Maksuttoman ehkäisyn kokeilu alle 25-vuotiaille (THL)

Maksuttoman ehkäisyn kokeilu alle 25-vuotiaille toteutetaan osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa. Kokeilun aikana hyvinvointialueet kehittävät omia seksuaali- ja lisääntymisterveyden palvelujaan. THL tukee ja arvioi alueilla tehtävää työtä.

Toimintaympäristö **

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) sekä Väestöliitto ovat suositelleet nuorten maksutonta ehkäisyä jo pitkään. Maksuttoman ehkäisyn järjestäminen vaihtelee Suomessa edelleen alueittain asettaen palvelun käyttäjät epätasa-arvoiseen asemaan. Osassa kunnista maksutonta ehkäisyä ei ole vielä ollenkaan, osassa kunnista se toteutuu tietyin kriteerein ja osassa kunnista maksuton ehkäisy toteutuu kaikille alle 25-vuotiaille. Kunnittaisia eroja on esimerkiksi maksuttomasti tarjottavien ehkäisyvälineiden vaihtoehdoissa ja maksuttomasti tarjotun ehkäisyn pituudessa.

Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti toteutetaan vuosina 2022-2023 alle 25-vuotiaille suunnattu maksuttoman ehkäisyn kokeilu osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa. Kokeiluun osallistuvilla alueilla on mahdollisuus kehittää ja yhtenäistää nuorille suunnattuja seksuaaliterveyspalveluja. Kokeilun tavoitteena on kehittää ehkäisypalveluja kattavasti, jolloin palveluun sisältyy raskauden ja seksitautien ehkäisy monipuolisten ehkäisymenetelmien avulla sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyttä edistävä neuvonta ja seksuaalikasvatus. Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman mukaisesti STM rahoittaa ja linjaa työtä ja THL tukee ja koordinoi alueellisten hankkeiden toimeenpanoa sekä arvioi kokeilun tuloksia. Kokeilun tulosten perusteella päätetään kokeilun vakinaistamisesta vaalikauden lopulla. 

Tämä toimintamalli kuvaa maksuttoman ehkäisyn kokeilussa tehtävää työtä THL:n näkökulmasta. Toimintamalli julkaistaan keskeneräisenä ja sitä päivitetään kokeilun kuluessa.

Liitteet
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Maksuttoman ehkäisyn kokeilun suuntaviivat nousevat Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmista (2007-2011 ja 2014-2020). Maksuttoman ehkäisyn kokeilun avulla pyritään parantamaan palveluja, jotta päästäisiin kohti toimintaohjelmien suosituksia.

Ehkäisypalveluja tulisi kehittää kokonaisvaltaisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen suuntaan. Raskauden ehkäisyn neuvontaan tulisi integroida seksitautien ehkäisy, seksuaalineuvonta ja seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ehkäisy. Yhä enenevästi tulisi kiinnittää huomio ikää ja hedelmällisyyttä koskevaan neuvontaan. Ehkäisyn aloitus- ja seurantakäynnille tulisi rohkaista tulemaan mahdollisen kumppanin kanssa, jolloin olisi mahdollisuus antaa seksuaalineuvontaa molemmille osapuolille. Palveluja ja neuvontaa tulisi tarjota enenevästi myös sähköisesti ja verkossa. Perhesuunnittelupalveluja tulisi kehittää niin, että ne palvelisivat perhesuunnittelu- ja seksuaaliterveysasioissa luontevasti kaikkia sukupuolia.

Tutustu ja lue lisää: Klemetti Reija ja Raussi-Lehto Eija (2013): Edistä, ehkäise, vaikuta - Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020

Liitteet
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Maksuttoman ehkäisyn kokeilun kohderyhmiä on useita. Koko systeemin tasolla tärkein kohderyhmä on ehkäisypalveluja käyttävät asiakkaat, kaikki alle 25-vuotiaat henkilöt. Kehittämisen näkökulmasta primäärikohderyhmää ovat palvelun tuottajat ja kehittäjät: hyvinvointialueen hankesuunnitelman mukaiset kehittämiseen osallistuvat henkilöt ja sidosryhmät. Kohderyhmää ovat myös palvelun järjestäjät eli hyvinvointialueen ja kuntatason päätöksentekijät. Yhteistyön näkökulmasta kohderyhmänä ovat myös THL:n sisäiset sidosryhmät sekä STM.

