Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

MASI-ryhmä - ammatillisesti ohjattu vertaisryhmä masennusoireisten perheiden isille. MASI-hanke 2017-2020 (Miessakit ry)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Strukturoitu ja teemoitettu psykososiaalisen tuen ryhmä masennusoireisten perheiden iseille. Ryhmän aikana käsitellään mm. monisukupolvisesti isyyttä, masennusoireita ja  vanhemmuuden rakentumista. 

Toimintaympäristö

Aloittelevan lapsiperheen kohdalla masennusriski nousee miehillä ja naisilla molemmilla. Kehitys voi iseillä ja äideillä kulkea käsi kädessä toinen toistaan seuraten sekä myös toisistaan riippumatta. MASI-hanke on 2017-2020 kehittänyt tukipalveluita miehille, joiden perheessä jommalla kummalla vanhemmista ilmenee masennusoireilua pikkulapsivaiheessa. Isien avuntarve nousee lasten syntymän jälkeen suhteessa aiempaan ja toisaalta myös myöhempään elämään.

 

Isien kohdalla nykyiset auttamiskanavat eivät joko tavoita, isät eivät hae kovin helposti apua tai isien masennusoireita ei tunnisteta tarpeeksi niiden ilmenemismuotojen erilaisuuden (suhteessa klassisiin masennusoireisiin). Isien avuntarvetta voitaisiin hyödyntää nykyisissäkin palveluissa enemmän, koska isien tukeminen pikkulapsivaiheessa on hankkeen kokemusten perusteella osoittautunut tehokkaaksi tavaksi turvata työssäkäyvän ihmisen toimintakyky ja ennaltaehkäistä pikkulapsiperheiden ongelmia. Mieasiakkailla isyyden hyödyntäminen motivoivana voimavarana on alikäytetty näkökulma, jonka esiin nostaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa on toisaalta helppoa ja voi toimia melko pienelläkin panoksella miehillä hyvänä muutosvoimana kohti parempaa tasapainoa elämässä.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

MASI-hanke sai rahoituksen STEA:n Suomi100-haun yhteydessä ja on ollut osa Toimintakyky kuntoon-hanketta, jossa painopiste on erilaisten katveeseen jäävien työikäisten asiakasryhmien toimintakyvyn tukemisessa. Toimintakyvyn kartoitus, muutoksen todentaminen ja mittarien testaaminen on ollut yksi osa laajempaa kokonaisuutta. Miessakkien MASI-hankkeessa asiakkaiden toimintakykyä mitattiin yksilö- ja ryhmätyöskentelyn alussa ja lopussa täytettävällä anonyymillä kyselylomakkeella. Yksilöasiakkaiden toimintakyky parani 5 kerran teemoitetun keskustelukäyntisarjan perusteella keskimäärin 13% prosenttiyksikköä suhteessa asiakkuuden alkuun. Yksilötoimintaan osallistuneet miehet kokivat saaneensa apua omaan tilanteeseensa (arvio keskimäärin 86/100) ja toimintakykynsä parantuneen asiakkuuden myötä (80/100). Hankkeen tavoitteena oli antaa osallistujille tietoa masennuksesta ja sen vaikutuksesta isyyteen. Osallistujat katsoivat saaneensa tällaista tietoa hyvin (yksilöasiakkaiden arvio 78/100, ryhmässä 79/100). Palautteen antaneista asiakkaista 100% arvioi, että suosittelisi MASIasiakkuutta samassa elämäntilanteessa oleville miehille.
 

Selitysvideo kuvaa MASI-hankkeen käsittelemään ilmiötä.
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Hanke ylläpitää isien toimintakykyä ja edistää heidän hyvinvointiaan. Asiakkaaksi voi hakeutua isät, joiden perheessä jommallakummalla vanhemmista on masennustyyppistä oireilua. MASI koostuu isien auttamisesta ja masennukseen liittyvän tiedon jakamisesta puhelimitse, sähköpostitse sekä henkilökohtaisten tapaamisten avulla. Henkilökohtaiset tapaamiset sijoittuvat Tampereelle, Lahteen ja Helsinkiin. Hankkeen aikana kerätään kokemusperäistä tietoa masennusoireiden vaikutuksista isyyteen ja näitä tuloksia tuodaan esille kohderyhmälle itselleen sekä ammattilaisille isien ja perheiden kanssa tehtävän työn tueksi.

