Matalan kynnyksen kuntoutusneuvonta, Keski-Pohjanmaa HVA (RRP, P4, I2)
Matalan kynnyksen kuntoutusneuvonta on perustasolla tapahtuvaa kuntoutusneuvontaa, jonka tarkoituksena on ennaltaehkäistä ongelmien kehittymistä vakavammiksi. Kuntoutusneuvonta on osa hyvinvoinnin monialaista palvelukonseptia ja palvelutarjotinta.
Toimintamallin nimi
Matalan kynnyksen kuntoutusneuvonta on perustasolla tapahtuvaa kuntoutusneuvontaa, jonka tarkoituksena on ennaltaehkäistä ongelmien kehittymistä vakavammiksi. Kuntoutusneuvonta on osa hyvinvoinnin monialaista palvelukonseptia ja palvelutarjotinta.
Toimintamallissa - tai uudessa toimintatavassa on kyseessä monialainen kuntoutusneuvonta perustasolla. Sen tavoitteena on pitää yllä työ- ja toimintakykyä, ennaltaehkäistä toimintakyvyn heikkenemistä ja oikea aikaisesti varhaisessa vaiheessa kannustaa, neuvoa ja ohjata asukkaita omatoimisuuteen pitääkseen yllä työ- ja toimintakykyä. Tavoitteena on vahvistaa perusterveydenhuollon toimintaa; ennaltaehkäisevällä toiminnalla voidaan todennäköisesti välttää ongelmien pitkittyminen ja kasautuminen ja siten ehkäistä tarvetta erikoissairaanhoidolle.
Ensijäsennyksen yhteydessä ammattilainen voi käyttää Whodas 2.0 12 kysymystä alkukartoitukseen ja työkaluna. Koulutetaan eri palvelualueiden työntekijöitä Whodas 2.0 toimintakykylomakkeen käyttöön.
Pilotoinnin aikana kokeillaan walk in -toimintaa, joka on ajanvaraukseton vastaanotto. Jalkaudutaan hyvinvointialueella eri terveysasemille, jotta asukkaiden on helppo päästä kuntoutusneuvontaan.
Kootaan itseohjautuvia asukkaita varten digitaalisia sivustoja, joilta voi löytää tarvitsemaansa tietoa ja ohjeita omaan käyttöön. Digitaaliset linkit auttavat myös ammattilaisia heidän neuvoessaan ja ohjatessaan asukkaita.
Tehdään yhteistyötä hyte-palveluiden kanssa. Tarvittaessa tiedustellaan mahdollisuutta linkkihenkilön osallistamiseen asiakkaan tueksi.
Ammattilaisten yksilövastaanotoilta painopisteen siirtyminen itseohjautuvaan ja ohjattuun kuntoutukseen. Ammattilainen antaa tukea ja neuvoja asiakkaalle, asiakas itse toteuttaa ja toimii aktiivisena osallistujana.
Ammattilaisten voimavarojen ja resurssien käyttö suunnataan vaikeimpiin ja vaativimpiin asiakkaisiin. Uskomme, että perustason vahvistaminen tällä mallilla vapauttaa ammattilaisten vastaanottoaikoja akuutteihin tarpeisiin.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten alue koostuu kahdeksan kunnan alueesta, joiden väestöpohja tilastokeskuksen helmikuun 2024 tilaston mukaan 67 805 henkilöä. Soiten alueella toimii päivystävä Keski-Pohjanmaan keskussairaala, joka tarjoaa palveluitaan ympäristön noin 200 000 asukkaalle.
Soiten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hoito-, kuntoutus- ja palveluvelka on kasvanut covid-19-pandemian aikana. Tällä hetkellä tilanne on se, että määräajat eivät toteudu tai ollaan lähellä sitä, että ne eivät toteudu.
Digitaalisten ja etäpalveluiden osalta FinSote-mittarin (2020) perusteella keskipohjalaiset ovat asioineet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa sähköisesti valtakunnallisesti vertailtuna kolmanneksi vähiten.
Päihde- ja riippuvuuspalvelujen avokuntoutuksen ja korvaushoidon asiakas-ja käyntimäärät vuosina 2019-2022 ovat kasvaneet. Kasvu on suurinta päihdehuollon avokuntoutuksen asiakkaiden käyntimäärissä ja erityisesti korvaushoitoasiakkaiden asiakas- ja käyntimäärissä. Henkilöstöresurssi on pysynyt samana.