Maksuttoman ehkäisyn kokeilulle on luotu kansallisesti lähtötilanteen suunnitelma (STM 2021), jota tarkennetaan hankkeen kuluessa. Kokeiluun on otettu mukaan hyvinvointialueiden hankkeiden kuntayhtymiä ja kuntia, joissa maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen ja palvelujen toteutustapa tällä hetkellä vaihtelee, jotta ehkäisypalvelun järjestämisen eri muotoja päästään arvioimaan ja toteutustapoja vertailemaan. Ennalta määriteltyjen osallistumiskriteerien mukaisesti:

  • Osallistujia voivat olla hyvinvointialueiden hankkeet ja niiden alueiden kuntayhtymät ja kunnat, joissa maksuttoman ehkäisyn palvelua ei ole vielä kattavasti aloitettu tai joissa on merkittäviä kehittämistarpeita.
  • Yksittäisen pienen kunnan osallistuminen kokeiluun ei ole mahdollista muun muassa nuorten naisten vähäisen lukumäärän ja osaavan henkilökunnan saatavuuden vuoksi. Pienten kuntien osallistuminen mahdollistuu muodostamalla useamman kunnan yhdistelmiä tai muita alueita, joissa ehkäisypalveluja voidaan kehittää yhdessä.
  • Alueiden täytyy sitoutua järjestämään ja kehittämään alueelleen ehkäisyneuvonta, jossa on palveluun tarvittava riittävä osaaminen. Henkilöstön osaaminen varmistetaan tarvittavin koulutuksin ja näytöin. Valtionavustusta voi käyttää kehittämistyöhön ja esimerkiksi henkilöstön kouluttamiseen, mutta ei pysyvän henkilöstön palkkaamiseen.
  • Ehkäisypalvelujen tulee sisältää raskauden ja seksitautien ehkäisy, seksuaali- ja lisääntymisterveyttä edistävä neuvonta ja seksuaalikasvatus. Tarjolla oleviin ehkäisyvaihtoehtoihin tulee myös sisältyä kaikki ehkäisymenetelmät (pillerit, kierukat, kondomit, kapselit, laastarit, renkaat). Ehkäisyvälineet kustannetaan valtionavustuksella, mutta kokeilun aikana tarvittavien ehkäisyvälineiden hankinnasta vastaa hakijaorganisaatio.
  • Alueet sitoutuvat kehittämään ehkäisypalveluja niin, että palvelut ovat helposti nuorten saavutettavissa.

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus-ohjelman hyötytavoitteilla kuvataan ohjelman lopullisia päämääriä ja ne koskevat palvelujen toteuttamista ja toimivuutta sekä palvelujen vaikuttavuutta. Tulevaisuuden sote-keskus-ohjelman hyötytavoitteet ovat myös maksuttoman ehkäisyn kokeilussa tavoiteltavia asioita:

1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen

5. Kustannusten nousun hillitseminen

Kustannusten nousun hillitseminen voidaan saavuttaa muiden tavoitteiden toteutuessa. Digitalisaation kehittäminen läpäisee kaikki hyötytavoitteet.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Maksuttoman ehkäisyn kokeiluja toteuttaa yhteensä 15 hyvinvointialuetta ja Helsinki. Maksuttoman ehkäisyn kokeilun keskeisenä tavoitteena on kehittää ja yhtenäistää alle 25-vuotiaille suunnattuja seksuaaliterveyspalveluja huomioiden yhdenmukaisuus, saatavuus, saavutettavuus, laatu ja potilasturvallisuus. Huomioitavaa on, että osassa hyvinvointialueista kaikki kunnat eivät osallistu kokeiluun, vaan vain osa kunnista. THL:n tarkoituksena ei ole kehittää kokeilun aikana kansallista toimintamallia, vaan kartoittaa ja koota eri alueilla toimivia hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja sekä arvioida tehtyjen ratkaisujen vaikutuksia kokeilun aikana.