Masennuksen tai tähän liittyvien piirteiden esiintyminen on riski koko perheen hyvinvoinnille. Masennus on yksi yleisimmistä mielenterveyden häiriöstä. Elämäntilanteeseen, pettymyksiin tai menetyksiin liittyvä mielipaha tai suru ovat eri asioita kuin masennus, mutta ne voivat pitkittyessään johtaa masennukseen. Yksittäinen oire ei vielä tarkoita masennusta. Miesten kohdalla masennukseen liittyvät piirteet voivat jäädä huomaamatta johtuen miesten erilaisista tavoista ilmaista itseään. Masennuksen keskeinen oire on masentunut, surullinen, ärtyinen tai tyhjä mieliala sekä alentunut kyky tuntea mielenkiintoa tai mielihyvää. Muita oireita voi lisäksi esiintyä: unettomuus tai väsymys, laihtuminen tai painonnousu, keskittymis- ja muistivaikeudet, kehon liikkeiden hidastuneisuus tai levottomuus, seksuaalinen haluttomuus, arvottomuuden ja toivottomuuden tunne sekä vakavimmissa tilanteissa kuolemantoiveet tai itsemurha-ajatukset.

Miehillä masennusoireet voivat ilmetä muun muassa aggressiivisuutena, ärtyvyytenä, väkivaltana, päihteiden väärinkäyttönä, riskihakuisuutena ja kehollisina tuntemuksina. Edellä mainitut miesten oireet voidaan tulkita uhkana läheisten hyvinvoinnille, jolloin tukitoimet kohdistuvat läheisten turvaamiseen. Vaarana on, että miehen tunnistamaton masennusoireisto jää ilman hoitoa ja pahenee.

Yksilöllinen toimintakyky voi säilyä pitkään hyvällä tasolla, vaikka ihmisen kokemus omasta hyvinvoinnistaan olisikin ristiriidassa arjen vaatimusten kanssa. Pitkittyessään koetun hyvinvoinnin vaikutukset elämänlaatuun ja ihmissuhteisiin korostuvat. Masennuksen esioireita voivat olla nukahtamisvaikeudet tai aamuöinen herääminen sekä jatkuva väsymys, ärtyisyys tai ilottomuus. Uupumus voi kehittyä masennustilaksi, jos väsymys muine masennustilalle tyypillisine oireineen ei lievity lainkaan tai kunnolla lepo- tai lomapäivien aikana. Huomionarvoista on lapsen syntymän tuomat muutokset vanhempien mahdollisuuksiin hyödyntää omia keinojaan oman toimintakykykynsä ylläpitämiseksi. Toisaalta esimerkiksi lapsen yölliset heräämiset voivat johtaa unettomuuden mukanaan tuomiin kuormitustekijöihin, vaikka yksilöllä itsellään ei olisikaan ongelmia nukkumisen kanssa.

MASI on suunnattu niille isille, jotka kokevat toimintakykynsä olevan kovilla ja oman jaksaminensa ”kortilla”. Työskentelyn tavoitteena on jäsentää omaa tilannetta ja antaa keinoja oman elämänhallinnan ylläpitämiseen sekä isyyden haasteisiin asiakkaan omista lähtökohdista. Palvelu on maksuton ja saatavilla suomeksi sekä englanniksi.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Hankkeessa on toiminut kaksi työntekijää. Työntekijät sijoittuivat Tampereella ja Lahteen. Lisäksi kehittämistyöhön on osallistunut asiantuntijatyöryhmä, joka koostui eri alojen asiantuntijoista. Asiantuntijaryhmä kokoontui 6 kertaa hankkeen aikana. Lisäksi Miessakit ry:n hallinnon työntekijät ovat muodostaneet hankkeen johtoryhmän yhdessä hankkeen työntekijöiden kanssa ja se on kokoontunut 4 kertaa vuodessa. 

