Maksuttoman ehkäisyn kokeilu alle 25-vuotiaille (THL)
Maksuttoman ehkäisyn kokeilu alle 25-v:lle toteutettiin osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa. THL tuki ja arvioi alueilla tehtävää työtä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) sekä Väestöliitto ovat suositelleet nuorten maksutonta ehkäisyä jo pitkään. Maksuttoman ehkäisyn järjestäminen on vaihdellut Suomessa alueittain asettaen palvelun käyttäjät epätasa-arvoiseen asemaan. Ennen kokeilua osassa kunnista maksutonta ehkäisyä ei ollut ollenkaan, osassa kunnista se toteutui tietyin kriteerein ja osassa kunnista maksuton ehkäisy toteutui kaikille alle 25-vuotiaille. Kunnittaisia eroja oli esimerkiksi maksuttomasti tarjottavien ehkäisyvälineiden vaihtoehdoissa ja maksuttomasti tarjotun ehkäisyn pituudessa.
Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti toteutettiin vuosina 2022-2023 alle 25-vuotiaille suunnattu maksuttoman ehkäisyn kokeilu osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa. Kokeiluun osallistuvilla alueilla oli mahdollisuus kehittää ja yhtenäistää nuorille suunnattuja seksuaaliterveyspalveluja. Kokeilun tavoitteena oli kehittää ehkäisypalveluja kattavasti, jolloin palveluun sisältyy raskauden ja seksitautien ehkäisy monipuolisten ehkäisymenetelmien avulla sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyttä edistävä neuvonta ja seksuaalikasvatus. Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman mukaisesti työtä rahoitti ja linjasi STM ja THL koordinoi ja tuki alueellisten hankkeiden toimeenpanoa sekä arvioi kokeilun tuloksia.
Tämä toimintamalli kuvaa maksuttoman ehkäisyn kokeilussa tehtyä työtä THL:n näkökulmasta. Kokeiluun osallistuvat alueet tekivät omat toimintamallinsa alueellisen kehittämisen näkökulmasta.
Maksuttoman ehkäisyn kokeilun suuntaviivat nousivat Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmista (2007-2011 ja 2014-2020). Maksuttoman ehkäisyn kokeilun avulla pyrittiin parantamaan palveluja, jotta päästäisiin kohti toimintaohjelmien suosituksia.
Ehkäisypalveluja tulisi kehittää kokonaisvaltaisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen suuntaan. Raskauden ehkäisyn neuvontaan tulisi integroida seksitautien ehkäisy, seksuaalineuvonta ja seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ehkäisy. Yhä enenevästi tulisi kiinnittää huomio ikää ja hedelmällisyyttä koskevaan neuvontaan. Ehkäisyn aloitus- ja seurantakäynnille tulisi rohkaista tulemaan mahdollisen kumppanin kanssa, jolloin olisi mahdollisuus antaa seksuaalineuvontaa molemmille osapuolille. Palveluja ja neuvontaa tulisi tarjota enenevästi myös sähköisesti ja verkossa. Perhesuunnittelupalveluja tulisi kehittää niin, että ne palvelisivat perhesuunnittelu- ja seksuaaliterveysasioissa luontevasti kaikkia sukupuolia.
Tutustu ja lue lisää: Klemetti Reija ja Raussi-Lehto Eija (2013): Edistä, ehkäise, vaikuta - Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020
Maksuttoman ehkäisyn kokeiluja toteuttaa yhteensä 16 hyvinvointialuetta ja Helsinki. Huomioitavaa on, että osassa hyvinvointialueista kaikki kunnat eivät osallistu kokeiluun, vaan vain osa kunnista. THL:n tarkoituksena ei ole kehittää kokeilun aikana kansallista toimintamallia, vaan kartoittaa ja koota eri alueilla toimivia hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja sekä arvioida tehtyjen ratkaisujen vaikutuksia kokeilun aikana.
