MargIT-verkosto – digioikeuksien edistäminen verkostotyön keinoin

Verkostossa vahvistetaan heikoimmassa asemassa olevien ihmisten oikeuksia olla osallisina digitaalisessa maailmassa sekä heidän oikeuksiensa toteutumista.

Toimintamallin nimi
MargIT-verkosto – digioikeuksien edistäminen verkostotyön keinoin
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Verkostossa vahvistetaan heikoimmassa asemassa olevien ihmisten oikeuksia olla osallisina digitaalisessa maailmassa sekä heidän oikeuksiensa toteutumista.

Toteutuspaikka
Ruokajonosta osallisuuteen -hanke (ESR 2018–2020). Toimintamalli on arvioitu osana Sosiaalisen osallisuuden edistämisten koordinaatiohanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden yhteistä Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Uusimaa
Toimintamallin rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)
Liitteet ja linkit

Luotu

24.03.2020

Viimeksi muokattu

22.03.2024
Ratkaisun perusidea

Heikoimmassa asemassa olevilla ei välttämättä ole riittävästi taitoja tai resursseja digitaalisen osallisuuden toteutumiseksi. Verkostoivalla yhteistyöllä tuetaan ja kehitetään asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua digitaaliseen yhteiskuntaan. Kehitystyötä tehdään yhdessä digitaalisia palveluita tarjoavien ammattilaisten ja digiosattomuutta kokeneiden henkilöiden kanssa.

TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN

Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.

Toimintaympäristö

Kehittämistyötä tehdään eri palvelusektoreilla. Verkosto toimii sekä kohderyhmien fyysisissä paikoissa, kuten asumisyksiköissä ja asunnottomien asiointipaikoissa sekä verkossa muun muassa sosiaalisessa mediassa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toiminta on suunnattu heikossa asemassa oleville, kuten ruoka-avussa asioiville asunnottomille, entisille vangeille ja muutoin syrjäytyneille. Verkostoon ovat tervetulleita myös kohderyhmän parissa työskentelevät ammattilaiset, sekä kaikki, jotka haluavat kehittää digiosallisuuttaan. Verkoston kokoontumisiin osallistuu myös selkokielen, esteettömyyden ja ohjelmistokehittämisen asiantuntijoita.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

DIGIOSALLISUUDEN EDISTÄMINEN VERKOSTOTYÖNÄ

Yhteiskunnallinen osallistuminen ja asiointi eri palveluissa edellyttää taitoa käyttää digitaalisia välineitä ja palveluita. Verkostossa ammattilaiset ja asiakasedustajat ratkovat haasteita, joita digitaaliset palvelut aiheuttavat niille, joilla ei ole mahdollisuutta tai osaamista käyttää digitaalisia palveluita. Toiminnassa on etsitty konkreettisia keinoja digitaalisen osallisuuden vahvistamiseksi. Keinoja, joiden avulla digiosallisuutta voidaan edistää, ovat esimerkiksi uudet tavat hakeutua palveluun, hankkia tietoa ja saada apua digitaalisten ongelmien ratkaisemiseksi. Verkoston jäsen voi esittää muille verkoston jäsenille minkä tahansa digiosallisuuteen liittyvän tarpeen tai idean. Verkosto edistää yhteiskunnallista keskustelua digioikeuksista ja niiden toteutumisesta. Verkosto kokoontuu kahden tai kolmen kuukauden välein. Verkoston kokoontumisissa ratkotaan haasteita ja suunnitellaan tulevia tapahtumia, esimerkiksi seminaareja. Verkosto kokoontuu useammin tarpeen vaatiessa.

