MASI-ryhmä - ammatillisesti ohjattu vertaisryhmä masennusoireisten perheiden isille. MASI-hanke 2017-2020 (Miessakit ry)
Strukturoitu ja teemoitettu psykososiaalisen tuen ryhmä masennusoireisten perheiden iseille. Ryhmän aikana käsitellään mm. monisukupolvisesti isyyttä, masennusoireita ja vanhemmuuden rakentumista.
Toimintamallin nimi
Strukturoitu ja teemoitettu psykososiaalisen tuen ryhmä masennusoireisten perheiden iseille. Ryhmän aikana käsitellään mm. monisukupolvisesti isyyttä, masennusoireita ja vanhemmuuden rakentumista.
MASI-hankkeen ryhmät ovat suljettuja strukturoituja ammatillisesti ohjattuja ryhmäkokonaisuuksia. Ryhmäläiset ohjautuvat ryhmään joko yksilötapaamisten jatkotyöskentelynä tai haastattelun perusteella. Ryhmiä järjestetään kehittämishankkeessa kaikilla paikkakunnilla 1-2 kertaa vuodessa. Ryhmän optimaalinen koko on 5-8 ryhmäläistä. Ryhmän säännöt hyvä kirjata ylös ja käydä jokaisella kerralla alussa läpi sekä täydentää ryhmän itse tärkeinä pitämillään näkökulmilla.
- Aikatauluihin sitoudutaan ja lähtökohtaisesti kaikille kerroille osallistutaan.
- Jokainen päättää itse mistä haluaa puhua.
- Ryhmässä puhutut asiat jäävät ryhmään.
- Puhujaa ei keskeytetä ja tilaa annetaan kaikille ilmaista itseään. Kaikki ryhmäläiset ovat tasa-arvoisia keskenään.
- Ryhmässä saa käyttää omanlaistaan kieltä, ei sensuuria mutta pitäydytään hyvissä käytöstavoissa.
- Ei taukoja, ei puhelimia.
Ryhmä kokoontuu 7 kertaa. Yksi tapaaminen kestää 2 tuntia ilman taukoa. Ryhmän tarkoituksena on vertaistuen tarjoaminen isille ja tätä kautta vaihtaa kokemuksia isyydestä sekä omien voimavarojen hyödyntämisestä.
Ryhmäkerrat alkavat kuulumisten vaihdolla, jossa jokainen pääsee ääneen ja voi kertoa omia ajatuksiaan ryhmästä tähän mennessä. Ensimmäisellä kerralla kartoitetaan ryhmäläisten omia toiveita ryhmään osallistumiseen liittyen. Jokaisen kerran päätteeksi käydään päätöskeskustelu, jossa ryhmän aikana nousseet tunnetilat puretaan ja käydään läpi seuraavan kerran aihe.
Ryhmässä kannustetaan keskusteluun ja näkökulma painottuu mitä siihen mitä opitaan toisilta. Ryhmän tarkoitus on tarkastella isäkuvaa, vahvistaa kykyä puhua itsestään ja ongelmistaan sekä edelleen vahvistaa uskoa siitä, että tulee hyväksytyksi sellaisena kuin on. Keskustelu käydään henkilökohtaisten kokemuksien, ajatuksien ja tunteiden tasolla, eli miehet puhuvat itsestään. Masennusoireiden tai niiden vaikutuksen omaan hyvinvointiin katsotaan vähenevän isän kokeman vanhemmuuden ja oman toimijuuden lisääntyessä.
Ryhmä etenee teemoittain:
1. Minä: Keskustelun teemoina ryhmän säännöt ja sisältö, oma tarina, tutustuminen, oma jaksaminen.
2. Minä + Isyys: Oma kokemus isyydestä. Millainen isä tahdon olla lapsilleni? Kolmen sukupolven läsnäolo. Miten hyödynnät lapsuuden perheesi kokemuksia omassa vanhemmuudessasi?
3. Minä + Masennus: Määrittele tekijät, jotka ovat johtaneet Masi-ryhmään osallistumiseesi. Miten masennusoireet näyttäytyvät arjessa ja miten niistä puhumme vai puhummeko ollenkaan? Miten masennusoireet vaikuttavat sinuun, isyyteen tai parisuhteeseen?
4. Minä + Hyvinvointi: Mistä saat voimia jaksamiseesi? Omien voimavarojen löytäminen ja hyödyntäminen. Mitä isyys tarkoittaa hyvinvointisi kannalta? Esimerkkejä voimavaroista miehenä, isänä ja parisuhteen näkökulmasta. Tavoitteena toimintakyvyn vahvistuminen ja ylläpitäminen isänä.
