| Innokylä

Toimintaympäristö

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten alue koostuu kahdeksan kunnan alueesta, joiden väestöpohja tilastokeskuksen helmikuun 2024 tilaston mukaan 67 805 henkilöä. Soiten alueella toimii päivystävä Keski-Pohjanmaan keskussairaala, joka tarjoaa palveluitaan ympäristön noin 200 000 asukkaalle.

Soiten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hoito-, kuntoutus- ja palveluvelka on kasvanut covid-19-pandemian aikana. Tällä hetkellä tilanne on se, että määräajat eivät toteudu tai ollaan lähellä sitä, että ne eivät toteudu.

Digitaalisten ja etäpalveluiden osalta FinSote-mittarin (2020) perusteella keskipohjalaiset ovat asioineet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa sähköisesti valtakunnallisesti vertailtuna kolmanneksi vähiten.

Päihde- ja riippuvuuspalvelujen avokuntoutuksen ja korvaushoidon asiakas-ja käyntimäärät vuosina 2019-2022 ovat kasvaneet. Kasvu on suurinta päihdehuollon avokuntoutuksen asiakkaiden käyntimäärissä ja erityisesti korvaushoitoasiakkaiden asiakas- ja käyntimäärissä. Henkilöstöresurssi on pysynyt samana.

Aikuispsykiatrian palvelulinjalla potilas-, käynti- ja lähetemäärät ovat kasvaneet covid-19-pandemian alusta ja kasvavat edelleen. Henkilöstömäärässä ei ole tapahtunut muutoksia.

Väestö ikääntyy ja ikääntyneiden määrä lisääntyy vuosittain koko maassa. Eliniän odote on noussut. Kotiin vietävien palveluiden kehittäminen yhdessä eri toimijoiden kanssa tulee lisääntymään ja on tarpeellista, sillä laitospaikkojen määrää on vähennetty ja tullaan vähentämään edelleen.

On tarpeellista lisätä ja kannustaa asiakkaita oma- ja itsehoitoon lisäämällä sellaisia palveluja, jotka mahdollistavat tämän suuntaisen toiminnan. Sen vuoksi aloimme kehittää ennaltaehkäisevää, helposti saavutettavaa matalan kynnyksen kuntoutusneuvontaa. Palvelu kattaa kaikki eri kuntoutuslajit. Tavoitteena on myös luoda digitaalisia yhteydenottokanavia ammattilaisille ja asiakkaille.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Matalan kynnyksen kuntoutusneuvonnan hankkeessa jatketaan edelleen monialaisen kuntoutuksen kehittämistä; tavoitteena tarkoituksenmukaisen kuntoutuspalvelun piiriin pääseminen oikea-aikaisesti jo perustasolla. Kehitetään matalalla kynnyksellä tuotettavaa neuvontaa ja palvelumuotoja. Tavoitteena on ohjata asiakkaita terveyden ja hyvinvoinnin omatoimiseen ja itseohjautuvaan tiedon hankintaan sekä ennaltaehkäiseviin palveluihin ohjaamiseen. Hankesuunnitelmaan sisältyy digitaalisten palveluiden kehittämistä, esim. yhteydenottokanavana.

Yhtäaikaisesti on hyvinvointialueella kehitteillä muitakin matalan kynnyksen palveluita ja on tärkeä tehdä yhteistyötä eri hankkeiden kanssa päällekkäisyyksien välttämiseksi sekä sujuvien palveluketjujen varmistamiseksi.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Lähtökohtana kuntoutusneuvonnan kehittämistarpeille ovat olleet mm. kustannusten keskittyminen erikoissairaanhoitoon, asiakasmäärien kasvu erityisesti päihde- ja riippuvuus- sekä aikuispsykiatrian palveluissa, henkilöstöresurssien vähäisyys suhteessa asiakasmääriin, sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisten ja etäpalveluiden hidas kehittyminen ja käyttöönotto, covid-19-pandemian aikana kertynyt hoito-, kuntoutus- ja palveluvelka, hoitotakuu ei kaikilta osin toteudu. Perusterveydenhoidossa ei ole ollut saatavilla juurikaan kuntoutuksen eri ammattilaisten palveluita.

Asiakkaiden tarve saada kuntoutusta entistä varhaisemmassa vaiheessa ja ennaltaehkäisevästi, on suorassa suhteessa kustannusten säästöön organisaation ja yhteiskunnan tasolla. Tarve saada kuntoutusneuvontaa varhaisessa vaiheessa perustasolla sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluissa säästää asiakasta pitkiltä sairauslomilta ja työkyvyttömyysajoilta, mahdollisesti jopa ennenaikaiselta eläköitymiseltä.