VERKOSTON TOIMIJOIDEN ROOLIT

Verkostossa ammattilaiset saavat tukea ja tietoa omaan työhönsä. Ammattilaiset oppivat edistämään asiakkaidensa oikeuksia ja samaan heidän äänensä kuuluville. Asiakasedustajat pääsevät vaikuttamaan oman ja vertaistensa digiosallisuuden mahdollistamiseksi.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: DIGIOIKEUKSIEN EDISTÄMINEN VERKOSTOTYÖN KEINOIN

  1. Osallisuus omassa elämässä
  2. Osallisuus vaikuttamisen prosesseissa
  3. Osallisuus yhteisestä hyvästä

Osallisuus omassa elämässä vahvistuu, kun saa valmiuksia, jotka muuttuvat käytännön taidoiksi ja mahdollisuuksiksi hoitaa asioitaan virastoissa, toimia sosiaalisissa suhteissa digitaalisesti ja saada ajankohtaista tietoa yhteiskunnasta sekä vaikuttaa (1, 2).

Eri tahojen ammattilaiset ja asiakkaat työstävät haasteita ja ratkaisuja yhdessä tehden myös näkyväksi digiosattomuutta (2) ja kehittävät yhdessä ratkaisuja digiosallisuuden vahvistamiseksi.

Osallisuus yhteisestä hyvästä (3) toteutuu, kun verkostossa ja sen avulla vaikutetaan asiakkaiden, ammattilaisten ja päättäjien asenteisiin sekä laajemmin yhteiskunnassa kehitettävien digitalisaatioratkaisujen toteuttamiseen, jotta kohderyhmällä olisi jatkossa riittävät taidot, välineet ja ympäristöt digitaitojen hankkimiselle ja oppimiselle (3).

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

 Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

OHJAUSTA, LAITEHANKINTOJA, VAIKUTTAMISTYÖTÄ

Matkapuhelimen ja tietoteknisten taitojen puute aiheuttaa sen, ettei ihminen saa tarvitsemaansa tietoa asioista tai tule tavoitetuksi. Verkostossa on työstetty digitaalisten taitojen tukemisen keinoja. Taito käyttää digitaalisia välineitä ei yksin riitä. Verkostossa onkin työstetty erilaisia tapoja opettaa digiturvataitoja. Uusien taitojen opettaminen edellyttää ohjaajilta valmiuksia tukea ja ohjata oppilaita. Lisäksi tarvitaan laitteita ja nettiyhteys, jonka välityksellä voi asioida palveluissa.

Verkostossa on pohdittu myös sähköisen tunnistautumisen mahdollisuuksia. Sosiaali- ja terveyspalvelut edellyttävät vahvaa tunnistautumista. Vahva tunnistautuminen ei ole mahdollista ilman pankkitunnuksia ja laitetta, joilla pääsee verkkoon. Varattomana, ilman puhelinta, on mahdotonta hoitaa sosiaalipalveluita. Sosiaalitoimeen ei voi soittaa verkon välityksellä, joten edes pääsy verkkoon ei takaa palvelujen saatavuutta.

Verkoston jäsenet työskentelevät yhteistyössä asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Verkostossa on kehitetty yhteistyökumppanuuksia ammattilaisten osaamisen vahvistamiseksi ja digivalmennuksen viemiseksi sinne, missä kohderyhmä on. Asumisohjaajien ja palveluohjaajien digiohjausosaamisen vahvistaminen asumisyksiköissä on työn alla. Verkoston jäsenet yrittävät hankkia yhteisiä laitteita asumispalveluihin ja asunnottomien asiointipaikkoihin.

Verkosto on ideoinut kampanjoita, jolla digiosattomuuden haasteita tehdään näkyväksi. Verkosto toteuttaa myös avoimen seminaarin teemalla ”Kuuluuko digi vain hyväosaisille?” Asenteisiin on vaikutettu myös kirjoittamalla mielipidekirjoituksia digiosattomuudesta ja suunniteltu kannanoton tekemistä vahvan tunnistautumisen aiheuttamien ongelmien ratkomiseksi.

Verkoston jäsenet osallistuvat myös muiden verkostojen järjestämiin tapaamisiin, seminaareihin ja tilaisuuksiin. Verkostolla on oma sosiaalisen median ryhmä tiedottamista varten.

YMMÄRRETTÄVIEN RATKAISUJEN LÖYTÄMINEN

Asiakasedustajien osallistuminen verkostoon tekee työskentelystä selkeämpää. Asioista puhutaan arkikielellä jolloin myös asiakasedustajat pystyvät osallistumaan keskusteluun. Ammattikieli jätetään pois. Asiakasedustajat huomauttavat asiaoista, joita eivät ymmärrä.

