Marevan hoitoa saavien ak-potilaiden digitaalinen hoitomalli (Etelä-Savon hyvinvointialue, RRP2, P4, I1)
Marevan -hoitoisten potilaiden digitaalinen hoitomalli toteutetaan Orla-etämittaussovelluksen avulla. INR-mittaus suoritetaan kotona, ja annoksen määrittää joko potilas itse tai ammattilainen suoraan sovellukseen.
Etelä-Savon hyvinvointialueella välimatkat ovat pitkät, ja Marevan -hoito vaatii säännöllisiä käyntejä INR-mittauksissa. Digitaalisen hoitomallin avulla käyntejä voidaan vähentää merkittävästi, joka vapauttaa sekä henkilöstön työaikaa, että helpottaa potilaita, kun mittaukset voidaan suorittaa kotona. Lisäksi omahoitoon kuuluvien potilaiden hoidon seuranta helpottuu, ja heidän motivaationsa onnistuneeseen omahoitoon lisääntyy.
Marevan -hoito on usein pitkäaikainen, suurimmalla osalla potilaista pysyvä. Uudet antikoagulantit eivät edelleenkään sovellu kaikille potilasryhmille, joten Marevan-hoitoisten potilaiden hoitoa tulee kehittää asiakaslähtöisemmäksi. Digitaalisen hoitomallin avulla tuetaan myös potilaiden omahoitoa, hoitoon sitoutumista sekä parannetaan hoitotuloksia, joka voi vaikuttaa positiivisesti aivo- ja sydäntapahtumien ennaltaehkäisyyn. Tavoitteena on myös vapauttaa henkilöstöresurssia sujuvoittamalla tätä prosessia.
Projektipäällikkö Tapani Patosalmi: raportointi hankkeelle, rahoituksesta sopiminen, kokonaiskoordinointi
Asiantuntija Satu Vuorio: raportointi projektipäällikölle, yhteistyö Orlan ja henkilöstön kanssa, käytännön koordinointi kenttätyöhön, toimintamallien luominen yhdessä henkilöstön kanssa
Vastaava lääkäri Pauliina Seppälä: toimintamallien ja hoitolinjojen luominen yhdessä henkilöstön kanssa, hoidollinen vastuu
Kouluttavat hoitajat Salla Kuitunen ja Anni Väisänen: alueellisesti ak-henkilöstön osallistava kouluttaminen, toimintamallien luominen yhdessä henkilöstön, asiantuntijan ja lääkärin kanssa
Orlan edustus Tuomas Mäkynen, Tomi Kurppa ja Jari Virtanen: kehittämisyhteistyö toiminnan laajentamiseksi koko hyvinvointialueen laajuiseksi, henkilöstön koulutusyhteistyö
Tavoitteena on parantaa erityisesti Marevan-lääkityksellä olevien omahoidon mahdollisuuksia, hoidon tuloksia sekä motivoida onnistuneeseen omahoitoon. Terveydenhuollossa pysytään ajan tasalla siitä, onko omahoito tasapainossa, ja voidaan puuttua tilanteeseen, mikäli ilmenee riski potilasturvallisuuden vaarantumiselle. Toissijaisesti helpotetaan kaukana asuvien, työssäkäyvien tai voinniltaan kykenemättömien potilaiden INR-mittausten suorittamista, kun se voidaan hoitaa etänä paikasta riippumatta.
Muuttuvatko potilaiden TTR-tasot omamittauksiin tai omahoitoon siirtymisen jälkeen? TTR-tasoja arvioidaan puolen vuoden ajalta ennen etämittauksiin siirtymistä, ja sen jälkeen noin puolen vuoden välein siirtymän jälkeen.
Kuinka monta omamittaajaa ja omahoitolaista hyvinvointialueella on?
Kuinka tyytyväisiä potilaat ovat etäseurantaan? Tätä arvioidaan säännöllisin asiakastyytyväisyyskyselyin. Webropol-kyselyn linkki lähetetään asiakkaille tekstiviestitse.
Kuinka tyytyväistä henkilöstö on etäseurantaan? Tätä seurataan säännöllisin henkilöstön tyytyväisyyskyselyin. Kyselyllä arvioidaan henkilöstön kokemusta prosessin toimivuudesta arjen työssä.
Toimenpidesuunnitelman luonnos:
Muodostetaan vaiheittainen suunnitelma, kuinka INR-etämittaus ja omahoito otetaan käyttöön koko alueella:
1. Luodaan alueellinen omahoidon malli ja asiakasvalinnan kriteeristö. Lisäksi mietitään potilasvalinnan perusteet pelkälle etämittaukselle.
2. Tarkoituksena hyödyntää INR-etämittauksessa kokeneita ammattilaisia, jotka ovat työssään käyttäneet Orlan sovellusta, sekä opastaneet asiakkaita ja muita työntekijöitä etämittaukseen. Nämä ammattilaiset jalkautuvat alueellisesti kouluttamaan muita ak-hoitajia.
