Maksuttoman ehkäisyn toimintamalli, Kymenlaakson hyvinvointialue
Kymenlaakson hyvinvointialueella maksutonta ehkäisyä tarjotaan kaikille alle 25-vuotiaille alueella asuville ja opiskeleville. Maksuttoman ehkäisyn palvelut ja jakelu toteutetaan hajautetusti alueen neuvoloissa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimipisteissä.
Oivalla ja ymmärrä
Kymenlaaksossa aloite maksuttoman ehkäisyn tarjoamisesta nuorille tuli jo ennen maksuttoman ehkäisyn kokeilun alkamista. Useiden kuntien valtuustoissa oli tehty aloitteita asiaan liittyen ennen Kymenlaakson sote-alueen muodostumista. 2020 Kymsoten johto päätti maksuttoman ehkäisyn alkuun saattamisesta. Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille jatkuu tämän hankkeen jälkeenkin Kymenlaaksossa.
Kymenlaakson hyvinvointialueeseen (entiseen Kymsoteen) kuuluvat seuraavat kunnat: Kouvola, Kotka, Hamina, Pyhtää, Miehikkälä, Virolahti
Maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen alle 25-vuotiaille aloitettiin Kymenlaaksossa 1.9.2021.
Kymenlaaksossa oli ollut THL:n tilastojen mukaan keskimääräistä korkeammat raskaudenkeskeytysluvut alle 25-vuotiaille. Tämä osaltaan vaikutti siihen, että päädyttiin tarjoamaan maksutonta ehkäisyä nimenomaan tälle ikäryhmälle.
Päädyttiin hajautettuun malliin, jossa maksuttoman ehkäisyn palveluita on tarjolla kaikissa äitiys- ja ehkäisyneuvoloissa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon vastaanottopisteissä.
Maksuttoman ehkäisyn toimintamallin kehittämistä jatkettiin Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeessa vuonna 2021. Jatkokehittämistarpeita oli mm. sähköisessä asioinnissa, työntekijöiden perehdyttämisessä ja toimintaohjeen kehittämisessä ja prosessien kuvauksissa.
Maksutonta ehkäisyä on ollut kehittämässä ja koordinoimassa ohjausryhmä, johon kuuluu avopalveluiden ylilääkäri, neuvolalääkäri, ylihoitaja, 2 neuvoloiden esihenkilöä, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon esihenkilö, raskauden ehkäisytyötä tekeviä terveydenhoitajia.
Maksuttoman ehkäisyn hanketyöntekijä on ollut mukana toiminnassa osa-aikaisena (20 % työaika) hanketyöajan.
Hanketyöntekijä on tehnyt maksuttoman ehkäisyn kehittämistyötä yhteistyössä alueen terveydenhoitajien ja lääkäreiden, ohjausryhmän, eri projektityöntekijöiden, esihenkilöiden sekä lääkeyhtiöiden edustajien kanssa (koulutussuunnitteluissa).
Maksuttoman ehkäisyn tavoitteena on ollut parantaa nuorten seksuaali- ja lisääntymisterveyttä, vähentää ei-toivottuja raskauksia ja raskaudenkeskeytyksiä ja tätä kautta edistää nuorten hyvinvointia ja terveyttä ja vähentää inhimillistä kärsimystä. Lisäksi tavoiteltiin maksuttoman ehkäisyn prosessin ja toimintamallin selkiyttämistä.
Kohderyhmänä ovat alle 25-vuotiaat kymenlaaksolaiset ja täällä opiskelevat. Hanketyön edetessä on tehty asiakastyytyväisyyskyselyä sekä vastaanottojen toimivuudesta että maksuttoman ehkäisyn jakelusta.
Toisena kohderyhmänä ovat olleet maksutonta ehkäisyä tekevät Kymenlaakson hyvinvointialueen työntekijät. Työntekijöiltä on kartoitettu Webropol-kyselyin työn sujuvuutta (mm. asiakasaikojen riittävyyttä), lisäkoulutustarpeita, toimintaohjeen toimivuutta ja kehittämistarpeita.
Kuvittele ja kokeile
Vantaan mallia hyödynnettiin alussa maksuttoman ehkäisyn kehittämisessä Kymenlaaksossa.
Kymenlaakson alueella maksutonta ehkäisyä tarjotaan kaikille alle 25-vuotiaille alueella asuville ja opiskeleville. Ehkäisyvastaanotto ja ehkäisyvalmisteiden jakelu toteutetaan hajautetusti alueen neuvoloissa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimipisteissä.
Ohjautuminen:
Palveluun ohjaudutaan sähkoisen ajanvarauksen tai neuvolan keskitetyn asiakasohjauksen (Kaiku24) kautta tai suoralla yhteydenotolla koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon. Asiakas täyttää ennen asiointia sähköisen raskauden ehkäisyn esitietolomakkeen (Hyvis).
Terveydenhoitajan vastaanotto:
Ensikäynti toteutetaan terveydenhoitajan vastaanotolla. Koululaiset ja opiskelijat asioivat oman koulunsa terveydenhoitajalla. Muut maksuttoman ehkäisyn piiriin kuuluvat hoidetaan alueen äitiys- ja ehkäisyneuvoloissa. Asiakkaalle tehdään ehkäisysuunnitelma.
