Matalan kynnyksen kuntoutusneuvonta, Keski-Pohjanmaa HVA (RRP, P4, I2)
Matalan kynnyksen kuntoutusneuvonta on perustasolla tapahtuvaa kuntoutusneuvontaa, jonka tarkoituksena on ennaltaehkäistä ongelmien kehittymistä vakavammiksi. Kuntoutusneuvonta on osa hyvinvoinnin monialaista palvelukonseptia ja palvelutarjotinta.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten alue koostuu kahdeksan kunnan alueesta, joiden väestöpohja tilastokeskuksen helmikuun 2024 tilaston mukaan 67 805 henkilöä. Soiten alueella toimii päivystävä Keski-Pohjanmaan keskussairaala, joka tarjoaa palveluitaan ympäristön noin 200 000 asukkaalle.
Soiten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hoito-, kuntoutus- ja palveluvelka on kasvanut covid-19-pandemian aikana. Tällä hetkellä tilanne on se, että määräajat eivät toteudu tai ollaan lähellä sitä, että ne eivät toteudu.
Digitaalisten ja etäpalveluiden osalta FinSote-mittarin (2020) perusteella keskipohjalaiset ovat asioineet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa sähköisesti valtakunnallisesti vertailtuna kolmanneksi vähiten.
Päihde- ja riippuvuuspalvelujen avokuntoutuksen ja korvaushoidon asiakas-ja käyntimäärät vuosina 2019-2022 ovat kasvaneet. Kasvu on suurinta päihdehuollon avokuntoutuksen asiakkaiden käyntimäärissä ja erityisesti korvaushoitoasiakkaiden asiakas- ja käyntimäärissä. Henkilöstöresurssi on pysynyt samana.
Aikuispsykiatrian palvelulinjalla potilas-, käynti- ja lähetemäärät ovat kasvaneet covid-19-pandemian alusta ja kasvavat edelleen. Henkilöstömäärässä ei ole tapahtunut muutoksia.
Väestö ikääntyy ja ikääntyneiden määrä lisääntyy vuosittain koko maassa. Eliniän odote on noussut. Kotiin vietävien palveluiden kehittäminen yhdessä eri toimijoiden kanssa tulee lisääntymään ja on tarpeellista, sillä laitospaikkojen määrää on vähennetty ja tullaan vähentämään edelleen.
On tarpeellista lisätä ja kannustaa asiakkaita oma- ja itsehoitoon lisäämällä sellaisia palveluja, jotka mahdollistavat tämän suuntaisen toiminnan. Sen vuoksi aloimme kehittää ennaltaehkäisevää, helposti saavutettavaa matalan kynnyksen kuntoutusneuvontaa. Palvelu kattaa kaikki eri kuntoutuslajit. Tavoitteena on myös luoda digitaalisia työkaluja ja yhteydenottokanava asiakkaille ja ammattilaisille.
Hyvinvointialueella ei ole aiemmin ollut monialaista matalan kynnyksen kuntoutusneuvontaa
Matalan kynnyksen kuntoutusneuvonnan hankkeessa jatketaan edelleen monialaisen kuntoutuksen kehittämistä; tavoitteena tarkoituksenmukaisen kuntoutuspalvelun piiriin pääseminen oikea-aikaisesti jo perustasolla. Kehitetään matalalla kynnyksellä tuotettavaa neuvontaa ja palvelumuotoja. Tavoitteena on ohjata asiakkaita terveyden ja hyvinvoinnin omatoimiseen ja itseohjautuvaan tiedon hankintaan sekä ennaltaehkäiseviin palveluihin. Hankesuunnitelmaan sisältyy digitaalisten palveluiden kehittämistä, esim. yhteydenottokanavana. Koska kehitetään matalan kynnyksen palvelua, lähtökohta oli alusta alkaen, että palvelu on maksutonta ja toimii ilman ajanvarausta ja lähetettä.
Yhtäaikaisesti on hyvinvointialueella kehitteillä muitakin matalan kynnyksen palveluita ja on tärkeä tehdä yhteistyötä eri hankkeiden kanssa päällekkäisyyksien välttämiseksi sekä sujuvien palveluketjujen varmistamiseksi.