Ensisijainen kohderyhmä ovat INR omahoitoon soveltuvat potilaat. Hyöty asiakkaalle sekä terveydenhuollolle on suurin tässä potilasryhmässä.
Etäseuranta aloitettiin pilottihankkeella, jossa asiakkaat tiesivät olevansa osa pilottiryhmää. Heiltä sekä henkilöstöltä kerättiin palautetta toimintamallista aktiivisesti pilottivaiheen aikana. Asiakkaiden ja henkilöstön kokemusten mukaisesti rakennettiin malli koko hyvinvointialueelle, jota voidaan yksilöidä asiakkaan kokemusten perusteella.
INR-etämittauksen ja -hoidon toimintamalli Etelä-Savon hyvinvointialueella on kuvattu oheisessa kaaviossa. Etämittaukseen on mahdollista siirtyä joko hoitajan tai asiakkaan aloitteesta, huomioiden asiakasvalinnan kriteerien täyttyminen. Jokaisen asiakkaan kohdalla edetään yksilöllisesti siten, että hän saa riittävät valmiudet hoitaa mittaukset kotona itsenäisesti. Pääsääntöisesti tähän tarvitaan 1-3 ohjauskäyntiä, mutta tarvittaessa käyntejä voidaan lisätä. Omahoitoon siirtyvien asiakkaiden tulee myös suorittaa ak-ajokortti, ja omahoitoon siirtymisestä konsultoidaan lääkäriä. Kaikilta asiakkailta otetaan kolmen ensimmäisen pikamittauksen yhteydessä suoniverinäyte laitteen mittaustuloksen varmistamiseksi. Suoniverinäytekontrollit toistetaan puolen vuoden välein.
Kuva
INR-etämittauksen aloitukset on keskitetty isoimpiin sote-keskuksiin (Mikkeli, Savonlinna, Pieksämäki) riittävän ohjausosaamisen varmistamiseksi. Etämittausta ei aktiivisesti markkinoida asiakkaille, vaan tavoitteena on tunnistaa ne asiakkaat, jotka hyötyisivät mittauksista eniten (työikäiset, pitkänmatkalaiset, huonosuoniset jne.). Ammattilaisten kouluttaminen niin ohjaukseen kuin tulosten tulkintaan ja annosmäärityksiin sovelluksessa vaatii resursseja sekä aikatauluttamista. Riittävä ohjausosaaminen vaatii myös toistoja, mikä voi muodostua haasteeksi silloin, kun asiakasmäärät ovat pienet ja ohjaavia ammattilaisia on toimipisteellä useampia. Annosmääritykset siirryttäessä omamittauksiin huolehtii keskitetysti hoidon tarpeen arvioinnin yksikkö, johon on luotu oma koulutuksensa, ja koulutuksia pidetään säännöllisesti uusille työntekijöille sekä kertauksena vanhoille työntekijöille.
Tärkeintä on tunnistaa asiakkaat, jotka hyötyvät mittauksista. Kardiologian ja hematologian yksiköt ovat tietoisia mahdollisuudesta, ja suosittelevat tietyille työikäisille asiakkaille jo sieltä omamittarin hankintaa. Omamittaukset keskeyttäneiden määrä on hyvin maltillinen, ja yleisesti syynä ovat olleet joko liian suuret poikkeamat suoniverinäytteisiin nähden tai toteama siitä, että asiakas ei kykene luotettavasti omamittausta teknisesti suorittamaan.
Etelä-Savon hyvinvointialueella on ollut erilaisia käytäntöjä ak-hoidon toteuttamisessa. Mikkelissä toimii aktiivisesti ak-poli, jossa osa asiakkaista käy paikan päällä pikamittaamassa INR-arvonsa. Lisäksi useina päivinä viikoissa yhden työntekijän koko työaika kului ak-asioiden toimistotyöhön. Osaksi toimintamallin myötä, mutta myös muiden järjestelyiden vuoksi, on kaikki ak-asiat voitu keskittää ak-polin yhteyteen ja näin saatu vapautettua hoitajan työaikaa useiden päivien verran. Muualla alueella ak-poleja on ollut toiminnassa hyvin suppeasti, vain yksittäisinä tunteina viikossa, näihin vaikutus on ollut vähäisempi. Ak-etämittauksissa mukana olevat asiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä toimintatapaan, koska he eivät ole enää sidottuja laboratorio- tai vastaanottoaikoihin, vaan voivat hoitaa ak-asiansa pitkälti kotoa tai reissusta käsin. TTR-arvot ovat pääsääntöisesti erinomaisella tasolla.
Loppuvuoden 2024 aikana toteutetaan vielä laajempi TTR-tasojen arviointi sekä asiakkaiden ja työtekijöiden tyytyväisyyskyselyt.