VERKOSTON TOIMINTA

Koordinaattori kutsuu verkoston koolle. Kokouksiin voi osallistua myös etäyhteydellä. Varsinaisten tapaamisten välillä verkosto työskentelee ja viestii sähköpostilla ja sosiaalisessa mediassa. Varsinaisen verkostotyön lisäksi verkoston jäsenet tekevät yhteistyötä konkreettisten haasteiden ratkomiseksi siellä, missä asiakkaat ovat.

Verkosto on käynnistänyt vuosittaisten avointen koulutusseminaarien järjestämisen.

Asiakasedustajien sitoutuminen kehittämistyöhön on havaittu usein vaikeaksi huonon henkisen ja fyysisen kunnon vuoksi. Verkoston työntekijäjäsenet pyrkivät saamaan asiakasedustajia mukaan jokaiseen kokoukseen.

Verkoston työskentelyssä noudatetaan ammatillisen verkostotyön periaatteita. Työskentely on suunnitelmallista, tavoitteellista ja arvioitua. Tavoitteet on asetettu yhdessä verkoston toimijoiden kesken. Verkoston käynnistäneelle henkilölle tarjottiin verkostojohtamisen koulutusta.  Verkostolle on luotu ammatillisen verkoston rakenteet ja toimintamalli. Toimintaa arvioidaan ja kohdennetaan jokaisen verkostokokoontumisen yhteydessä. Tarvittaessa työtaakkaa voi jakaa kierrättämällä koordinaatiovastuuta eri tahojen välillä.

VERKOSTON OSALLISTUJAT

Koordinoivana tahona toimivat Sininauhaliitto ja Hard Luck Cafe, josta toimintaan osallistuvat viestinnän asiantuntija ja hanketyöntekijä. Verkoston toimintaan osallistuvien ammattilaisten taustaorganisaatiot ovat: Kriminaalihuollon tukisäätiön Hard Luck Cafe, Helsingin kaupungin asukastalot, Helsingin kaupungin aikuissosiaalityö, rikosseuraamuslaitoksen Älykäs vankila -hanke, Helsingin seudun erilaiset oppijat, Helsingin vieraskoti, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Ensi- ja turvakotien liitto. Verkostoon kutsutaan tarpeen mukaan erityisosaamista, kuten selkokielen, IT-alan tai palvelujen saavutettavuuden asiantuntijoita.

TARVE SUUNNITTELUVAIHEESSA

Verkosto syntyi huomiosta, että asunnottomilla, entisillä vangeilla ja syrjäytyneillä ihmisillä on usein riittämättömät taidot sekä välineet digitaaliseen osallisuuteen. Nykyinen digitalisaatiokehitys ei tue heidän osallisuuttaan riittävästi. Toiveen mahdollisuudesta kehittää omia taitojaan esittivät Ruokajonosta osallisuuteen -hankkeen asiakkaat. Ammattilaiset eivät ole aiemmin juurikaan keskustelleet asunnottomien, entisten vankien ja syrjäytyneiden henkilöiden digiosallisuudesta.  Yhteiskunnan laidalla elävien digiosattomuudesta ja osallisuudesta on tarve käydä keskustelua myös verkostoa laajemmin.

Kehittämistyö toteutuu eri palvelusektoreilla, mutta myös yhteiskunnan eri tasoilla. Verkostossa pyritään muuttamaan palvelujärjestelmää ja asenneilmapiiriä.

KEHITTÄJÄT

Ruokajonosta osallisuuteen -hanke (ESR 2018–2020). Toimintamalli on arvioitu osana Sosiaalisen osallisuuden edistämisten koordinaatiohanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden yhteistä Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.

Kansikuva
MargIT-verkosto – digioikeuksien edistäminen verkostotyön keinoin -toimintamallin kansikuva.

Kehittämisen vaihe

Valmis

Aihealueet

Kohderyhmä