 

Henri Hyttinen - hankekoordinaattori, Tampere

Ilmo Saneri - hanketyöntekijä, Lahti

Antti Alén - Miessakit ry viestintä- ja hallintopäällikkö

Tomi Timperi - Miessakit ry toiminnanjohtaja

Joonas Kekkonen ja Peter Peitsalo (2017-2018) - Miessakit ry koulutus- ja kehittämispäällikkö

 

Asiantuntijaryhmä

Johanna Terävä - isyystutkija, Jyväskylän yliopisto

Teemu Rissanen - LT, nuorisopsykiatri, Valtion koulukodit

Laura Piirainen - toiminnanjohtaja, Äimä ry

 

 

Toteutussuunnitelma

MASI:n tukityö koostuu yksilö- ja ryhmämuotoisista tapaamisista kasvotusten ja verkonvälityksellä sekä vapaaehtoiset ja ammattilaiset yhdistävistä verkkopalveluista. Ohessa linkit hankkeen materiaaleihin, joita asiakkaille tarjotaan tuomaan tietoa ja tukea myös valtakunnallisesti.

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toiminnan kohderyhmänä on masennusoireisten perheiden isät, eli isät joilla itsellään tai heidän puolisoillaan on masennusoireita. Kohderyhmä on muotoutunut siten että kohderyhmän keski-ikä on 30-35 vuotta ja valtaosa toimintaan osallistuneista miehistä on työssäkäyviä. 

Asiakasymmärrystä on kerrytetty kyselyin asiakkuuden alussa ja lopussa. Näillä kyselyillä on myös työn vaikuttavuuden arvioinnissa ollut merkitys vastaajien toimintakykyä mittaavien osioiden muodossa. Vastaajia on osallistettu kysymällä heidän toiveitaan asiakkuuden alussa sekä palautteita ja kehittämisideoita asiakkuuden päättyessä. Toiminnan vaikuttavuutta on seurattu myös jälkikyselyllä, joka on lähetetty ryhmäläisille 6 kuukautta ryhmän päättymisen jälkeen.

Ratkaisun perusidea

MASI-hankkeen ryhmät ovat suljettuja strukturoituja ammatillisesti ohjattuja ryhmäkokonaisuuksia. Ryhmäläiset ohjautuvat ryhmään joko yksilötapaamisten jatkotyöskentelynä tai haastattelun perusteella. Ryhmiä järjestetään kehittämishankkeessa kaikilla paikkakunnilla 1-2 kertaa vuodessa. Ryhmän optimaalinen koko on 5-8 ryhmäläistä. Ryhmän säännöt hyvä kirjata ylös ja käydä jokaisella kerralla alussa läpi sekä täydentää ryhmän itse tärkeinä pitämillään näkökulmilla.

  • Aikatauluihin sitoudutaan ja lähtökohtaisesti kaikille kerroille osallistutaan.
  • Jokainen päättää itse mistä haluaa puhua.
  • Ryhmässä puhutut asiat jäävät ryhmään.
  • Puhujaa ei keskeytetä ja tilaa annetaan kaikille ilmaista itseään. Kaikki ryhmäläiset ovat tasa-arvoisia keskenään.
  • Ryhmässä saa käyttää omanlaistaan kieltä, ei sensuuria mutta pitäydytään hyvissä käytöstavoissa.
  • Ei taukoja, ei puhelimia.

 

Ryhmä kokoontuu 7 kertaa. Yksi tapaaminen kestää 2 tuntia ilman taukoa. Ryhmän tarkoituksena on vertaistuen tarjoaminen isille ja tätä kautta vaihtaa kokemuksia isyydestä sekä omien voimavarojen hyödyntämisestä.

 

Ryhmäkerrat alkavat kuulumisten vaihdolla, jossa jokainen pääsee ääneen ja voi kertoa omia ajatuksiaan ryhmästä tähän mennessä. Ensimmäisellä kerralla kartoitetaan ryhmäläisten omia toiveita ryhmään osallistumiseen liittyen. Jokaisen kerran päätteeksi käydään päätöskeskustelu, jossa ryhmän aikana nousseet tunnetilat puretaan ja käydään läpi seuraavan kerran aihe.

 

Ryhmässä kannustetaan keskusteluun ja näkökulma painottuu mitä siihen mitä opitaan toisilta. Ryhmän tarkoitus on tarkastella isäkuvaa, vahvistaa kykyä puhua itsestään ja ongelmistaan sekä edelleen vahvistaa uskoa siitä, että tulee hyväksytyksi sellaisena kuin on. Keskustelu käydään henkilökohtaisten kokemuksien, ajatuksien ja tunteiden tasolla, eli miehet puhuvat itsestään. Masennusoireiden tai niiden vaikutuksen omaan hyvinvointiin katsotaan vähenevän isän kokeman vanhemmuuden ja oman toimijuuden lisääntyessä.