Palveluja voidaan kehittää kokeiluun osallistuvilla alueilla eri menetelmin esimerkiksi digitalisaation, etävastaanottojen, palvelujen jalkautumisen ja henkilöstön välisen uuden työnjaon kokeiluin. THL:n tavoitteena on tukea alueita heidän kehittämistyössään, jakaa tietoa ja herättää keskustelua maksuttoman ehkäisyn ympärillä. THL kokoaa maksuttoman ehkäisyn kehittämisverkoston alueiden paikallishankkeisiin rekrytoiduista kehittäjistä. Verkostotapaamisten tarkoituksena on mahdollistaa kehittäjien verkostoituminen sekä tukea vertaiskehittämistä vuoropuhelun avulla. Tarkoituksena on järjestää matalan kynnyksen tapaamisia, joissa pääpaino on alueiden kehittämistyön esiin tuominen, yhteinen keskustelu ja pohdinta seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisestä sekä hyvien käytäntöjen jakaminen. Verkoston kanssa kokoonnutaan säännöllisesti. Verkostotapaamisten lisäksi THL:n edustajat voivat tarvittaessa osallistua alueen paikallisiin kokouksiin tai yhteistyöverkostoihin. Kehittäjäverkoston käyttöön perustetaan myös Teams-kanava, jolle linkitetään kokeiluun liittyvää materiaalia/tietoa ja verkosto pystyy keskustelemaan keskenään. Kokeiluun osallistuvat alueet on velvoitettu kuvaamaan toimintamallinsa Innokylään. Vertaiskehittämisen hengessä, kuvaus kokeilusta tehdään myös THL:n taholta. Innokylän toimintamallikuvaus julkaistaan tarkoituksellisesti keskeneräisenä ja sitä päivitetään kokeilun aikana.
THL:n sisäiset tiimipalaverit toteutetaan kerran viikossa ja tarvittaessa useammin. Tiimipalavereihin osallistuvat säännöllisesti STM:n yhdyshenkilö sekä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman projektipäällikkö ohjauksellisesta näkökulmasta. Yhteistyö pidetään tiiviinä, jotta mahdollisia kansallisia linjauksia vaativat kysymykset pystytään käsittelemään sujuvasti. Erillistä ohjausryhmää ei perusteta. Tiimipalavereihin pyydetään mukaan tarpeen mukaan muita asiantuntijoita THL:n sisältä. Työssä hyödynnetään myös aluekoordinaattoreiden tukea tarpeen mukaan. Yhteistyötä THL:n sisällä tehdään koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asiantuntijoiden kanssa, seksuaali- ja lisääntymisterveyden asiantuntijoiden kanssa sekä viestinnän kanssa. Tilastotiedon keruussa hyödynnetään tilastoasiantuntijoita ja viestinnässä viestinnän asiantuntijoita.
Kehittämisellä tavoitellaan sitä, että kokeiluun osallistuvilla alueilla:
- jokainen ehkäisyä tarvitseva alle 25-vuotias saisi jatkossa itselleen parhaiten sopivan maksuttoman ehkäisymenetelmän
- palveluun pääsy toteutuisi helposti ja matalalla kynnyksellä
- seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvä neuvonta ja seksuaalikasvatus kuuluvat maksuttoman ehkäisyn palveluun
- tietoperustainen keskustelu seksuaali- ja lisääntymisterveyden kysymysten ympärillä lisääntyy ja sitä kautta tietoisuus kehittämistä vaativista asioista kasvaa
THL:n taholta tavoitellaan sitä, että
- kokeilussa mukana olevat alueet hyötyvät annetusta tuesta kokeilun aikana
- kokeilusta pystytään tekemään kattava arviointi, jonka avulla voidaan tehdä päätelmiä maksuttoman ehkäisyn jatkotoimista valtakunnallisesti
Arviointitehtävässä hyödynnettäviä tiedonlähteitä ovat:
- Kouluterveyskysely vuosina 2021 ja 2023
- Perusterveydenhuollon TEA tiedonkeruu vuosina 2020 ja 2022
- Rekisteriseuranta: perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon Hoitoilmoitusrekisteri, syntyneiden lasten rekisteri, raskaudenkeskeytysrekisteri ja tartuntatautirekisteri.
