Matalan kynnyksen jalkautuva lastenpsykiatrinen tuki varhaiskasvatukseen
Tarkoituksena on tarjota varhaiskasvatuksessa työskenteleville aikuisille matalan kynnyksen lastenpsykiatrista tukea, tietoa, uusia keinoja ja menetelmiä kohdata ryhmässä haastavasti käyttäytyviä lapsia.
Inkluusion lisääntymisen myötä yhä useammassa varhaiskasvatusryhmässä on haastavasti käyttäytyviä lapsia, joiden kohtaaminen edellyttää aiempaa laajempaa, moniammatillista näkökulmaa ja koko ryhmän tilanteen huomioimista arjen tilanteissa. Varhaiskasvatus on kriisissä, koska pysyvää ja sitoutunutta henkilökuntaa on haasteellista saada. Tämä voi olla osasyynä lasten lisääntyneeseen haasteelliseksi koettuun käytökseen. Tulevaisuuden näkökulmasta on tärkeä pohtia, mistä löytyy riittävät taloudelliset resurssit toteuttaa tämänkaltaista tärkeää ennaltaehkäisevää varhaiskasvatuksen tukea.
Hyvinvointialueen tehtävänä on tukea kuntia. Toimiva yhteistyö ja konsultaatiorakenteet tukevat asukkaiden ja työntekijöiden hyvinvointia ja ennaltaehkäisevät raskaampien palveluiden tarvetta.
Toiminnassa tavoitteena on tukea varhaiskasvattajia haastavissa tilanteissa ja vakauttaa siten varhaiskasvatusryhmiä. Pitkän linjan tavoitteena on myös lisätä varhaiskasvatuksen työntekijöiden osaamista ja hyvinvointia sekä työssä jaksamista.
Mittareina on käytetty mukana olleiden kasvattajien täyttämiä alku- ja loppukartoituksia sekä yksikönjohtajille ja varhaiserityisopettajille suunnattuja kyselyitä. Konsultoijat arvioivat muutosta myös havaintojensa perustella.
Toiminnassa olennaista on varhaiskasvatusyksiköihin jalkautuminen ja yhdessä kaikkien varhaiskasvatusryhmän työntekijöiden kanssa keskustelu. Ryhmien havainnointi ja aikuisten keskinäinen keskustelu on vahvistanut yhteistä ymmärrystä työryhmässä ja helpottanut muutosprosessia varhaiskasvatusryhmässä.
Jalkautuvan konsultaation työskentelyn tulisi olla matalalla kynnyksellä ja pitkäkestoisesti saatavilla, jotta pystytään vahvistamaan varhaiskasvatuksen työtä riittävästi lasten mielenterveystyön osaamisen ja tietoisuuden lisäämiseksi.
Kohderyhmänä on ollut toimintaan hakeutuneet varhaiskasvatusryhmät Espoossa, Inkoossa, Kauniaisissa, Karkkilassa ja Siuntiossa. Prosessi toteutettiin tiiviissä yhteistyössä asiakkaan (varhaiskasvatuksen työntekijät) kanssa, asiakkaan määrittelemiä tavoitteita kohti. Projektin tueksi koottiin projektialueilta kehittämistyöryhmä, joka on kokoontunut säännöllisesti kehittäen yhdessä toimintaa ja peilaten mallia eri kokoisten kuntien näkökulmasta.
Toiminnassa on hyödynnetty Espoon lastenpsykiatrisessa yksikössä 2020-2021 toteutetusta varhaiskasvatukseen jalkautuvasta konsultaatio -kokeilusta saatuja tietoja sekä lastenpsykiatrisessa yksikössä aiemmin toimineen konsultaatiotiimin kokemuksia.
Toiminnan aikana luotiin lomakkeet, joiden avulla tuetaan muutosprosessia varhaiskasvatusryhmässä sekä siirretään prosessin tiedot ja seurannan suunnittelu toiminnan päätyttyä varhaiskasvatuksen erityisopettajalle.
Lisäksi kehitettiin ryhmäkonsultaatiomalli, jotta saataisiin välitettyä lastenpsykiatristanäkökulmaa ja tietoa useampiin varhaiskasvatusryhmiin. Ryhmäkonsultaatioihin osallistuvat työskentelevät alueen eri varhaiskasvatusyksiköissä.
Varhaiskasvatusryhmiin jalkautuminen auttaa luottamuksellisen suhteen syntymistä konsultaation antajan ja saajan välillä. Luottamus edesauttaa muutosprosessiin lähtemistä. Ryhmäkonsultaatioissa kasvattajat ovat saaneet pysähtyä pohtimaan oman varhaiskasvatusryhmänsä haastavia tilanteita ja jakaneet hyviä käytäntöjä yli yksikkörajojen.
Osallistujien palautteen mukaan toimintaan osallistuminen on muuttanut suhtautumista lapsiin, auttanut pysymään työssä ja vahvistanut osaamista. Palautteen mukaan case-tyyppinen keskustelu yhdessä kollegoiden ja lastenpsykiatrian ammattilaisen kanssa on antanut uusia ajatuksia, neuvoja ja kokeiltavia ideoita
Jalkautuvaa konsultaatiota on toteutettu v. 2022-2023 yhteensä 18 varhaiskasvatusryhmässä Espoossa, Inkoossa, Kauniaisissa, Karkkilassa ja Sipoossa. Lähes kaikkia ryhmiä työpari tapasi viisi kertaa.
Ryhmäkonsultaatioryhmiä pidettiin vuoden 2023 aikana 11. Ryhmät tapasivat 3 kertaa, kolme tuntia kerralla.
Tavoitteena oli varhaiskasvatuksen ammattilaisia tukemalla vakauttaa varhaiskasvatusryhmiä sekä varmistaa, että malli on toteutettavissa kaikilla Länsi-Uudenmaan perhekeskusalueilla. Konsultoijien toimiminen työparina mahdollisti keskinäisen reflektion, mikä teki konsultaatiotoiminnasta laadukkaampaa.
Opimme fasilitoimaan muutosprosessia ja auttamaan kasvattajia tarkastelemaan yksittäisten lasten toiminnan sijaan aikuisten ja ryhmän toimintaa. Huomasimme, että mitä kuormittuneempia varhaiskasvatusryhmän työntekijät ovat, sitä vaikeampi heidän on nähdä muutostarve ja ottaa uusia toimintatapoja käyttöönsä. Nämä kuormittuneimmat ryhmät olisivat saattaneet hyötyä enemmän pidemmästä konsultaatiotyöskentelystä.