Aikuispsykiatrian palvelulinjalla potilas-, käynti- ja lähetemäärät ovat kasvaneet covid-19-pandemian alusta ja kasvavat edelleen. Henkilöstömäärässä ei ole tapahtunut muutoksia.
Väestö ikääntyy ja ikääntyneiden määrä lisääntyy vuosittain koko maassa. Eliniän odote on noussut. Kotiin vietävien palveluiden kehittäminen yhdessä eri toimijoiden kanssa tulee lisääntymään ja on tarpeellista, sillä laitospaikkojen määrää on vähennetty ja tullaan vähentämään edelleen.
On tarpeellista lisätä ja kannustaa asiakkaita oma- ja itsehoitoon lisäämällä sellaisia palveluja, jotka mahdollistavat tämän suuntaisen toiminnan. Sen vuoksi aloimme kehittää ennaltaehkäisevää, helposti saavutettavaa matalan kynnyksen kuntoutusneuvontaa. Palvelu kattaa kaikki eri kuntoutuslajit. Tavoitteena on myös luoda digitaalisia työkaluja ja yhteydenottokanava asiakkaille ja ammattilaisille.
Olemme haastatelleet kahta kokemusasiantuntijaa saadaksemme tietoa kuntoutuspalveluiden järjestymisestä ja niiden oikea-aikaisuudesta sekä asiakkaan kohtaamisesta. Jo edeltävän Toimiva kuntoutus -hankkeen aikana hyödynnettiin kokemusosaajaa samasta aiheesta. Lisäksi olemme vierailleet Soiten asiakasraadin kokouksessa ja keränneet palautetta siellä haastattelemalla asiakasraatilaisia. Lisäksi hanketyöntekijä on vieraillut vammaisneuvoston kokouksessa keräämässä palautetta tämän hetken tilanteesta liittyen eri kuntoutuspalveluihin. Olemme käyneet keskusteluja eri yhteistyötahojen kanssa heidän näkemyksistään kuntoutusneuvonnan tarpeista perustasolla. Olemme pohtineet eri ammattilaisten kanssa yhdyspintoja kuntoutusaloittain ja tarkastelleet kehittämistä yhdessä myös päällekkäisyyksien välttämiseksi.
Asiakaspalautekyselyssä on myös osallistettu kokemusosaajia.
Hyödynnämme kehittämistyöskentelyssä Toimiva kuntoutus hankkeessa asukkailta kerättyä kahden webropol-kyselyn palautetta fysioterapiaan ohjautumisesta.
Juurruttamisen varmistamiseksi:
- tiedottaminen ammattilaisille, asiakkaille, järjestöille ja yhdistyksille
- jalkautuminen eri toimipisteisiin hyvinvointialueella
- jalkautuminen 3. sektorin toimijoiden joukkoon
- palvelun kirjaaminen Tarmoa.fi:n tai vastaavalle alustalle
- tuomalla esiin palvelun positiiviset vaikutukset asiakkaan ja työntekijän näkökulmasta (ennaltaehkäisy, omakuntoutus, itseohjautuvuus)
Pilotointiaika on ollut hyvin lyhyt, n. 4,5 kuukautta. Luotettavien ja mitattavien tulosten kertominen tässä vaiheessa on vaikeaa. Vaikka asiakaskontakteja on ollut lyhyessä ajassa kohtalaisen paljon, varsinaisesti henkilökohtaista kuntoutusneuvontaa on annettu pienelle määrälle. Kuitenkin on todennäköistä, että tuo pienikin määrä olisi ollut perustasolla ammattilaisten vastaanotolla ilman kuntoutusneuvontaa.
Kehittämistyön loppuvaiheessa jouduttiin pohtimaan uutta yhteydenottotapaa kun monialainen asiakasohjaus puhelin- ja chatpalvelun osalta päättyivät. Tämän kautta ohjattiin kuntoutusneuvontaan asiakkaita ja asiakasohjauksen ajanvarauskirjaa käytettiin myös kuntoutusneuvonnan ajanvaraukseen.
Lisäksi joudutaan vielä miettimään, vaaditaanko jatkossa asiakkaan tunnistautuminen kuntoutusneuvontaan ohjautuessa/ ottaessa yhteyttä, vai pitäydytäänkö anonyymissä palvelussa.
Kansikuva