Kouluterveyskyselyyn 2023 sekä TEA tiedonkeruuseen 2022 liitetään maksutonta ehkäisyä koskevia kysymyksiä. Kysymysten asettelua ja muotoa pohditaan esimerkiksi THL:n seksuaali- ja lisääntymisterveyden verkostossa sekä kyselyjä hallinnoivien vastuutahojen kanssa. Lisäksi hyvinvointialueilta kerätään kokeilun aikana tietoa Webropol-kyselyinä, joiden avulla kartoitetaan maksutonta ehkäisyä koskeva nykytila, tehdään seuranta kehittämisen aikana ja arvioidaan tilanne kokeilun päättyessä.
- Webropol-kyselyjen avulla selvitettäviä aiheita ovat: nuorten ehkäisypalvelujen järjestämisen tavat ja paikat/toimipisteet, maksuttoman ehkäisyn toteutuminen lukumäärin mitattuna, hoitajien koulutus, nuorten osallistaminen ja palaute, tiedottaminen, digitaaliset palvelut, jalkautuvat palvelut, neuvonta, yhteistyö, toimintamallit sekä budjetointi/kustannukset.
Maksuttoman ehkäisyn kokeilusta tuotetaan raportti, jossa arvioidaan hanketta määriteltyjen mittareiden ja indikaattoreiden sekä hyvinvointialueilta saadun tiedon perusteella.
Kansalliset tilaisuudet:
webinaarit, joihin on vapaa osallistumismahdollisuus kaikilla asiasta kiinnostuneilla. Tilaisuuksissa käsitellään teemoja, jotka nousivat alueiden hankesuunnitelmista. Kansallisten tilaisuuksien tarkoituksena on viestiä ja jakaa sekä yleistä tietoa, että kansallisesti esillä olevaa tietoa mukana oleville alueille ja heidän aluetoimijoilleen. Kansalliset tilaisuudet rakennetaan niin, että ne palvelevat sekä hyvinvointialueilla tehtävää kehittämistä, että laajempaa vaikuttamista. Kansallisista tilaisuuksista tehdään erilliset toteutussuunnitelmat.
Tilaisuuksien päivämäärät:
18.3.2022 Maksuttoman ehkäisyn kokeilun aloitustilaisuus: pohjustusta aiheeseen ja infoa tulevasta
18.5.2022 Teemana maksuton ehkäisy ja osaaminen. Henkilöstön osaaminen ja sen tukeminen koskettaa kaikkia kokeiluun osallistuvia alueita ja liittyy alueiden hankesuunnitelmiin.
26.9.2022 Maailman ehkäisypäivä. Tilaisuudessa pyritään nostamaan esiin erilaisia asiakasnäkökulmia palveluiden kehittämiseksi.
24.11.2022 Teemana on sujuvat ehkäisypalvelut. Tilaisuudessa tarkastellaan palveluiden kehittämistä eri näkökulmista ja kuullaan jo tehdystä kehittämistyöstä eri alueilla.
12.10.2023 Kokeilun päätöstilaisuus, jolloin mukana olleet alueet kertovat tehdystä kehittämistyöstä.
Kansallisten tilaisuuksien esitykset ovat nähtävissä Innokylän Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmaan liittyvien tapahtumien sivuilla.
Kehittämistyön tueksi THL:n taholta koordinoidaan verkosto kaikkien osallistuvien alueiden kehittäjistä ja yhteyshenkilöistä. Verkosto kokoontuu huhtikuusta 2022 alkaen, koska alueet liittyvät mukaan kehittämistyöhön omissa aikatauluissaan. Verkostossa käsitellään kehittämistyöhön liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä ja aiheita ja pohditaan niihin vastauksia yhdessä. Tarvittaessa verkostoon tuodaan puheenvuoroja yhteistyötahoilta ja sidosryhmiltä.