5. Minä + Lapset: Määrittele suhteesi lapsiisi. Mitä tahdot lapsillesi opettaa elämää varten?
6. Minä + Lasten äiti: Kuvaile yhteistyötä lasten äidin kanssa. Määrittele vahvuudet ja kehitystarpeet. Keskustelun teemoina kasvatus, neuvottelutaidot, konfliktien ratkaisutavat ja kompromissien löytäminen.
7. Minä + Ratkaisun avaimet: Mitä olet oppinut ryhmässä itsestäsi, isyydestä ja hyvinvoinnista? Mitä haluat vielä kertoa muille ryhmäläisille? Ryhmän lopettaminen.
Aloittelevan lapsiperheen kohdalla masennusriski nousee miehillä ja naisilla molemmilla. Kehitys voi iseillä ja äideillä kulkea käsi kädessä toinen toistaan seuraten sekä myös toisistaan riippumatta. MASI-hanke on 2017-2020 kehittänyt tukipalveluita miehille, joiden perheessä jommalla kummalla vanhemmista ilmenee masennusoireilua pikkulapsivaiheessa. Isien avuntarve nousee lasten syntymän jälkeen suhteessa aiempaan ja toisaalta myös myöhempään elämään.
Isien kohdalla nykyiset auttamiskanavat eivät joko tavoita, isät eivät hae kovin helposti apua tai isien masennusoireita ei tunnisteta tarpeeksi niiden ilmenemismuotojen erilaisuuden (suhteessa klassisiin masennusoireisiin). Isien avuntarvetta voitaisiin hyödyntää nykyisissäkin palveluissa enemmän, koska isien tukeminen pikkulapsivaiheessa on hankkeen kokemusten perusteella osoittautunut tehokkaaksi tavaksi turvata työssäkäyvän ihmisen toimintakyky ja ennaltaehkäistä pikkulapsiperheiden ongelmia. Mieasiakkailla isyyden hyödyntäminen motivoivana voimavarana on alikäytetty näkökulma, jonka esiin nostaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa on toisaalta helppoa ja voi toimia melko pienelläkin panoksella miehillä hyvänä muutosvoimana kohti parempaa tasapainoa elämässä.
Toiminnan kohderyhmänä on masennusoireisten perheiden isät, eli isät joilla itsellään tai heidän puolisoillaan on masennusoireita. Kohderyhmä on muotoutunut siten että kohderyhmän keski-ikä on 30-35 vuotta ja valtaosa toimintaan osallistuneista miehistä on työssäkäyviä.
Asiakasymmärrystä on kerrytetty kyselyin asiakkuuden alussa ja lopussa. Näillä kyselyillä on myös työn vaikuttavuuden arvioinnissa ollut merkitys vastaajien toimintakykyä mittaavien osioiden muodossa. Vastaajia on osallistettu kysymällä heidän toiveitaan asiakkuuden alussa sekä palautteita ja kehittämisideoita asiakkuuden päättyessä. Toiminnan vaikuttavuutta on seurattu myös jälkikyselyllä, joka on lähetetty ryhmäläisille 6 kuukautta ryhmän päättymisen jälkeen.
Ryhmä kestää 7 viikkoa ja vie työaikaa siis vähintään 2 tuntia per istuntokerta. Etukäteen on ryhmäläiset haastateltava ja sen ajallinen resursointi on pitkälti työntekijäkohtainen tekijä riippuen myös asiakkaiden aiemmasta palvelukokemuksta.
Ryhmänohjaajalla tulee olla perusedellytykset ohjata keskusteluryhmiä sosiaali- tai terveysalalla, eli ymmärrystä ryhmädynamiikasta jne. MASI-ryhmässä lisäksi on työntekijällä hyvä olla vähintään perustason osaamista psykiatrisista sairauksista ja perhetyöstä.
Ryhmän rahallinen resursointi painottuu ohjaajaresurssiin. Tilojen osalta sovetuu rauhallinen ja riittävän mukava tila, jossa ryhmäläisten on helppo rentoutua.
Ryhmäläisiltä kerätään sähköisin kyselyin tietoa ennen ryhmää, ryhmän jälkeen sekä sähköisesti puolen vuoden jälkeen. Näillä kysymyksillä mitataan työskentelyn vaikuttavuutta. Hankkeessa toteutettiin 8 ryhmää kolmella paikkakunnalla ja palautteiden perusteella asiakkaat pitivät ryhmämallia varsin onnistuneena. Osallistujien kehittämisideoissa ryhmän toivottiin jatkuvan pidempään (enemmän kertoja), ryhmän jatkamisen mahdollisuutta vapaamuotoisemmin, eri asiantuntijoiden vierailuja, ryhmän saatavuuden parantamista.
Kansikuva