Läheiset yhteistyökumppani ja sidosryhmät ovat työttömien työ- ja toimintakyvyn tuen kehittäminen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittäminen, terveyskeskusten vastaanottojen tiimit, viestintä ja tietysti hankekoordinaatio.
Matalan kynnyksen kuntoutusneuvonnan kehittämistyössä ovat mukana kehittäjäkoordinaattori ja kehittäjä-sosiaaliohjaaja. Teemme läheistä ja tiivistä yhteistyötä kahden vakauttamis- ja kehittämisrahaston rahoituksella toimivan fysioterapeutin kanssa. He suunnittelevat matalan kynnyksen fysioterapiapalveluita, lähinnä chat-palvelua. Lisäksi tehdään yhteistyötä useiden muiden matalan kynnyksen palveluita kehittävien hanketyöntekijöiden sekä terveyskeskusten vastaanottohenkilökunnan kanssa. Teemme yhteistyötä myös matalan kynnyksen ryhmätoimintaa aikuissosiaalipalveluissa, päihdekuntoutuksen päiväkeskusta ja avokuntoutusta sekä mielenterveyspalveluiden kuntoutusta, työttömien työ- ja toimintakyvyn tuen tiimin toimintaa ja monialaisen asiakasohjauksen sekä hyte-palvelutarjottimen kehittämistyötä tekevien hanketyöntekijöiden kanssa.
Viestinnän kanssa tehtävässä yhteistyössä huomioidaan palvelun ja pilotoinnin aloittamisesta tiedottaminen sekä ammattilaisille että asukkaille riittävän ajoissa ja tarpeeksi monipuolisesti. Kaikkien kannalta oikeiden tiedotuskanavien ja yhteisten tavoitteiden löytäminen on ensiarvoisen tärkeää, jo päällekkäisyyksienkin välttämiseksi. Tiedottamisessa ja viestinnässä huomioidaan ammattilaisten viestintäkanavia sekä asiakkaille saavutettavissa olevia kanavia, kuten paikallisia ilmaisjakeluja, esitteitä ja sairaalan sekä terveyskeskusten infotauluja.
Asiakkaat saavat tarvitsemaansa kuntoutusneuvontaa perustasolla oikea-aikaisesti. Lääkärien ja muiden ammattilaisten vastaanottoaikoja vapautuu, kun asiakkaat saavat perustasolla varhaisessa vaiheessa neuvontaa, eikä välttämättä tarvetta lisäohjaukselle vastaanotolla olekaan. Esim. asiakas voidaan ohjata suoraan fysioterapeutille tule-ongelman vuoksi tai Omaolon oirearvioihin tai hyvinvointi- ja terveyspalveluihin työskentelemään itseohjautuvasti. Asiakas voi saada apua kuntoutushakemuksen täyttämisessä, oikean kuntoutuspalvelun löytämisessä tai apua siihen, mitä lausuntoja mahdollisesti tarvitsee tiettyihin hakemuksiin. Kuntoutusneuvonnan kehittäminen voi vähentää myös häiriökysyntää.
Kuntoutusneuvontaa saaneet asiakkaat perustasolla eri kuntoutuslajeittain (esim. päihdekuntoutus, lääkinnällinen kuntoutus), palautekyselyt asiakkaille ja ammattilaisille (webropol), toimintakyvyn arviointi käyttäen Whodas 2.0 12 kysymyksen lomaketta.
Toimintamallin vaikuttavuutta voidaan arvioida kuntoutusneuvontaa saaneiden asiakkaiden määrällä, mutta myös pidemmällä aikavälillä sillä, vähentääkö tämä toiminta perustasolla vastaanottojen ajanvarausta. Odotamme myös häiriökysynnän laskua palvelun myötä.
Aikajana; 1.1.2024 suunnittelu ja kehittämistyö käynnistyy, 2/2024 pidetään työpaja eri palvelualueiden edustajien kesken, 5-6/2024 suunnitellaan ja painatetaan esitteet ja aloitetaan tiedottaminen palvelusta viestinnän kanssa yhteistyössä, 8/2024 aloitetaan pilotointi, 8-12/2024 aloitetaan walk in-neuvonnat, henkilöstöinfot ja esittelyt 3. sektorin toimijoille, juurruttaminen 3-6/2025
Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa pidetään 1. työpaja yhteistyötahojen kanssa; luodaan yhteinen näkemys yhdyspinnoista ja tavoitteista. Pidetään uusia työpajoja tarpeen mukaan. Mietitään työpajoihin aihe/aiheet sekä työskentelytavat.