Palveluja voidaan kehittää kokeiluun osallistuvilla alueilla eri menetelmin esimerkiksi digitalisaation, etävastaanottojen, palvelujen jalkautumisen ja henkilöstön välisen uuden työnjaon kokeiluin. THL:n tavoitteena on tukea alueita heidän kehittämistyössään, jakaa tietoa ja herättää keskustelua maksuttoman ehkäisyn ympärillä. THL kokoaa maksuttoman ehkäisyn kehittämisverkoston alueiden paikallishankkeisiin rekrytoiduista kehittäjistä. Verkostotapaamisten tarkoituksena on mahdollistaa kehittäjien verkostoituminen sekä tukea vertaiskehittämistä vuoropuhelun avulla. Tarkoituksena on järjestää matalan kynnyksen tapaamisia, joissa pääpaino on alueiden kehittämistyön esiin tuominen, yhteinen keskustelu ja pohdinta seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisestä sekä hyvien käytäntöjen jakaminen. Verkoston kanssa kokoonnutaan säännöllisesti. Verkostotapaamisten lisäksi THL:n edustajat voivat tarvittaessa osallistua alueen paikallisiin kokouksiin tai yhteistyöverkostoihin. Verkoston käyttöön perustetaan myös Teams-kanava, jolle linkitetään kokeiluun liittyvää materiaalia/tietoa ja verkosto pystyy keskustelemaan keskenään. Kokeiluun osallistuvat alueet on velvoitettu kuvaamaan toimintamallinsa Innokylään. Vertaiskehittämisen hengessä, kuvaus kokeilusta tehdään myös THL:n taholta. Innokylän toimintamallikuvaus julkaistaan tarkoituksellisesti keskeneräisenä ja sitä päivitetään kokeilun aikana.

THL:n sisäiset tiimipalaverit toteutetaan kerran viikossa ja tarvittaessa useammin. Tiimipalavereihin osallistuvat säännöllisesti STM:n yhdyshenkilö sekä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman projektipäällikkö ohjauksellisesta näkökulmasta. Yhteistyö pidetään tiiviinä, jotta mahdollisia kansallisia linjauksia vaativat kysymykset pystytään käsittelemään sujuvasti. Erillistä ohjausryhmää ei perusteta. Tiimipalavereihin pyydetään mukaan tarpeen mukaan muita asiantuntijoita THL:n sisältä. Työssä hyödynnetään myös aluekoordinaattoreiden tukea tarpeen mukaan. Yhteistyötä THL:n sisällä tehdään koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asiantuntijoiden kanssa, seksuaali- ja lisääntymisterveyden asiantuntijoiden kanssa sekä viestinnän kanssa. Tilastotiedon keruussa hyödynnetään tilastoasiantuntijoita ja viestinnässä viestinnän asiantuntijoita.

 

Tavoiteltu muutos

Kehittämisellä tavoitellaan sitä, että kokeiluun osallistuvilla alueilla:

  • jokainen ehkäisyä tarvitseva alle 25-vuotias saisi jatkossa itselleen parhaiten sopivan maksuttoman ehkäisymenetelmän
  • seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvä neuvonta ja seksuaalikasvatus kuuluvat maksuttoman ehkäisyn palveluun 
  • tietoperustainen keskustelu seksuaali- ja lisääntymisterveyden kysymysten ympärillä lisääntyy ja sitä kautta tietoisuus kehittämistä vaativista asioista kasvaa

THL:n taholta tavoitellaan sitä, että

  • kokeilussa mukana olevat alueet hyötyvät annetusta tuesta kokeilun aikana 
  • kokeilusta pystytään tekemään kattava arviointi, jonka avulla voidaan tehdä päätelmiä maksuttoman ehkäisyn jatkotoimista valtakunnallisesti

 

Muutoksen mittaaminen

Arviointitehtävässä hyödynnettävä tieto määritellään THL:n taholta. Arviointitiedonlähteitä ovat:

  • Kouluterveyskysely vuosina 2021 ja 2023
  • Perusterveydenhuollon TEA tiedonkeruu vuosina 2020 ja 2022
  • Rekisteriseuranta: perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon Hoitoilmoitusrekisteri, syntyneiden lasten rekisteri, raskaudenkeskeytysrekisteri ja tartuntatautirekisteri.

Kouluterveyskyselyyn 2023 sekä TEA tiedonkeruuseen 2022 liitetään maksutonta ehkäisyä koskevia kysymyksiä. Kysymysten asettelua ja muotoa pohditaan esimerkiksi THL:n seksuaali- ja lisääntymisterveyden verkostossa sekä kyselyjä hallinnoivien vastuutahojen kanssa. Lisäksi hyvinvointialueilta kerätään kokeilun aikana tietoa Webropol-kyselyinä, joiden avulla kartoitetaan maksutonta ehkäisyä koskeva nykytila, tehdään seuranta kehittämisen aikana ja arvioidaan tilanne kokeilun päättyessä.

