanhoitopiiri ja terveydenhuoltohenkilöstö
- kuntien virkamiehet/henkilöstö ja terveyden edistämisen koordinaattorit
- maaseudun pk-yrittäjät
- yhteistyöverkostot ja järjestötoimijat
- koko yhteiskunta
Tapahtumiin osallistuneilta on kysytty ja he ovat antaneet positiivista palautetta; aihetta on pidetty tärkeänä ja maallikkoelvytysinfoissa kynnys tulla harjoittelemaan paineluelvytystä ja sydäniskurin käyttöä on ollut mukavan matala.
Yhteistyö eri toimijoiden välillä lisääntyi ja myös yhteistyökumppanit olivat tyytyväisiä yhteistyöhön. Maallikkoelvytysopastukset ovat toimineet eräänlaisina magneettina houkuttelemalla tapahtumiin myös sellaista väkeä, joka muuten ei olisi paikalle tullut.
Maallikkoelvytysteema on ollut koko sydänjärjestön yhteinen kehityskohde. Sydänliitto sekä useat sydänpiirit ovat järjestäneet erilaista toimintaa maallikkoelvytysteeman ympärillä. Sydänliiton asiantuntija-apu on myös ollut merkittävä resurssi hankkeessa.
Toiminta vaatii luonnollisesti jatkossakin resursseja. Toisaalta paljon voidaan myös hyödyntää valmista vaikuttamisviestinnän materiaalia.
Kunta voi olla aktiivinen toimija sydänturvallisuuden lisäämisessä. Turvallisuussuunnittelu ei ole kuitenkaan yksin kuntien asia, vaan vaatii yhteistyötä eri sektorien ja toimijoiden kesken. Esimerkiksi kuntalaisten elvytys- ja sydäniskurin käytön opastuksessa järjestöt voivat olla kuntien apuna.
Kunta- ja järjestötoimijoille järjestettiin hankkeen aikana tapaamisia, joissa käytiin läpi kunkin kunnan sydäniskuritilannetta ja pohdittiin yhdessä, miten kunta omilla toimillaan voi olla parantamassa kunnan sydänturvallisuutta.
Toiminta saavutti kohderyhmän parissa suuren suosion ja kysyntä ylitti odotukset. 1.5.2019-30.9.2020 järjestettyjen tapahtumien lukumäärä ylittyi miltei puolella tavoitellusta. Yksistään maallikkoelvytyksen opastamiseen liittyviä tapahtumia järjestettiin liki 60 ja niihin osallistui kaikkiaan 2504 henkilöä, eli yli tuplamäärä, mitä tavoiteltiin.
Koska popup-tapahtumat oli helppo pystyttää paikkaan kuin paikkaan, niitä päästiin toteuttamaan hyvin erilaisissa ympäristöissä. Opastustilaisuuksia toteutettiin esimerkiksi kirjastoissa, lähikaupoissa, kylätaloissa, markkinoilla, tai vaikka pellon syrjässä, kuten esimerkiksi Hevoskynnön SM-kilpailuissa Vuojoen kartanon pellolla. Hyödynnettiin myös virtuaalisia tapoja toteuttaa opastusta kuten esimerkiksi Facebook-livelähetyksessä. Lisäksi kunta- ja järjestötapaamisissa tavoitettiin liki 100 henkilöä.
Hankkeen sisältömarkkinointikampanja oli menestys. Artikkelia luettiin kampanja-aikana (26.-30.6.2019) kaikkiaan 8184 kertaa. Juttu oli kaupallisen yhteistyön luetuin artikkeli kesäkuussa 2019 ja sijoittui kärkipäähän myös ns. tavallisten verkkoartikkeleiden joukossa.
Kun sydän pysähtyy, uskalla auttaa -videota on katsottu 8.10.2020 mennessä yhteensä 760 kertaa. Lisäksi sitä on hyödynnetty laajasti sydänyhteisössä ympäri Suomen. Videota näytettiin myös 12.2.2020 Porin jäähallissa mediakuution välityksellä Ässät-Saipa -jääkiekko-ottelun erätauolla. Ottelussa oli 4000 katsojaa.
Lisäksi saatiin runsaasti mediaosumia (16kpl) paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti (esim. iltalehti.fi, Satakunnan Kansa, YLEX, Pori Radio, Länsi-Suomi, Sydän-Satakunta ja Luoteisväylä).
Onnistuneen vaikuttamisviestinnän myötä tärkeä asia tavoitti kansaa, joka myös osallistui eri tilaisuuksissa kiitettävästi harjoittelemaan maallikkoelvytystä ja sydäniskurin käyttöä.
Sydäniskureita hankittiin maaseudulle lisää ja myös rekisteröityjen sydäniskurien määrä lisääntyi 108 iskurista 266 sydäniskuriin.
Lisäksi saatiin herätettyä kuntien viranhaltijoiden kiinnostus sydänturvallisuuteen. Kuntatapaamisissa nousi muun muassa esiin, että sydänturvallisuutta ja turvallisuussuunnittelua voisi yhdistää esimerkiksi Hyvinvointi- tai valmiussuunnittelutyöhön, sillä kuntien turvallisuussuunnitelmat eivät ole vielä kovin yleisiä. Kunnissa heräsi myös pohdinta, kuka alueen sydäniskureita huoltaa ja millaista opastusta olisi jatkossa tarjolla.
Yllättävää oli ihmisten ja yhteistyökumppaneiden innostus asiaan. Onnistuneen sisältömarkkinointikampanjan jälkeen puhelimet alkoivat soida ja kutsuja opastuksien pitämiseen valmiisiin tilaisuuksiin, alkoi tulla.
Kansikuva