Pohditaan kehittämistyön vaikuttavuutta heti alusta alkaen; mittarit, asiakaspalautekyselyt, palautekyselyt ammattilaisille
Luodaan alussa kuvallinen malli, miten ko. toiminta voisi käynnistyä ja toimia.
Pilotoinnissa kokeillaan matalan kynnyksen kuntoutusneuvontaa eri toimipaikoissa hyvinvointialueella (lähinnä terveyskeskukset ja asuinalueiden yhteiset asukastilat). Neuvontaan voisi tulla ilman lähetettä ja ajanvarausta tai ohjatusti toisen ammattilaisen kautta. (ns. walk in -tyyppinen). Kuntoutusneuvonta on anonyymiä ellei asiakas nimenomaisesti tarvitse tarkempia tietoja tilanteestaan (vaatii tunnistautumista.) Aluksi kokeillaan vastaanottoa tiettyinä päivinä viikossa tiettyyn kellonaikaan. Laaditaan esimerkkejä millaisissa asioissa voi ottaa yhteyttä tai tulla paikalle.
Kuntoutusneuvonnassa on asiakkaille myös opastusta digitaalisten kuntoutuspalveluiden, 3. sektorin ja eri järjestöjen sivujen ja palveluiden löytämiseen.
Otetaan huomioon mahdollisuus linkkihenkilöiden osallistamiseen.
Pidetään säännöllisesti yhteistyöpalaverit ja tarkistetaan kehittämistyön suunta; edetäänkö tavoitteiden suuntaisesti. Tehdään tarvittavat korjaukset heti. Osallistutaan hyvinvointialueen RRP:n kehittämistyön kuukausikokouksiin.
Kerätään tilastoa ja asiakaspalautetta (mm. Whodas) ja webropol
Tiedotetaan henkilöstöä ja asiakkaita riittävän varhaisessa vaiheessa ja riittävän usein. Mietitään asiakasnäkökulmasta oikeita tiedotuskanavia.
Pilotoinnin aloitus mahdollisesti jo syksyllä tai loppuvuodesta 2024. Tarkistetaan pilotoinnin aloitusta ja pyritään aloittamaan jo elokuussa 2024.
Selvitetään mahdollisuutta saada kuntoutusneuvonnalle oma puhelinnumero sekä sähköpostiosoite. Puhelinnumerossa voisi olla takaisinsoittopyyntö. Sähköpostiosoite ei olisi nimetty vaan esim. kuntoutusneuvonta, jolloin se toimisi hankkeen jälkeenkin eikä olisi kenenkään työntekijän nimellä. Puhelinnumeron ja sähköpostin toiminta ennen varsinaisen pilotoinnin alkua voisi toimia kevyenä aloituksena ja siitä saisi mahdollisesti alkuun dataa, minkä verran toiminnalle on kysyntää.
Tiedonkeruu pilotoinnin aikana -- yhteenveto pilotin päättyessä -- arviointi koko ajan ja päättyessä.
Oman puhelinnumeron luominen jää pois suunnitelmasta, koska Soiten strategiassa nimenomaan pyritään vähentämään yhteydenottokanavia. Päätettiin yhteydenottojen tulevan monialaisen asiakaspalveluohjauksen kautta. Oma sähköpostiosoite sen sijaan saataneen käyttöön yhtä aikaa pilotin aloittamisen kanssa, elokuussa.
Tilataan oma tabletti asiakasneuvontaa varten. Tabletin avulla voidaan auttaa ja ohjata asiakasta löytämään tarvitsemansa hyte-palvelut, täytettävät lomakkeet/hakemukset, löytää tarvittava tieto kuntoutusetuisuuksista, joihin voi olla oikeutettu.
Osahankkeessa on paino ennaltaehkäisevässä neuvonnassa ja ohjauksessa, joten kannustetaan väestöä omatoimisuuteen ja ennaltaehkäisevään toimintaan kuntoutusasioissa.