Verkostotapaamiset vuonna 2022:
Kevät: 12.4, 26.4, 10.5, 1.6 ja 15.6
Syksy: 24.8, 21.9, 19.10, 16.11 ja 12.12
Verkostotapaamiset vuonna 2023:
Kevät: 25.1, 15.2, 22.3, 19.4, 24.5, 14.6
Syksy: 30.8, 25.9, 15.11 ja 24.11 (live-tapaaminen Helsingissä)
Verkostotyön tueksi perustetaan kehittäjien oma Teams-kanava tiedon jakamista ja vaihtoa varten, tukemaan vertaiskehittämistä. Sinne linkitetään kehittämistä tukevaa materiaalia, kirjallisuutta ja tutkimustietoa helposti saataville. THL:n ja STM:n yhteistyönä toteutetaan myös UKK (usein kysytyt kysymykset) -dokumentti palvelemaan kehittämistyötä.
Keväällä 2023 THL:n edustajat jalkautuvat kokeiluun osallistuville alueille. Kasvokkain tapaamisilla tavoitellaan monialaista vuoropuhelua eri sidosryhmien kanssa ja kerätään tilannetietoa arviointia varten. Tapaamisten avulla on myös mahdollisuus tehdä vaikuttamistyötä, ajatellen maksuttoman ehkäisyn jatkoa hyvinvointialueella.
Maksuttoman ehkäisyn kokeilun aikana työtä tehtiin erilaisissa verkostoissa. THL:n ja STM:n yhteistyö oli tiiivistä. STM varmisti lainsäädäntöperustan ja lainsäädännön tulkinnan sekä täydensi ohjeistuksia sote-uudistuksen, lainsäädäntöuudistusten ja käytännön tilanteiden pohjalta. Yhteispalavereja kokeiluun liittyvistä asioista pidettiin STM:n, THL:n, Kelan ja YTHS:n edustajien kanssa.
THL:n tehtäviin kuului maksuttoman ehkäisyn kokeilun koordinointi. Koordinointia varten perustettiin kehittäjäverkosto, joka koostui kaikkien osallistuvien alueiden kehittäjistä. Kehittäjät toimivat puolestaan omien alueidensa koordinaattoreina, ehkäisypalvelujen ammattilaisina ja tiedon välittäjinä. Verkosto mahdollisti dialogin alueiden välillä ja tarjosi foorumin vertaiskehittämiselle. Verkostokertoihin osallistuminen oli erittäin aktiivista koko kokeilun ajan. Verkostotapaamisista tehtiin myös tallenteet poissaolijoita varten, mitä alueet pitivät hyödyllisenä toimintatapana. Myös STM:n edustaja osallistui verkoston kokoontumisiin useita kertoja ja verkostovieraiksi pyydettiin myös muita asiantuntijoita, joiden asiantuntemuksesta katsottiin olevan hyötyä aluekehittämiselle.
Kehittäjäverkostolle perustettiin myös oma Teams-kanava edistämään tiedonkulkua ja -jakoa sekä vuoropuhelua alueiden välillä. Kanavalle liitettiin kehittämistä tukevaa materiaalia: tutkimustietoa ja kehittämistä tukevaa kirjallisuutta. Teams-kanavan keskustelu oli vilkasta koko kokeilun ajan. Verkostotoiminnasta saadun palautteen mukaan eri alueiden kehittämistoiminnasta ja hyvistä käytännöistä kuuleminen lisäsi oppimista ja kyvykkyyttä toteuttaa kehittämistä omalla alueella – uudet ideat ja niiden toteutustavat jalostuivat ja jo kehitettyä toimintaa pystyttiin parantamaan. Näin vertaiskehittämisestä hyötyi koko alue.
THL:n asiantuntijat jalkautuivat kokeiluun osallistuville alueille alueiden tarpeen mukaisesti. Jalkautumisten tarkoituksena oli vaihtaa ja kerätä tietoa tehdystä alueellisesta kehittämistyöstä. Tietoa kerättiin myös THL:n arviointitehtävää varten. Alueet määrittelivät itse vierailun sisällön ja osallistujat. Aluetapaamisten avulla saatettiin yhteen hankkeen kehittäjiä ja esihenkilöitä, palvelusta vastaavia esihenkilöitä ja perustyötä tekeviä sekä poliittisia päättäjiä keskustelemaan tehtävästä kehittämistyöstä. Tapaamisten avulla pystyttiin jakamaan alueille maksuttoman ehkäisyn kokeiluun liittyvää tietoa tutkimuksista ja suosituksista sekä ajankohtaista vertaistietoa muilta alueilta. Jalkautumisten avulla tehtiin osaltaan vaikuttamistyötä maksuttoman ehkäisyn jatkopäätöksiä varten.
