Matalan kynnyksen jalkautuva lastenpsykiatrinen tuki varhaiskasvatukseen

Tarkoituksena on tarjota varhaiskasvatuksessa työskenteleville aikuisille matalan kynnyksen lastenpsykiatrista tukea, tietoa, uusia keinoja ja menetelmiä kohdata ryhmässä haastavasti käyttäytyviä lapsia. 

Toimintaympäristö **

Inkluusion lisääntymisen myötä yhä useammassa varhaiskasvatusryhmässä on haastavasti käyttäytyviä lapsia, joiden kohtaaminen edellyttää aiempaa laajempaa, moniammatillista näkökulmaa ja koko ryhmän tilanteen huomioimista arjen tilanteissa. Varhaiskasvatus on kriisissä, koska pysyvää ja sitoutunutta henkilökuntaa on haasteellista saada. Tämä voi olla osasyynä lasten lisääntyneeseen haasteelliseksi koettuun käytökseen. Tulevaisuuden näkökulmasta on tärkeä pohtia, mistä löytyy riittävät taloudelliset resurssit toteuttaa tämänkaltaista tärkeää ennaltaehkäisevää varhaiskasvatuksen tukea.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Hyvinvointialueen tehtävänä on tukea kuntia. Toimiva yhteistyö ja konsultaatiorakenteet tukevat asukkaiden ja työntekijöiden hyvinvointia ja ennaltaehkäisevät raskaampien palveluiden tarvetta.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Inkluusiota on vahvistettu ja yhä suurempi osa lapsista halutaan mukaan varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen arkeen tarvitaan lasten mielenterveystyön näkökulmaa ja osaamista lisäämään tukea tarvitsevien lasten tuenmuotojen toteuttamiseksi, myöhempien ongelmien ennaltaehkäisemiseksi sekä ammattitaitoisten työntekijöiden pysyvyyden ja saatavuuden lisäämiseksi.​

Tavoiteltu muutos

Toiminnassa tavoitteena on tukea varhaiskasvattajia haastavissa tilanteissa ja vakauttaa siten varhaiskasvatusryhmiä. Pitkän linjan tavoitteena on myös lisätä varhaiskasvatuksen työntekijöiden osaamista ja hyvinvointia sekä työssä jaksamista.

Muutoksen mittaaminen

Mittareina on käytetty mukana olleiden kasvattajien täyttämiä alku- ja loppukartoituksia sekä yksikönjohtajille ja varhaiserityisopettajille suunnattuja kyselyitä. Konsultoijat arvioivat muutosta myös havaintojensa perustella.

Toteutussuunnitelma

Toiminnassa olennaista on varhaiskasvatusyksiköihin jalkautuminen ja yhdessä kaikkien varhaiskasvatusryhmän työntekijöiden kanssa keskustelu. Ryhmien havainnointi ja aikuisten keskinäinen keskustelu on vahvistanut yhteistä ymmärrystä työryhmässä ja helpottanut muutosprosessia varhaiskasvatusryhmässä.

Jalkautuvan konsultaation työskentelyn tulisi olla matalalla kynnyksellä ja pitkäkestoisesti saatavilla, jotta pystytään vahvistamaan varhaiskasvatuksen työtä riittävästi lasten mielenterveystyön osaamisen ja tietoisuuden lisäämiseksi.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kohderyhmänä on ollut toimintaan hakeutuneet varhaiskasvatusryhmät Espoossa, Inkoossa, Kauniaisissa, Karkkilassa ja Siuntiossa. Prosessi toteutettiin tiiviissä yhteistyössä asiakkaan (varhaiskasvatuksen työntekijät) kanssa, asiakkaan määrittelemiä tavoitteita kohti. Projektin tueksi koottiin projektialueilta kehittämistyöryhmä, joka on kokoontunut säännöllisesti kehittäen yhdessä toimintaa ja peilaten mallia eri kokoisten kuntien näkökulmasta.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Toiminnassa on hyödynnetty Espoon lastenpsykiatrisessa yksikössä 2020-2021 toteutetusta varhaiskasvatukseen jalkautuvasta konsultaatio -kokeilusta saatuja tietoja sekä lastenpsykiatrisessa yksikössä aiemmin toimineen konsultaatiotiimin kokemuksia.