Kuva
Olemme haastatelleet kahta kokemusasiantuntijaa saadaksemme tietoa kuntoutuspalveluiden järjestymisestä ja niiden oikea-aikaisuudesta sekä asiakkaan kohtaamisesta. Jo edeltävän Toimiva kuntoutus -hankkeen aikana hyödynnettiin kokemusosaajaa samasta aiheesta. Lisäksi olemme vierailleet Soiten asiakasraadin kokouksessa ja keränneet palautetta siellä haastattelemalla asiakasraatilaisia. Lisäksi hanketyöntekijä on vieraillut vammaisneuvoston kokouksessa keräämässä palautetta tämän hetken tilanteesta liittyen eri kuntoutuspalveluihin. Olemme käyneet keskusteluja eri yhteistyötahojen kanssa heidän näkemyksistään kuntoutusneuvonnan tarpeista perustasolla. Olemme pohtineet eri ammattilaisten kanssa yhdyspintoja kuntoutusaloittain ja tarkastelleet kehittämistä yhdessä myös päällekkäisyyksien välttämiseksi.
Asiakaspalautekyselyssä on myös osallistettu kokemusosaajia.
Hyödynnämme kehittämistyöskentelyssä Toimiva kuntoutus hankkeessa asukkailta kerättyä kahden webropol-kyselyn palautetta fysioterapiaan ohjautumisesta.
Tavoitteena saada eri kuntoutuspalveluita kokoava sivusto intranettiin työntekijöille ja Soiten kotisivuille asiakkaille. Tämä sivusto auttaisi tiedon löytymisessä (oikea kuntoutuspalvelu) niin asiakkaita kuin ammattilaisia. Parannetaan hakukoneen käyttämiä sanoja tiedon löytymiseksi.
Hyödynnetään muiden hyvinvointialueiden käyttämiä ratkaisuja/malleja.
Työpajassa 19.2.2024 esiin tulleita huomioita:
- matalan kynnyksen kuntoutusneuvonnassa ei "oteta asiakkaaksi" ts. vain 1-2 käyntiä.
- huomioitava yhteistyö terveyskeskusten vastaanottojen kanssa
Tavoitteena on saada ulkoiselle nettisivustolle eri kuntoutuspalveluita kokoava sivusto. Tieto olisi helposti löydettävissä.
Tavoitteena on myös Matalan kynnyksen kuntoutusneuvonnan oma sähköpostiosoite, joka toimisi konsultaatio-/yhteydenottopyyntönä. ("Kuntonappi") Vastaava on perheiden palvelussa (Apunappi)
Omille nettisivuille tuleva Kunto-Nappi -yhteydenottolomake valikoitui yhdeksi edistettäväksi kehittämistyöksi. Tämän avulla niin asiakkaat kuin ammattilaisetkin voivat pyytää kuntoutusneuvojaa olemaan yhteydessä.
Päädyttiin kokeilemaan myös kuntoutusneuvonnan walk in -aikoja eri terveysasemille. Tämä toiminta olisi maksutonta, ilman ajanvarausta ja ilman lähetettä toimivaa.
Kunto-Nappi yhteydenottolomake. https://soite.fi/digisoite/kunto-nappi/
Kuva
Pilotoinnin aikana webropol- kysely palautteesta
Tavoitteena on pilotoinnin aloitus jo 8/2024, jotta vuoden loppuun mennessä saataisiin kerättyä tuloksia kokeilusta. Nopeutettu aikataulu johtuu mm. epätietoisuus rahoituksen jatkumisesta vuoden 2025 aikana.
Tavoitteena on saada kuntoutusneuvontaan asiakkaita niin walk in -neuvonnan, monialaisen asiakasohjauksen ja vastaanottojen kanssa tehtävän yhteistyön kuin Kunto-Nappi yhteydenottolomakkeenkin kautta. Tämä vähentäisi kenties häiriökysyntää ja yhteydenottoja perusterveydenhuollon ajanvaraukseen.
Tavoitteena on myös juurruttaa toiminta pysyväksi työtavaksi ja saada eri palvelualoilta työntekijä työryhmään, joka tarkistaisi säännöllisin, ennalta sovitun aikataulun mukaisesti Kunto_Nappiin tulleet yhteydenottopyynnöt. Työryhmän jäsenet koordinoisivat toimintaa.
