Matalan kynnyksen jalkautuva lastenpsykiatrinen tuki varhaiskasvatukseen
Tarkoituksena on tarjota varhaiskasvatuksessa työskenteleville aikuisille matalan kynnyksen lastenpsykiatrista tukea, tietoa, uusia keinoja ja menetelmiä kohdata ryhmässä haastavasti käyttäytyviä lapsia.
Toimintamallin nimi
Tarkoituksena on tarjota varhaiskasvatuksessa työskenteleville aikuisille matalan kynnyksen lastenpsykiatrista tukea, tietoa, uusia keinoja ja menetelmiä kohdata ryhmässä haastavasti käyttäytyviä lapsia.
Varhaiskasvatuksessa työskenteleville aikuisille tarjotaan matalan kynnyksen lastenpsykiatrista tukea, tietoa, uusia keinoja ja menetelmiä kohdata ryhmässä haastavasti käyttäytyviä lapsia. Työtä toteutetaan jalkautumalla varhaiskasvatusryhmiin. Lasten mielenterveyteen, kehitykseen ja erityiskasvatukseen perehtynyt työpari pyrkii reflektoimalla ja havainnoimalla koko varhaiskasvatusryhmän toimintaa, sekä siellä esiintyviä ilmiöitä, lisäämään henkilökunnan ymmärrystä haastaviksi koettujen lasten käytöksestä ja mahdollisista lastenpsykiatrisista pulmista.
Jalkautuvaan konsultaatioon hakeudutaan lastenpsykiatrisen/-mielenterveyspalvelujen konsultaatiopuhelimen kautta. Puhelinsoiton perusteella konsultaation antaja arvioi, ratkeaako kysymys puhelinkonsultaatiolla tai palveluohjauksella vai onko soiton taustalla ilmeinen jalkautuvan konsultaation tarve. Jos päädytään jalkautuvaan konsultaatioon, jalkaudutaan varhaiskasvatusryhmään havainnoimaan ja keskustelemaan aikuisten kanssa. Vaihtoehtoisesti varhaiskasvatusryhmästä voi yksi työntekijä osallistua yli yksikkörajojen koottuun ryhmäkonsultaatioon.
- Ryhmäkonsultaatiolla pyritään välittämään lastenpsykiatrista näkökulmaa ja tietoa useampaan varhaiskasvatusryhmään. Ryhmäkonsultaatioryhmiin osallistuvat työskentelevät alueen eri varhaiskasvatusyksiköissä. Ryhmäkonsultaatio on vaihtoehtoinen työskentelymuoto varhaiskasvatuksen tueksi ryhmille, joiden haasteet eivät vaadi jalkautumista varhaiskasvatusyksikköön.
Tavoitteena on vakauttaa varhaiskasvatusryhmän toimintaan ryhmän aikuisia tukemalla, lisäämällä tietoa ja ohjaamalla lasten toimintakykyä parantavien keinojen käyttöönotossa.
Inkluusion lisääntymisen myötä yhä useammassa varhaiskasvatusryhmässä on haastavasti käyttäytyviä lapsia, joiden kohtaaminen edellyttää aiempaa laajempaa, moniammatillista näkökulmaa ja koko ryhmän tilanteen huomioimista arjen tilanteissa. Varhaiskasvatus on kriisissä, koska pysyvää ja sitoutunutta henkilökuntaa on haasteellista saada. Tämä voi olla osasyynä lasten lisääntyneeseen haasteelliseksi koettuun käytökseen. Tulevaisuuden näkökulmasta on tärkeä pohtia, mistä löytyy riittävät taloudelliset resurssit toteuttaa tämänkaltaista tärkeää ennaltaehkäisevää varhaiskasvatuksen tukea.
Kohderyhmänä on ollut toimintaan hakeutuneet varhaiskasvatusryhmät Espoossa, Inkoossa, Kauniaisissa, Karkkilassa ja Siuntiossa. Prosessi toteutettiin tiiviissä yhteistyössä asiakkaan (varhaiskasvatuksen työntekijät) kanssa, asiakkaan määrittelemiä tavoitteita kohti. Projektin tueksi koottiin projektialueilta kehittämistyöryhmä, joka on kokoontunut säännöllisesti kehittäen yhdessä toimintaa ja peilaten mallia eri kokoisten kuntien näkökulmasta.
Varhaiskasvatuksessa on valmius toiminnan jatkamiseen ja hyvinvointialueella on tarvittava osaaminen. Hyvinvointialueen osalta tarvitaan päätös siitä, että palvelua voidaan tarjota osana lasten mielenterveystyötä 1-5 –vuotiaiden ryhmille. Riittävää osaamista konsultaation antamiseen voi löytyä lastenpsykiatrisista/-mielenterveyspalveluista, lasten kuntoutuspalveluista tai perheneuvoloista. Lasten mielenterveyttä tukevaa konsultatiivista työskentelyä voidaan toteuttaa myös kuntien varhaiskasvatuksen omana tehtävänä, mikäli osaamista ja tietotaitoa sekä resursseja on riittävästi.
Resursseihin vaikuttaa taloudelliset mahdollisuudet sekä eri kuntien varhaiskasvatuksen laajuus ja yksiköiden määrä. Projekti toteutettiin kuntien suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa, mutta tulevaisuudessa on tärkeä tarjota palvelua myös ruotsinkielellä.
Palautteiden mukaan toiminnassa mukana olleiden varhaiskasvatusryhmien lasten ja aikuisten hyvinvointi on lisääntynyt. Tuki on lisännyt työntekijöiden osaamista ja työssä jaksamista, vähentänyt työperäistä kuormitusta ja työntekijät ovat saaneet lisää keinoja ryhmän vakauttamiseksi. Ryhmäkonsultaatioryhmissä on jaettu hyviä käytänteitä ja lisätty osallistujien osaamista haastavissa tilanteissa toimimisessa.