Seurantakäynnit toteutetaan terveydenhoitajalla joko puhelimitse tai vastaanotolla ehkäisysuunnitelman mukaan.
Lääkäriaika varataan, jos siihen on tarvetta (ehkäisimen asetus, lääketieteellinen syy). Muussa tapauksessa aloitetaan ehkäisy määritetyillä aloitusvalmisteella.
Lääkärin vastaanotto:
Jos käynneillä tulee esiin asioita, joissa tarvitaan lääkärin asiantuntemusta, terveydenhoitaja konsultoi lääkäriä sähköisesti tai asiakkaalle varataan vastaanottoaika ja lääkäri päivittää ehkäisysuunnitelman.
Lääkärin vastaanotolla asetetaan, poistetaan ja vaihdetaan kierukat ja kapselit.
Maksuttoman ehkäisyn valmisteiden jakelu:
Asiakas noutaa valitun valmisteen jakelupisteistä.
Kuva
Raskauden ehkäisyn ohjausryhmä jatkaa toimintaa ja suunnittelee jatkokehittämistarpeita hankkeen jälkeenkin.
Mentorointi: tukea uusille työntekijöille, jotka aloittavat raskauden ehkäisytyötä. Uusilla työntekijöillä nimettynä henkilöt, joita konsultoida ja joilta pyytää apua ehkäisytyöhön. Nämä nimetyt henkilöt ovat yleensä jo pitkään raskauden ehkäisytyötä tehneitä ja työssä kokeneita.
Osaaminen: lisäkoulutukset ja jatkuva koulutus. Työntekijäkyselyiden perusteella suunnitellaan lisäkoulutustarpeet. Koska työntekijöissä vaihtuvuutta jonkin verran, niin myös jatkuvaa ehkäisyn koulutusta kehitetty. Pidettyjä koulutuksia on nauhoitettu ja ne ovat työntekijöiden katsottavissa.
Vertaistuellisia teams-koulutuksia on hankkeen aikana toivottu ja kehitetty. Koulutuksissa käydään läpi jokin toivottu koulutusalue (mm. runsaat kuukautiset, endometrioosi) asiaan perehtyneen henkilön johdolla ja mietitään toimintatapoja ja kokemuksia aiheeseen liittyen.
Hanketuella toimintamalli on päivitetty ajanmukaiseksi. Perehdytyssuunnitelma niin terveydenhoitajille kuin lääkäreillekin saatu valmiiksi. Sen myötä otettu käyttöön perehdytyksen check list, joka on suunnitelma määritellyistä raskauden ehkäisyn osaamisalueista, jotka hallittava ennen itsenäistä ehkäisyvastaanottotyötä. Perehdytettävä työntekijä kirjaa listaan perehdytyksen etenemisen ja siihen liittyvät keskustelut mentorin kanssa. Työntekijät kokeneet perehdytyssuunnitelman antaneen hyvän pohjan itsenäiseen raskauden ehkäisytyön aloittamiseen.
Säännölliset raskauden ehkäisyyn liittyvät koulutukset: hankeaikana toteutuivat Ehkäisyn ABC, ehkäisyvalmistekoulutus, kaksi erillistä seksuaalisuuden puheeksiottokoulutusta. Koulutussuunnitelma tulevalle vuodelle tehty ja tehdään jatkossa vuosittain.
Toimintamallia arvioitiin asiakas- ja henkilöstökokemuskyselyiden perusteella. Nykyinen hajautettu toimintamalli todettiin toimivaksi.
Asiakaspalautteissa on korostunut nuorten tyytyväisyys maksuttoman ehkäisyn saamiseen. On koettu, että vastaanotoille on päästy kohtuullisessa ajassa (0-2 viikon sisällä 91 % vastaajista), käyntien ohjaukseen ja neuvontaan on oltu tyytyväisiä (keskiarvot asteikolla 1-5 olleet 4.6-4.9 välillä), jakelupaikkoja on ollut riittävästi (89 %) ja jaettava ehkäisyvalmistevalikoima on ollut riittävä (100 %). Asiakkaista 90 % suosittelisi palvelua läheisilleen. Jakeluiden pidempää aukioloaikaa on toivottu joissain palautteissa.
Työntekijöistä suurin osa koki työn ehkäisyvastaanotoilla mieluisaksi. Terveydenhoitajien vastaanotoilta löytyi vapaita ehkäisyaikoja 1-2 viikon sisälle, lääkärin vastaanotolle pääsi noin kuukauden kuluessa. Toimintaohje, perehdytys ja koulutukset tukivat työntekijöitä työn toteuttamisessa. Lisäkoulutusta kuitenkin kaivattiin mm. lääkevalmisteista ja seksuaalisuuden puheeksiottoon liittyen. Myös työntekijöiden perehdytykseen toivottiin tarkempaa suunnitelmaa.
Maksuttoman ehkäisyn käyttöönoton jälkeen Kymenlaakson raskauden keskeytykset ovat kääntyneet valtakunnallisestikin merkittävään laskuun. Voidaan arvioida, että maksuttoman ehkäisyn käyttöönotolla on ollut vaikutusta tähän myönteiseen kehitykseen.
Kuva