Kaikenlaisten matalalla kynnyksellä tarjottavien kevyiden etäpalveluiden ja digitaalisten palveluiden käytön tehostaminen, mahdollisten ajanvarauksettomien palveluiden tarjoaminen auttaa asiakasta omaksumaan oma-arviointi polkujen käyttöä ja säästää ammattilaisten aikaa vaativimpiin asiakaskohtaamisiin. Kun hyvinvointialueen asukkaat saavat ilman ajanvarausta chatin, digitaalisen tai etäpalvelun kautta nopeasti ja helposti apua kuntoutukseen liittyvissä asioissa, se vähentää häiriökysyntää ja voi olla riittävä apu siinä hetkessä.

Matalan kynnyksen kuntoutusneuvonnan kehittämisessä mietitään ratkaisuja, joihin ei tarvita tulevaisuudessa lisäresursseja vaan ne voitaisiin tuottaa olemassa olevilla henkilöstöresursseilla. Tämän mahdollistamiseksi tarvitaan asennemuutosta ja työtapojen uudistamista. Painopistettä tulisi siirtää perusterveydenhuoltoon.

Matalan kynnyksen kuntoutusneuvonta toimii ilman lähetettä ja ajanvarausta ja on maksutonta asiakkaille. Kehittämisessä pyritään myös palvelemaan ammattilaisia: he voivat konsultoida kuntoutusneuvontaa ja ohjata asiakkaan palvelun piiriin tai he voivat löytää ketterästi eri kuntoutuspalveluihin tarvitsemansa tiedon. Tavoitteena on tuottaa kuntoutukseen liittyvää tietoa ja kanavia yhdelle sivustolle.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Matalan kynnyksen kuntoutusneuvonnan kehittämistyössä ovat mukana kehittäjäkoordinaattori ja hanketyöntekijä. Teemme läheistä ja tiivistä yhteistyötä kahden vakauttamis- ja kehittämisrahaston rahoituksella toimivan fysioterapeutin kanssa. He suunnittelevat matalan kynnyksen fysioterapiapalveluita, lähinnä chat-palvelua. Lisäksi tehdään yhteistyötä useiden muiden matalan kynnyksen palveluita kehittävien hanketyöntekijöiden sekä terveyskeskusten vastaanottohenkilökunnan kanssa. Matalan kynnyksen ryhmätoimintaa aikuissosiaalipalveluissa, päihdekuntoutuksen päiväkeskusta ja avokuntoutusta sekä mielenterveyspalveluiden kuntoutusta, työttömien työ- ja toimintakyvyn tuen tiimin toimintaa ja monialaisen asiakasohjauksen sekä hyte-palvelutarjottimen kehittämistyötä tekevien hanketyöntekijöiden kanssa tehdään myös yhteistyötä.

Viestinnän kanssa tehtävässä yhteistyössä huomioidaan palvelun ja pilotoinnin aloittamisesta tiedottaminen sekä ammattilaisille että asukkaille riittävän ajoissa ja tarpeeksi monipuolisesti. Kaikkien kannalta oikeiden tiedotuskanavien ja yhteisten tavoitteiden löytäminen on ensiarvoisen tärkeää, jo päällekkäisyyksienkin välttämiseksi. Tiedottamisessa ja viestinnässä huomioidaan ammattilaisten viestintäkanavia sekä asiakkaille saavutettavissa olevia kanavia, kuten paikallisia ilmaisjakeluja, esitteitä ja sairaalan sekä terveyskeskusten infotauluja.

Tavoiteltu muutos

Asiakkaat saavat tarvitsemaansa kuntoutusneuvontaa perustasolla oikea-aikaisesti. Lääkärien ja muiden ammattilaisten vastaanottoaikoja vapautuu, kun asiakkaat saavat perustasolla varhaisessa vaiheessa neuvontaa, eikä välttämättä tarvetta lisäohjaukselle vastaanotolla olekaan. Esim. asiakas voidaan ohjata suoraan fysioterapeutille tule-ongelman vuoksi tai Omaolon oirearvioihin tai hyvinvointi- ja terveyspalveluihin työskentelemään itseohjautuvasti. Asiakas voi saada apua kuntoutushakemuksen täyttämisessä, oikean kuntoutuspalvelun löytämisessä tai apua siihen, mitä lausuntoja mahdollisesti tarvitsee tiettyihin hakemuksiin. Kuntoutusneuvonnan kehittäminen voi vähentää myös häiriökysyntää.

Muutoksen mittaaminen

Kuntoutusneuvontaa saaneet asiakkaat perustasolla eri kuntoutuslajeittain (esim. päihdekuntoutus, lääkinnällinen kuntoutus), palautekyselyt asiakkaille ja ammattilaisille (webropol), toimintakyvyn arviointi käyttäen Whodas2.0 12 kysymyksen itsetäytettävä -lomaketta.