Tässä kokeilussa ei luoda kansallista toimintamallia maksuttoman ehkäisyn toteuttamiseksi, vaan alueilla on kokeilun myötä mahdollisuus jalostaa jo olemassa olevia toimintamallejaan tai kehittää jotain uutta. Alueet voivat hyödyntää kehittämisessä tietoa, jota on saatavilla paikoista, joissa maksuton ehkäisy alle 25-vuotaille jo toimii. Verkostossa on mahdollisuus kuulla ja keskustella tämän kokeilun aikana toteutettavista ratkaisuista alueittain, hyödyntää niitä ja oppia toisilta. Yleisenä tavoitteena on alle 25-vuotiaiden ehkäisypalvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen huomioiden palvelujen laatu ja potilasturvallisuus.
Ehkäisypalvelut ovat olleet osa kuntien peruspalveluja jo pitkään. Palvelun sisältö, mm. maksuttoman ehkäisyn saatavuus, on vaihdellut kunnittain ja tehnyt palvelusta sirpaleista. Sote-uudistuksessa ehkäisypalvelujen järjestämisvastuu siirtyi hyvinvointialueille. Maksuttoman ehkäisyn kokeilun aikana kehitettiin ja yhtenäistettiin yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa alle 25-vuotiaille suunnattuja seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluja huomioiden ehkäisyvälineiden saatavuus ja ohjaus ja neuvonta hyvinvointialuetasolla. Osallistuvat alueet koordinoivat omaa työtänsä omilla alueillaan. THL mahdollisti alueiden välisen vuoropuhelun kehittämisen aikana, toimi tiedon jakajana ja välittäjänä. Maksuttoman ehkäisyn sisällyttäminen osaksi ehkäisypalveluja perustuu näyttöön ja tutkittuun tietoon. Kehittämistyöllä tavoiteltiin pysyviä parannuksia alueiden ehkäisypalveluihin ja nuorten hyväksi.
- Kehittämistyössä painotettiin sekä raskauden että seksitautien ehkäisyä.
- Ohjaus ja neuvonta käsittivät myös seksuaalikasvatuksen ja hedelmällisyysneuvonnan.
- Kokeilu sisälsi digitaalisten palvelujen kehittämistä, ammattilaisten kouluttamista, erilaisten toimintamallien kokeiluja ja nuorten osallistamista kehittämiseen.
Maksuttoman ehkäisyn kokeilusta saadut kokemukset ovat tiivistetysti seuraavat:
• Ehkäisyn maksuttomuus ei yksinään ole keino ei-toivottujen raskauksien tai raskaudenkeskeytysten vähentämisessä, vaan tarvitaan kokonaisvaltaista nuorten palvelujen kehittämistä, jolloin maksuton ehkäisy ja kontaktiin sisältyvä ammattilaisen tuki, ohjaus ja neuvonta antavat mahdollisuuden ehkäistä kielteisiä, pitkäkestoisia ja yhteiskunnalle kalliita ilmiöitä muun muassa mielenterveyden ja seksuaaliterveyden alueella.
• Ei-toivottu raskaus on usein osa isompaa ongelmakenttää nuoren elämässä. Siksi on tärkeä ehkäistä ei-toivottuja raskauksia ja toisaalta tukea nuoria, joilla raskaus jatkuu.
• Ehkäisyn maksuttomuus on mahdollisuus ”löytää” siitä hyötyvät nuoret ja poistaa taloudellinen rajoite ehkäisyn hankinnalle ja käytölle.
• Toistuviin raskaudenkeskeytyksiin voidaan vaikuttaa erityisesti pitkäaikaisen ehkäisyn oikea-aikaisella valinnalla, missä keskeisessä roolissa ovat oikea-aikainen ja ammattimainen ehkäisyneuvonta ja nuorille sopivat palvelut.
