OHJAUSTA, LAITEHANKINTOJA, VAIKUTTAMISTYÖTÄ
Matkapuhelimen ja tietoteknisten taitojen puute aiheuttaa sen, ettei ihminen saa tarvitsemaansa tietoa asioista tai tule tavoitetuksi. Verkostossa on työstetty digitaalisten taitojen tukemisen keinoja. Taito käyttää digitaalisia välineitä ei yksin riitä. Verkostossa onkin työstetty erilaisia tapoja opettaa digiturvataitoja. Uusien taitojen opettaminen edellyttää ohjaajilta valmiuksia tukea ja ohjata oppilaita. Lisäksi tarvitaan laitteita ja nettiyhteys, jonka välityksellä voi asioida palveluissa.
Verkostossa on pohdittu myös sähköisen tunnistautumisen mahdollisuuksia. Sosiaali- ja terveyspalvelut edellyttävät vahvaa tunnistautumista. Vahva tunnistautuminen ei ole mahdollista ilman pankkitunnuksia ja laitetta, joilla pääsee verkkoon. Varattomana, ilman puhelinta, on mahdotonta hoitaa sosiaalipalveluita. Sosiaalitoimeen ei voi soittaa verkon välityksellä, joten edes pääsy verkkoon ei takaa palvelujen saatavuutta.
Verkoston jäsenet työskentelevät yhteistyössä asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Verkostossa on kehitetty yhteistyökumppanuuksia ammattilaisten osaamisen vahvistamiseksi ja digivalmennuksen viemiseksi sinne, missä kohderyhmä on. Asumisohjaajien ja palveluohjaajien digiohjausosaamisen vahvistaminen asumisyksiköissä on työn alla. Verkoston jäsenet yrittävät hankkia yhteisiä laitteita asumispalveluihin ja asunnottomien asiointipaikkoihin.
Verkosto on ideoinut kampanjoita, jolla digiosattomuuden haasteita tehdään näkyväksi. Verkosto toteuttaa myös avoimen seminaarin teemalla ”Kuuluuko digi vain hyväosaisille?” Asenteisiin on vaikutettu myös kirjoittamalla mielipidekirjoituksia digiosattomuudesta ja suunniteltu kannanoton tekemistä vahvan tunnistautumisen aiheuttamien ongelmien ratkomiseksi.
Verkoston jäsenet osallistuvat myös muiden verkostojen järjestämiin tapaamisiin, seminaareihin ja tilaisuuksiin. Verkostolla on oma sosiaalisen median ryhmä tiedottamista varten.
YMMÄRRETTÄVIEN RATKAISUJEN LÖYTÄMINEN
Asiakasedustajien osallistuminen verkostoon tekee työskentelystä selkeämpää. Asioista puhutaan arkikielellä jolloin myös asiakasedustajat pystyvät osallistumaan keskusteluun. Ammattikieli jätetään pois. Asiakasedustajat huomauttavat asiaoista, joita eivät ymmärrä.
VERKOSTON TOIMINTA
Koordinaattori kutsuu verkoston koolle. Kokouksiin voi osallistua myös etäyhteydellä. Varsinaisten tapaamisten välillä verkosto työskentelee ja viestii sähköpostilla ja sosiaalisessa mediassa. Varsinaisen verkostotyön lisäksi verkoston jäsenet tekevät yhteistyötä konkreettisten haasteiden ratkomiseksi siellä, missä asiakkaat ovat.
Verkosto on käynnistänyt vuosittaisten avointen koulutusseminaarien järjestämisen.
Asiakasedustajien sitoutuminen kehittämistyöhön on havaittu usein vaikeaksi huonon henkisen ja fyysisen kunnon vuoksi. Verkoston työntekijäjäsenet pyrkivät saamaan asiakasedustajia mukaan jokaiseen kokoukseen.
Verkoston työskentelyssä noudatetaan ammatillisen verkostotyön periaatteita. Työskentely on suunnitelmallista, tavoitteellista ja arvioitua. Tavoitteet on asetettu yhdessä verkoston toimijoiden kesken. Verkoston käynnistäneelle henkilölle tarjottiin verkostojohtamisen koulutusta. Verkostolle on luotu ammatillisen verkoston rakenteet ja toimintamalli. Toimintaa arvioidaan ja kohdennetaan jokaisen verkostokokoontumisen yhteydessä. Tarvittaessa työtaakkaa voi jakaa kierrättämällä koordinaatiovastuuta eri tahojen välillä.
VERKOSTON OSALLISTUJAT
Koordinoivana tahona toimivat Sininauhaliitto ja Hard Luck Cafe, josta toimintaan osallistuvat viestinnän asiantuntija ja hanketyöntekijä. Verkoston toimintaan osallistuvien ammattilaisten taustaorganisaatiot ovat: Kriminaalihuollon tukisäätiön Hard Luck Cafe, Helsingin kaupungin asukastalot, Helsingin kaupungin aikuissosiaalityö, rikosseuraamuslaitoksen Älykäs vankila -hanke, Helsingin seudun erilaiset oppijat, Helsingin vieraskoti, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Ensi- ja turvakotien liitto. Verkostoon kutsutaan tarpeen mukaan erityisosaamista, kuten selkokielen, IT-alan tai palvelujen saavutettavuuden asiantuntijoita.
TARVE SUUNNITTELUVAIHEESSA
Verkosto syntyi huomiosta, että asunnottomilla, entisillä vangeilla ja syrjäytyneillä ihmisillä on usein riittämättömät taidot sekä välineet digitaaliseen osallisuuteen. Nykyinen digitalisaatiokehitys ei tue heidän osallisuuttaan riittävästi. Toiveen mahdollisuudesta kehittää omia taitojaan esittivät Ruokajonosta osallisuuteen -hankkeen asiakkaat. Ammattilaiset eivät ole aiemmin juurikaan keskustelleet asunnottomien, entisten vankien ja syrjäytyneiden henkilöiden digiosallisuudesta. Yhteiskunnan laidalla elävien digiosattomuudesta ja osallisuudesta on tarve käydä keskustelua myös verkostoa laajemmin.
Kehittämistyö toteutuu eri palvelusektoreilla, mutta myös yhteiskunnan eri tasoilla. Verkostossa pyritään muuttamaan palvelujärjestelmää ja asenneilmapiiriä.
KEHITTÄJÄT
Ruokajonosta osallisuuteen -hanke (ESR 2018–2020). Toimintamalli on arvioitu osana Sosiaalisen osallisuuden edistämisten koordinaatiohanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden yhteistä Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.