Toteutussuunnitelma

Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa 1. työpaja yhteistyötahojen kanssa; luodaan yhteinen näkemys yhdyspinnoista ja tavoitteista. Pidetään uusia työpajoja tarpeen mukaan. Mietitään työpajoihin aihe/aiheet sekä työskentelytavat.

Pohditaan kehittämistyön vaikuttavuutta heti alusta alkaen

Luodaan alussa kuvallinen malli, miten ko. toiminta voisi käynnistyä ja toimia.

Pilotoinnissa kokeillaan matalan kynnyksen kuntoutusneuvontaa eri toimipaikoissa hyvinvointialueilla (lähinnä terveyskeskukset ja asuinalueiden yhteiset asukastilat). Neuvontaan voisi tulla ilman lähetettä ja ajanvarausta tai ohjatusti toisen ammattilaisen kautta. (ns. walk in -tyyppinen). Kuntoutusneuvonta on anonyymiä ellei asiakas nimenomaisesti tarvitse tarkempia tietoja tilanteestaan (vaatii tunnistautumista.) Aluksi kokeillaan vastaanottoa tiettyinä päivinä viikossa tiettyyn kellonaikaan. Laaditaan esimerkkejä millaisissa asioissa voi ottaa yhteyttä/tulla paikalle.

Kuntoutusneuvonnassa on asiakkaille myös opastusta digitaalisten kuntoutuspalveluiden, 3. sektorin ja eri järjestöjen sivujen ja palveluiden löytämiseen.

Otetaan huomioon linkkihenkilöiden osallistaminen.

Pidetään säännöllisesti yhteistyöpalaverit ja tarkistetaan kehittämistyön suunta; edetäänkö tavoitteiden suuntaisesti. Tehdään tarvittavat korjaukset heti.

Kerätään tilastoa ja asiakaspalautetta (mm. Whodas) ja webropol

Tiedotetaan henkilöstöä ja asiakkaita riittävän varhaisessa vaiheessa ja riittävän usein. Mietitään asiakasnäkökulmasta oikeita tiedotuskanavia.

Pilotoinnin aloitus mahdollisesti jo syksyllä - loppuvuodesta 2024. Tarkistetaan pilotoinnin aloitusta ja pyritään aloittamaan jo elokuussa 2024.

Selvitetään mahdollisuutta saada kuntoutusneuvonnalle oma puhelinnumero sekä sähköpostiosoite. Puhelinnumerossa voisi olla takaisinsoittopyyntö. Sähköpostiosoite ei olisi nimetty vaan esim. kuntoutusneuvonta, jolloin se toimisi hankkeen jälkeenkin eikä olisi kenenkään työntekijän nimellä. Puhelinnumeron ja sähköpostin toiminta ennen varsinaisen pilotoinnin alkua voisi toimia kevyenä aloituksena ja siitä saisi mahdollisesti alkuun dataa, minkä verran toiminnalle on kysyntää.

Tiedonkeruu pilotoinnin aikana -- yhteenveto pilotin päättyessä -- arviointi koko ajan ja päättyessä

Oman puhelinnumeron luominen jää pois suunnitelmasta, koska Soiten strategiassa nimenomaan pyritään vähentämään yhteydenottokanavia. Päätettiin yhteydenottojen tulevan monialaisen asiakaspalveluohjauksen kautta. Oma s-postiosoite sen sijaan saataneen käyttöön yhtä aikaa pilotin aloittamisen kanssa, elokuussa.

Tilataan oma tabletti asiakasneuvontaa varten. Voi ohjata asiakasta löytämään tarvitsemansa hyte-palvelut, täytettävät lomakkeet/hakemukset.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Olemme haastatelleet kahta kokemusasiantuntijaa saadaksemme tietoa kuntoutuspalveluiden järjestymisestä ja niiden oikea-aikaisuudesta sekä asiakkaan kohtaamisesta. Jo edeltävän hankkeen aikana hyödynnettiin kokemusosaajaa samasta aiheesta. Lisäksi olemme vierailleet Soiten asiakasraadin kokouksessa ja keränneet palautetta siellä haastattelemalla asiakasraatilaisia. Lisäksi hanketyöntekijä on vieraillut vammaisneuvoston kokoukessa keräämässä palautetta tämän hetken tilanteesta liittyen eri kuntoutuspalveluihin. Olemme käyneet keskusteluja eri yhteistyötahojen kanssa heidän näkemyksistään kuntoutusneuvonnan tarpeista perustasolla. Olemme pohtineet eri ammattilaisten kanssa yhdyspintoja kuntoutusaloittain ja tarkastelleet kehittämistä yhdessä myös päällekkäisyyksien välttämiseksi.