Tiedottaminen ja viestintä kehittämistyöstä ja pilotoinnista on äärimmäisen tärkeää. Asiakkaat eivät löydä palvelun piiriin, mikäli viestintä on heikkoa ja puutteellista. Viestinnässä olisi käytettävä asiakkaille ominaisia viestintäkanavia myös perinteistä mediaa. (kaikki eivät ole some natiiveja)
Toimintamallissa - tai uudessa toimintatavassa on kyseessä monialainen kuntoutusneuvonta perustasolla. Sen tavoitteena on pitää yllä työ- ja toimintakykyä, ennaltaehkäistä toimintakyvyn heikkenemistä ja oikea aikaisesti varhaisessa vaiheessa kannustaa, neuvoa ja ohjata asukkaita omatoimisuuteen pitääkseen yllä työ- ja toimintakykyä. Tavoitteena on vahvistaa perusterveydenhuollon toimintaa; ennaltaehkäisevällä toiminnalla voidaan todennäköisesti välttää ongelmien pitkittyminen ja kasautuminen ja siten ehkäistä tarvetta erikoissairaanhoidolle.
Ensijäsennyksen yhteydessä ammattilainen voi käyttää Whodas 2.0 12 kysymystä alkukartoitukseen ja työkaluna. Koulutetaan eri palvelualueiden työntekijöitä Whodas 2.0 toimintakykylomakkeen käyttöön.
Pilotoinnin aikana kokeillaan walk in -toimintaa, joka on ajanvaraukseton vastaanotto. Jalkaudutaan hyvinvointialueella eri terveysasemille, jotta asukkaiden on helppo päästä kuntoutusneuvontaan.
Kootaan itseohjautuvia asukkaita varten digitaalisia sivustoja, joilta voi löytää tarvitsemaansa tietoa ja ohjeita omaan käyttöön. Digitaaliset linkit auttavat myös ammattilaisia heidän neuvoessaan ja ohjatessaan asukkaita.
Tehdään yhteistyötä hyte-palveluiden kanssa. Tarvittaessa tiedustellaan mahdollisuutta linkkihenkilön osallistamiseen asiakkaan tueksi.
Ammattilaisten yksilövastaanotoilta painopisteen siirtyminen itseohjautuvaan ja ohjattuun kuntoutukseen. Ammattilainen antaa tukea ja neuvoja asiakkaalle, asiakas itse toteuttaa ja toimii aktiivisena osallistujana.
Ammattilaisten voimavarojen ja resurssien käyttö suunnataan vaikeimpiin ja vaativimpiin asiakkaisiin. Uskomme, että perustason vahvistaminen tällä mallilla vapauttaa ammattilaisten vastaanottoaikoja akuutteihin tarpeisiin.
Kuva
Kuva
Kuva
Juurruttamisen varmistamiseksi:
- tiedottaminen ammattilaisille, asiakkaille, järjestöille ja yhdistyksille
- jalkautuminen eri toimipisteisiin hyvinvointialueella
- jalkautuminen 3. sektorin toimijoiden joukkoon
- palvelun kirjaaminen Tarmoa.fi:n tai vastaavalle alustalle
- tuomalla esiin palvelun positiiviset vaikutukset asiakkaan ja työntekijän näkökulmasta (ennaltaehkäisy, omakuntoutus, itseohjautuvuus)
Pilotointiaika on ollut hyvin lyhyt, n. 4,5 kuukautta. Luotettavien ja mitattavien tulosten kertominen tässä vaiheessa on vaikeaa. Vaikka asiakaskontakteja on ollut lyhyessä ajassa kohtalaisen paljon, varsinaisesti henkilökohtaista kuntoutusneuvontaa on annettu pienelle määrälle. Kuitenkin on todennäköistä, että tuo pienikin määrä olisi ollut perustasolla ammattilaisten vastaanotolla ilman kuntoutusneuvontaa.
Kehittämistyön loppuvaiheessa jouduttiin pohtimaan uutta yhteydenottotapaa kun monialainen asiakasohjaus puhelin- ja chatpalvelun osalta päättyivät. Tämän kautta ohjattiin kuntoutusneuvontaan asiakkaita ja asiakasohjauksen ajanvarauskirjaa käytettiin myös kuntoutusneuvonnan ajanvaraukseen.
Lisäksi joudutaan vielä miettimään, vaaditaanko jatkossa asiakkaan tunnistautuminen kuntoutusneuvontaan ohjautuessa/ ottaessa yhteyttä, vai pitäydytäänkö anonyymissä palvelussa.