• Seksitaudeilta suojautuminen ja helppo testaus osana maksuttomia ehkäisypalveluja suojelevat nuoren hedelmällisyyttä. Seksitautien torjuntaa ja testausta täytyy jatkossa kehittää perustason terveydenhuollossa.
• Seksuaalikasvatuksella lisätään nuorten tietoisuutta ja mahdollistetaan nuorille tietoon perustuva päätöksenteko. Seksuaalikasvatus on jokaisen nuoren oikeus.
• Hedelmällisyysneuvonnan ottaminen osaksi maksuttomia ehkäisypalveluja lisää nuorten tietoisuutta ja suojelee nuorten hedelmällisyyttä tulevaisuutta varten.
• Ehkäisypalvelujen kehittämistä on tärkeä tehdä yhteistyössä muun muassa koulujen ja oppilaitosten sekä erilaisten järjestötoimijoiden kanssa, jolloin ennaltaehkäisy ja seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen voi toteutua kokonaisvaltaisemmin nuoren elämässä.
• Korkeakouluopiskelijoiden maksuttomien ehkäisypalvelujen toteutuminen niin, että ne pitävät sisällään ehkäisyneuvonnan ja ehkäisyvälineiden jakelun sekä kierukoiden ja kapseleiden laiton lisäksi seksuaalikasvatuksen ja hedelmällisyysneuvonnan, vaatii vielä lainsäädäntötyötä, eri tahojen yhteistyötä sekä hyväksi koetun ja sovitun rahoitusmallin.
• Maksuttoman ehkäisyn vaikuttavuutta on tärkeä seurata raskaudenkeskeytys-, syntyneiden lasten- ja tartuntatautirekisterien sekä Kouluterveyskyselyn ja muiden asiakaspalautekyselyjen avulla. Määrällisten mittareiden lisäksi tarvitaan laadullista tietoa nuorten hyvinvoinnin tilasta sekä tietoa ehkäisypalveluista, niiden saatavuudesta ja toimivuudesta nuorten ja ammattilaisten kokemina. Tietopohjan hyödyntäminen auttaa kehittämään yhä nuorisoystävällisempiä palveluja.
• Lisää tieteellistä tutkimusta tarvitaan maksuttoman ehkäisyn kustannusvaikuttavuuden arvioimiseen.
Maksuttoman ehkäisyn kokeilu oli kaiken kaikkiaan onnistunut, vaikka lähtötilanne oli haastava. Ehkäisypalvelut järjestettiin kunnittain tai kuntayhtymissä ja maksuttoman ehkäisyn tarjontaan oli monenlaisia rajoituksia, jotka yleisesti liittyivät nuorten ikään, ehkäisymenetelmiin ja maksuttomuuden kestoon. Myös ehkäisyneuvonta toteutui vaihtelevasti eri malleilla kunnasta ja palveluntarjoajasta riippuen. Palvelujen saatavuudessa ja saavutettavuudessa oli isoja alueellisia ja kunnittaisia eroja. Osa alueista tarjosi palveluja perinteisen vastaanottotoiminnan lisäksi myös digitaalisten palvelukanavien avulla, mutta niitä ei ollut saatavissa kaikkialla. Myös kirjaamis- ja tilastointikäytänteet vaihtelivat eikä luotettavaa tietoa palvelun käytöstä ollut saatavissa. Nuoria ei ollut osallistettu palvelun kehittämiseen eikä asiakaspalautetta juurikaan kerätty kohderyhmältä. Viestinnässä todettiin aluksi puutteita ja moni alue joutui tehostamaan sitä ja etsimään uusia vaikuttavia keinoja, jotta nuoret löytäisivät palveluun paremmin.