  • Webropol-kyselyjen avulla selvitettäviä aiheita ovat: nuorten ehkäisypalvelujen järjestämisen tavat ja paikat/toimipisteet, maksuttoman ehkäisyn toteutuminen lukumäärin mitattuna, hoitajien koulutus, nuorten osallistaminen ja palaute, tiedottaminen, digitaaliset palvelut, jalkautuvat palvelut, neuvonta, yhteistyö, toimintamallit sekä budjetointi/kustannukset.

Maksuttoman ehkäisyn kokeilusta tuotetaan raportti, jossa arvioidaan hanketta määriteltyjen mittareiden ja indikaattoreiden sekä hyvinvointialueilta saadun tiedon perusteella. Raportti valmistuu huhtikuuhun 2024 mennessä.

Toteutussuunnitelma

Kansalliset tilaisuudet järjestetään webinaareina, joihin on vapaa osallistumismahdollisuus kaikilla asiasta kiinnostuneilla. Tilaisuuksissa käsitellään teemoja, jotka nousivat alueiden hankesuunnitelmista. Kansallisten tilaisuuksien tarkoituksena on viestiä ja jakaa sekä yleistä tietoa, että kansallisesti esillä olevaa tietoa mukana oleville alueille ja heidän aluetoimijoilleen. Kansalliset tilaisuudet rakennetaan niin, että ne palvelevat sekä hyvinvointialueilla tehtävää kehittämistä, että laajempaa vaikuttamista. Kansallisista tilaisuuksista tehdään erilliset toteutussuunnitelmat.

Tilaisuuksien päivämäärät:

18.3.2022 Maksuttoman ehkäisyn kokeilun aloitustilaisuus: pohjustusta aiheeseen ja infoa tulevasta

18.5.2022 Teemana maksuton ehkäisy ja osaaminen. Henkilöstön osaaminen ja sen tukeminen koskettaa kaikkia kokeiluun osallistuvia alueita ja liittyy alueiden hankesuunnitelmiin.

26.9.2022 Maailman ehkäisypäivä. Tilaisuudessa pyritään nostamaan esiin erilaisia asiakasnäkökulmia palveluiden kehittämiseksi.

24.11.2022 Teemana on sujuvat ehkäisypalvelut. Tilaisuudessa tarkastellaan palveluiden kehittämistä eri näkökulmista.

Kokeilun päätöstilaisuus pidetään 11/2023, jossa mukana olleet alueet pääsevät kertomaan tehdystä kehittämistyöstä.

Kansallisten tilaisuuksien esitykset ovat nähtävissä Innokylän Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmaan liittyvien tapahtumien sivuilla, kts. linkki alla.

 

Kehittämistyön tueksi THL:n taholta koordinoidaan verkosto kaikkien osallistuvien alueiden kehittäjistä ja yhteyshenkilöistä. Verkosto kokoontuu huhtikuusta 2022 alkaen, koska alueet liittyvät mukaan kehittämistyöhön omissa aikatauluissaan. Verkostossa käsitellään kehittämistyöhön liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä ja aiheita ja pohditaan niihin vastauksia yhdessä. Tarvittaessa verkostoon tuodaan puheenvuoroja yhteistyötahoilta ja sidosryhmiltä. 

Verkosto kokoontuu vuonna 2022:

Kevät: 12.4, 26.4, 10.5, 1.6 ja 15.6

Syksy: 24.8, 21.9, 19.10, 16.11 ja 12.12

Verkosto kokoontuu vuonna 2023:

Täydentyy..

Liitteet
Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Tässä kokeilussa ei luoda kansallista toimintamallia maksuttoman ehkäisyn toteuttamiseksi, vaan alueilla on kokeilun myötä mahdollisuus jalostaa jo olemassa olevia toimintamallejaan tai kehittää jotain uutta. Alueet voivat hyödyntää kehittämisessä tietoa, jota on saatavilla paikoista, joissa maksuton ehkäisy alle 25-vuotaille jo toimii. Verkostossa on mahdollisuus kuulla ja keskustella tämän kokeilun aikana toteutettavista ratkaisuista alueittain, hyödyntää niitä ja oppia toisilta. Yleisenä tavoitteena on alle 25-vuotiaiden ehkäisypalvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen huomioiden palvelujen laatu ja potilasturvallisuus.