 

Ryhmä etenee teemoittain:

1. Minä: Keskustelun teemoina ryhmän säännöt ja sisältö, oma tarina, tutustuminen, oma jaksaminen.

2. Minä + Isyys: Oma kokemus isyydestä. Millainen isä tahdon olla lapsilleni? Kolmen sukupolven läsnäolo. Miten hyödynnät lapsuuden perheesi kokemuksia omassa vanhemmuudessasi?

3. Minä + Masennus: Määrittele tekijät, jotka ovat johtaneet Masi-ryhmään osallistumiseesi. Miten masennusoireet näyttäytyvät arjessa ja miten niistä puhumme vai puhummeko ollenkaan? Miten masennusoireet vaikuttavat sinuun, isyyteen tai parisuhteeseen?

4. Minä + Hyvinvointi: Mistä saat voimia jaksamiseesi? Omien voimavarojen löytäminen ja hyödyntäminen. Mitä isyys tarkoittaa hyvinvointisi kannalta? Esimerkkejä voimavaroista miehenä, isänä ja parisuhteen näkökulmasta. Tavoitteena toimintakyvyn vahvistuminen ja ylläpitäminen isänä.

5. Minä + Lapset: Määrittele suhteesi lapsiisi. Mitä tahdot lapsillesi opettaa elämää varten?

6. Minä + Lasten äiti: Kuvaile yhteistyötä lasten äidin kanssa. Määrittele vahvuudet ja kehitystarpeet. Keskustelun teemoina kasvatus, neuvottelutaidot, konfliktien ratkaisutavat ja kompromissien löytäminen.

7. Minä + Ratkaisun avaimet: Mitä olet oppinut ryhmässä itsestäsi, isyydestä ja hyvinvoinnista? Mitä haluat vielä kertoa muille ryhmäläisille? Ryhmän lopettaminen.

 

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Ryhmä kestää 7 viikkoa ja vie työaikaa siis vähintään 2 tuntia per istuntokerta. Etukäteen on ryhmäläiset haastateltava ja sen ajallinen resursointi on pitkälti työntekijäkohtainen tekijä riippuen myös asiakkaiden aiemmasta palvelukokemuksta.

Ryhmänohjaajalla tulee olla perusedellytykset ohjata keskusteluryhmiä sosiaali- tai terveysalalla, eli ymmärrystä ryhmädynamiikasta jne. MASI-ryhmässä lisäksi on työntekijällä hyvä olla vähintään perustason osaamista psykiatrisista sairauksista ja perhetyöstä. 

Ryhmän rahallinen resursointi painottuu ohjaajaresurssiin. Tilojen osalta sovetuu rauhallinen ja riittävän mukava tila, jossa ryhmäläisten on helppo rentoutua. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

On hyvä tarkastella omaa organisaatiotaan yhteiskunnallista asemaa sekä oman työnsä kohderyhmää ja arvioida MASI-hankkeessa esitettyjen näkökulmien merkitys oman toiminnan kautta. Toimintamallin tukimuodot ovat varmasti sovellettavissa eri kohderyhmille ja eri toimintaympäristöihin, jos kehittäminen tapahtuu kohderyhmän erityistarpeet huomioiden kuten MASI-hankkeessa on tehty.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Ryhmäläisiltä kerätään sähköisin kyselyin tietoa ennen ryhmää, ryhmän jälkeen sekä sähköisesti puolen vuoden jälkeen. Näillä kysymyksillä mitataan työskentelyn vaikuttavuutta. Hankkeessa toteutettiin 8 ryhmää kolmella paikkakunnalla ja palautteiden perusteella asiakkaat pitivät ryhmämallia varsin onnistuneena. Osallistujien kehittämisideoissa ryhmän toivottiin jatkuvan pidempään (enemmän kertoja), ryhmän jatkamisen mahdollisuutta vapaamuotoisemmin, eri asiantuntijoiden vierailuja, ryhmän saatavuuden parantamista.