Ideointi

Toiminnan aikana luotiin lomakkeet, joiden avulla tuetaan muutosprosessia varhaiskasvatusryhmässä sekä siirretään prosessin tiedot ja seurannan suunnittelu toiminnan päätyttyä varhaiskasvatuksen erityisopettajalle.

Lisäksi kehitettiin ryhmäkonsultaatiomalli, jotta saataisiin välitettyä lastenpsykiatristanäkökulmaa ja tietoa useampiin varhaiskasvatusryhmiin. Ryhmäkonsultaatioihin osallistuvat työskentelevät alueen eri varhaiskasvatusyksiköissä.

Idean konkretisointi ja visualisointi

Varhaiskasvatusryhmiin jalkautuminen auttaa luottamuksellisen suhteen syntymistä konsultaation antajan ja saajan välillä. Luottamus edesauttaa muutosprosessiin lähtemistä. Ryhmäkonsultaatioissa kasvattajat ovat saaneet pysähtyä pohtimaan oman varhaiskasvatusryhmänsä haastavia tilanteita ja jakaneet hyviä käytäntöjä yli yksikkörajojen.

Idean testaus asiakkaalla

Osallistujien palautteen mukaan toimintaan osallistuminen on muuttanut suhtautumista lapsiin, auttanut pysymään työssä ja vahvistanut osaamista. Palautteen mukaan case-tyyppinen keskustelu yhdessä kollegoiden ja lastenpsykiatrian ammattilaisen kanssa on antanut uusia ajatuksia, neuvoja ja kokeiltavia ideoita

Ratkaisun testaaminen

Jalkautuvaa konsultaatiota on toteutettu v. 2022-2023 yhteensä 18 varhaiskasvatusryhmässä Espoossa, Inkoossa, Kauniaisissa, Karkkilassa ja Sipoossa. Lähes kaikkia ryhmiä työpari tapasi viisi kertaa.

Ryhmäkonsultaatioryhmiä pidettiin vuoden 2023 aikana 11. Ryhmät tapasivat 3 kertaa, kolme tuntia kerralla.

Kokeilun tavoitteet

Tavoitteena oli varhaiskasvatuksen ammattilaisia tukemalla vakauttaa varhaiskasvatusryhmiä sekä varmistaa, että malli on toteutettavissa kaikilla Länsi-Uudenmaan perhekeskusalueilla. Konsultoijien toimiminen työparina mahdollisti keskinäisen reflektion, mikä teki konsultaatiotoiminnasta laadukkaampaa.

Kokeilussa opittua

Opimme fasilitoimaan muutosprosessia ja auttamaan kasvattajia tarkastelemaan yksittäisten lasten toiminnan sijaan aikuisten ja ryhmän toimintaa. Huomasimme, että mitä kuormittuneempia varhaiskasvatusryhmän työntekijät ovat, sitä vaikeampi heidän on nähdä muutostarve ja ottaa uusia toimintatapoja käyttöönsä. Nämä kuormittuneimmat ryhmät olisivat saattaneet hyötyä enemmän pidemmästä konsultaatiotyöskentelystä. 

Ratkaisun perusidea **

Varhaiskasvatuksessa työskenteleville aikuisille tarjotaan matalan kynnyksen lastenpsykiatrista tukea, tietoa, uusia keinoja ja menetelmiä kohdata ryhmässä haastavasti käyttäytyviä lapsia. Työtä toteutetaan jalkautumalla varhaiskasvatusryhmiin. Lasten mielenterveyteen, kehitykseen ja erityiskasvatukseen perehtynyt työpari pyrkii reflektoimalla ja havainnoimalla koko varhaiskasvatusryhmän toimintaa, sekä siellä esiintyviä ilmiöitä, lisäämään henkilökunnan ymmärrystä haastaviksi koettujen lasten käytöksestä ja mahdollisista lastenpsykiatrisista pulmista. 