Kirjavasta lähtötilanteesta huolimatta kokeilussa pyrittiin alusta lähtien hyvinvointialuetasoiseen kehittämiseen, jotta saavutettaisiin yhdenvertainen palvelu alueen nuorille. Tämä tarkoitti monella alueella maksuttomuuden kriteerien yhtenäistämistä ja ehkäisyvastaanottojen prosessien selkiyttämistä. Kokeilun iso arvo syntyy siitä, että kokeiluun osallistujat saivat aikaan lyhyessä ajassa hyvinvointialueelle toimintaprosessikuvaukset ja ohjeet kirjaamis- ja tilastointikäytänteisiin ehkäisyä toteuttavien toimipisteiden tueksi, mikä osaltaan paransi ehkäisypalvelujen potilasturvallisuutta ja laatua. Kokeilun arvoa lisää myös se, että hyvinvointialueille luotiin verkostorakenteita, jotka jatkavat toimintaansa kokeilun loputtua. Verkostoja voidaan hyödyntää jatkossa osana nuorisoystävällisten palvelujen ja ammattilaisten työn kehittämistä luomalla mahdollisuuksia jakaa ja hyödyntää tietoa, vaikuttaa työn tekemisen tapoihin ja tukea osaamista. Nämä asiat ovat jatkuvuuden kannalta erittäin tärkeitä.
Mukana olleet alueet kehittivät monipuolisesti nuorille tarjottavia ehkäisypalveluja, ammattilaisten osaaminen vahvistui, nuoret pääsivät mukaan palvelujen kehittämiseen ja olivat niihin pääsääntöisesti tyytyväisiä. Maksuttoman ehkäisyn kokeilussa tärkeintä oli se, että yhä useampi nuori tuli kohdatuksi ja kuulluksi. Tulevaisuudessa tavoitteena tulee olla, että kaikki nuoret tulevat kohdatuksi ja kuulluksi sellaisina kuin ovat ja saavat ehkäisypalvelunsa helposti saavutettavina, mahdollisesti muihin palveluihin integroituina lähipalveluina. Palvelun tulee maksuttoman ehkäisyn lisäksi sisältää seksuaalikasvatusta ja hedelmällisyysneuvontaa, joita tulisi olla helposti saatavilla myös niille nuorille, jotka eivät vielä tarvitse ehkäisyä, mutta tarvitsevat tietoa asioista.
Osallistujille tehdyn loppukyselyn mukaan maksuttoman ehkäisyn kokeilulle asetetut tavoitteet saavutettiin osittain seitsemällä hyvinvointialueella ja kokonaan kymmenellä alueella. THL:n antama tuki auttoi tavoitteiden saavuttamisessa yhdellä alueella jonkin verran, kuudella alueella paljon ja kymmenellä alueella hyvin paljon.
Kokeilun lopuksi kokeiluun osallistuneista hyvinvointialueista kaikki muut paitsi Etelä-Karjala päättivät jatkaa maksutonta ehkäisyä hyvinvointialueen järjestämänä toimintana joko alle 25 tai 20-vuotiaille. Ehkäisyvälinevalikoimaan tehtiin muutamalla alueella rajauksia. Myös alueet, jotka eivät osallistuneet kokeiluun, tekivät myönteisiä päätöksiä maksuttoman ehkäisyn järjestämisestä. Kokeilun tuloksista on kerrottu tarkemmin arviointiraportissa (liite).
Jatkossa tulee kiinnittää huomiota nuoret vielä paremmin tavoittavaan viestintään ja seurata Kouluterveyskyselyn avulla nuorten tietoisuutta maksuttomasta ehkäisystä. Koulujen terveystiedon tunneilla Kouluterveyskyselyn tuloksia voidaan hyödyntää opetuksessa. Hedelmällisyystietoutta tulee jatkossa jakaa aktiivisesti kaikille nuorille ja perehdyttää tuoreet ammattilaiset aihepiirin sisältöihin.
Maksuttoman ehkäisyn pitkäaikaisvaikutuksia ei pystytä vielä arvioimaan, vaan niitä tulee seurata säännöllisesti raskaudenkeskeytys- ja syntyneiden lasten rekisterien, Kouluterveyskyselyn, Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa -tiedonkeruun ja asiakaspalautekyselyjen avulla sekä kehittää hoitoilmoitusrekisterin tiedonkeruuta niin, että ehkäisykäynneistä saadaan rekisteristä luotettavasti tietoa.
Kuva