Asiakaspalautekyselyssä on myös osallistettu kokemusosaajia.

Hyödynnämme kehittämistyöskentelyssä Toimiva kuntoutus hankkeessa asukkailta kerättyä kahden webropol-kyselyn palautetta fysioterapiaan ohjautumisesta.

Kuvittele ja kokeile

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Tavoitteena saada eri kuntoutuspalveluita kokoava sivusto intranettiin ja asiakkaille. Tämä sivusto auttaisi tiedon löytymisessä (oikea kuntoutuspalvelu) niin asiakkaita kuin ammattilaisia. Parannetaan hakukoneen käyttämiä sanoja tiedon löytymiseen.

Hyödynnetään muiden hyvinvointialueiden käyttämää ratkaisua/mallia.

Ideointi

Työpajassa 19.2.2024 esiin tulleita huomioita:

matalan kynnyksen kuntoutusneuvonnassa ei "oteta asiakkaaksi" ts. vain 1-2 käyntiä.
huomioitava yhteistyö terveyskeskusten vastaanottojen kanssa

Eri kuntoutuspalveluita kokoava sivusto.

Matalan kynnyksen kuntoutusneuvonnan oma s-postiosoite, joka toimisi konsultaatio-/yhteydenottopyyntönä. ("Kuntonappi") Vastaava on perheiden palvelussa (Apunappi)

Idean valinta

Omille nettisivuille tuleva Kunto-Nappi -yhteydenottolomake valikoitui yhdeksi edistettäväksi ideaksi. Tämän avulla niin asiakkaat kuin ammattilaisetkin voivat pyytää kuntoutusneuvojaa olemaan yhteydessä.

Idean konkretisointi ja visualisointi

Tähän linkki Kunto-nappi yhteydenottolomakkeeseen.

Idean testaus asiakkaalla

Pilotoinnin aikana webropol- kysely palautteesta

Ratkaisun testaaminen

Tavoitteena on pilotoinnin aloitus jo 8/2024, jotta vuoden loppuun mennessä saataisiin kerättyä tuloksia kokeilusta. Nopeutettu aikataulu johtuu mm. siitä, että tietoomme tuli epävarmuus osahankkeen rahoituksen jatkumisesta vuoden 2025 aikana.

Kokeilun tavoitteet

Tavoitteena on saada kuntoutusneuvontaan asiakkaita niin walk in -neuvonnan, monialaisen asiakasohjauksen kuin Kunto-nappi yhteydenottolomakkeenkin kautta. Tämä vähentäisi kenties häiriökysyntää ja yhteydenottoja perusterveydenhuollon ajanvaraukseen.

Kokeilussa opittua

Tiedottaminen ja viestintä kehittämistyöstä ja pilotoinnista on äärimmäisen tärkeää. Asiakkaat eivät löydä palvelun piiriin, mikäli viestintä on heikkoa ja puutteellista. Viestinnässä olisi käytettävä asiakkaille ominaisia viestintäkanavia. (esim. kaikki eivät ole some-kanavilla)

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

monialainen kuntoutusneuvonta varhaisessa vaiheessa perustasolla

Whodas 2.0 12 kysymystä alkukartoitukseen ja työkaluksi ammattilaisten käytettäväksi

Walk in, ajanvaraukseton vastaanotto,

Itseohjautuvat digitaaliset hoitopolut käyttöön

ohjatut lyhyet interventiot, ryhmäohjaus, päivätoiminta?

linkkihenkilöt ja vertaistuen osa-alueet käyttöön

ammattilaisten yksilövastaanotoilta painopisteen siirtyminen itseohjautuvaan ja ohjattuun kuntoutukseen.

Ammattilaisten voimavarojen ja resurssien käyttö suunnataan vaikeimpiin ja vaativimpiin asiakkaisiin.

Huomioon otettavia ilmiöitä ja osa-alueita.

Kuntoutuneuvonnan erilaisia tasoja yksinkertaistettuna.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Juurruttamisen varmistamiseksi:

tiedottaminen ammattilaisille, asiakkaille, järjestöille ja yhdistyksille
jalkautuminen eri toimipisteisiin hyvinvointialueella
jalkautuminen 3. sektorin toimijoiden joukkoon
palvelun kirjaaminen Tarmoa.fi:n
tuomalla esiin palvelun positiiviset vaikutukset asiakkaan ja työntekijän näkökulmasta (ennaltaehkäisy, omakuntoutus, itseohjautuvuus)

Matalan kynnyksen kuntoutusneuvonta, Keski-Pohjanmaa HVA (RRP, P4, I2)

Kuva

Kuva