Jalkautuvaan konsultaatioon hakeudutaan lastenpsykiatrisen/-mielenterveyspalvelujen konsultaatiopuhelimen kautta. Puhelinsoiton perusteella konsultaation antaja arvioi, ratkeaako kysymys puhelinkonsultaatiolla tai palveluohjauksella vai onko soiton taustalla ilmeinen jalkautuvan konsultaation tarve. Jos päädytään jalkautuvaan konsultaatioon, jalkaudutaan varhaiskasvatusryhmään havainnoimaan ja keskustelemaan aikuisten kanssa. Vaihtoehtoisesti varhaiskasvatusryhmästä voi yksi työntekijä osallistua yli yksikkörajojen koottuun ryhmäkonsultaatioon. 

  • Ryhmäkonsultaatiolla pyritään välittämään lastenpsykiatrista näkökulmaa ja tietoa useampaan varhaiskasvatusryhmään. Ryhmäkonsultaatioryhmiin osallistuvat työskentelevät alueen eri varhaiskasvatusyksiköissä. Ryhmäkonsultaatio on vaihtoehtoinen työskentelymuoto varhaiskasvatuksen tueksi ryhmille, joiden haasteet eivät vaadi jalkautumista varhaiskasvatusyksikköön.

Tavoitteena on vakauttaa varhaiskasvatusryhmän toimintaan ryhmän aikuisia tukemalla, lisäämällä tietoa ja ohjaamalla lasten toimintakykyä parantavien keinojen käyttöönotossa.​

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Varhaiskasvatuksessa on valmius toiminnan jatkamiseen ja hyvinvointialueella on tarvittava osaaminen. Hyvinvointialueen osalta tarvitaan päätös siitä, että palvelua voidaan tarjota osana lasten mielenterveystyötä 1-5 –vuotiaiden ryhmille. Riittävää osaamista konsultaation antamiseen voi löytyä lastenpsykiatrisista/-mielenterveyspalveluista, lasten kuntoutuspalveluista tai perheneuvoloista.​ Lasten mielenterveyttä tukevaa konsultatiivista työskentelyä voidaan toteuttaa myös kuntien varhaiskasvatuksen omana tehtävänä, mikäli osaamista ja tietotaitoa sekä resursseja on riittävästi.

Resursseihin vaikuttaa taloudelliset mahdollisuudet sekä eri kuntien varhaiskasvatuksen laajuus ja yksiköiden määrä. Projekti toteutettiin kuntien suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa, mutta tulevaisuudessa on tärkeä tarjota palvelua myös ruotsinkielellä.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Jalkautuvaa lastenpsykiatrista konsultaatiota voi antaa työntekijä, jolla on riittävästi tietoa lasten käyttäytymisen ja kehityksen haasteista sekä kokemusta hoidollisista ja lasta tukevista keinoista. Toimintamallia voidaan soveltaa esim. alakouluissa lastenpsykiatrian/mielenterveystyön ja oppilashuollon yhteistyönä ja lastensuojelun avo- ja sijaishuollossa lastenpsykiatrian/mielenterveystyön ja sosiaalityön yhteistyönä.​ Resursseihin vaikuttaa toimintaympäristön laajuus ja kuntakoko. Toimintamallin tuen tulee olla konkreettista ja kohdennettua lapsiryhmästä nousevaan tarpeeseen vastaavaa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Palautteiden mukaan toiminnassa mukana olleiden varhaiskasvatusryhmien lasten ja aikuisten hyvinvointi on lisääntynyt. Tuki on lisännyt työntekijöiden osaamista ja työssä jaksamista, vähentänyt työperäistä kuormitusta ja työntekijät ovat saaneet lisää keinoja ryhmän vakauttamiseksi. Ryhmäkonsultaatioryhmissä on jaettu hyviä käytänteitä ja lisätty osallistujien osaamista haastavissa tilanteissa toimimisessa.