Matalan kynnyksen kuntoutusneuvonta, Keski-Pohjanmaa HVA (RRP, P4, I2)
Matalan kynnyksen kuntoutusneuvonta on perustasolla tapahtuvaa toimintaa, jonka tarkoituksena on ennaltaehkäistä ongelmien kehittymistä vakavammiksi. Kuntoutusneuvonta on osa hyvinvoinnin monialaista palvelukonseptia ja palvelutarjotinta.
Toimintamallin nimi
Matalan kynnyksen kuntoutusneuvonta on perustasolla tapahtuvaa toimintaa, jonka tarkoituksena on ennaltaehkäistä ongelmien kehittymistä vakavammiksi. Kuntoutusneuvonta on osa hyvinvoinnin monialaista palvelukonseptia ja palvelutarjotinta.
Kuva
Kuvateksti
Toimintamalli liikennevaloin kuvattuna.Kuva
Kuvateksti
Toimintamalli asiakkaan polkuna.Kuva
Kuvateksti
EU:n rahoittamaToimintamallissa ja uudessa toimintatavassa on kyse kuntoutusohjauksesta ja -neuvonnasta perustasolla. Tavoitteena on vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden toimintaa. Suunnata ammattilaisten voimavaroja vaikeimpiin ja vaativimpiin asiakkaisiin. Ennaltaehkäisevällä toiminnalla voidaan todennäköisesti välttää ongelmien pitkittyminen ja kasautuminen ja siten ehkäistä tarvetta erikoissairaanhoidolle.
Asiakkaita ohjataan käyttämään digitaalisia sivustoja, joista he löytävät tarvitsemaansa tietoa ja ohjeita omatoimiseen tekemiseen sekä toimintakyvyn ylläpitämiseen. Digitaaliset linkit auttavat myös ammattilaisia heidän neuvoessaan ja ohjatessaan asiakkaita.
Tavoitteena on ollut painopisteen siirtyminen itseohjautuvaan tai ryhmämuotoiseen kuntoutukseen ja omakuntoutukseen. Omakuntoutuksessa ammattilainen antaa tukea ja neuvoja, mutta asiakas toimii aktiivisena toteuttajana.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten alue koostuu kahdeksan kunnan alueesta, joiden väestöpohja tilastokeskuksen helmikuun 2024 tilaston mukaan 67 805 henkilöä. Soiten alueella toimii päivystävä Keski-Pohjanmaan keskussairaala, joka tarjoaa palveluitaan ympäristön noin 200 000 asukkaalle. Hyvinvointialueella asukkaita palvelee 4000 työntekijää ja 300 sopimuspalokuntalaista.
Kehittämistyöhön vaikuttavat hyvinvointialueen rahoituksen väheneminen, tiukka taloustilanne, vähenevät henkilöstöresurssit sekä palvelupisteiden väheneminen. Tavoitteena tulee tämän vuoksi olla kustannuksiltaan tehokkaammat liikkuvat palvelut.
Digitaalisten ja etäpalveluiden osalta keskipohjalaiset ovat asioineet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa sähköisesti valtakunnallisesti vertailtuna vähän. Keski-Pohjanmaan asukkaat haluavat palvelut lähelle ja uudenlaisen toimintatavan juurruttaminen vaatii ponnisteluja.
Väestö ikääntyy ja ikääntyneiden määrä lisääntyy vuosittain koko maassa. Eliniän odote on noussut. Kotiin vietävien palveluiden kehittäminen yhdessä eri toimijoiden kanssa tulee lisääntymään ja on tarpeellista, sillä laitospaikkojen määrää on vähennetty ja tullaan vähentämään edelleen.
On tarpeellista kannustaa asiakkaita oma- ja itsehoitoon lisäämällä sellaisia palveluja, jotka mahdollistavat tämän suuntaisen toiminnan. Sen vuoksi aloimme kehittää ennaltaehkäisevää, helposti saavutettavaa matalan kynnyksen kuntoutusneuvontaa. Palvelu kattaa kaikki eri kuntoutuslajit, ts. monialainen kuntoutusneuvonta. Tavoitteena on myös luoda digitaalisia työkaluja ja yhteydenottokanava asiakkaille ja ammattilaisille.
Kuntoutusneuvonnan asiakasryhmäksi kohdentuivat useita eri sosiaali- ja kuntoutuspalveluita tarvitsevat asiakkaat. Kehittämistyön alkuvaiheessa on vierailtu Soiten asiakasraadissa ja vammaisneuvostossa, haastateltu asiakasraatilaisia ja kahta kokemusasiantuntijaa, jotta on saatu tietoa kuntoutuspalveluiden järjestymisestä ja niiden oikea-aikaisuudesta sekä asiakkaan kohtaamisesta.
Tapahtumien ja järjestöyhteistyön kohtaamisissa olemme keskustelleet eri yhteistyötahojen kanssa heidän näkemyksistään kuntoutusneuvonnan tarpeellisuudesta perustasolla. Eri ammattilaisten kanssa olemme pohtineet kuntoutusneuvonnan ja ohjauksen yhdyspintoja kuntoutusaloittain ja tarkastelleet kehittämistä yhdessä myös päällekkäisyyksien välttämiseksi.
Asiakaspalautekyselyn laatimisessa on osallistettu kokemusasiantuntijoita ja eri yhteistyötahojen ammattilaisia.
Olemme hyödyntäneet kehittämistyössä Toimiva kuntoutus- hankkeessa asukkailta kerättyjä webropol-kyselyiden palautteita.
Hankejohto hyväksyi toimintamallin käyttöönoton kokouksessaan 27.1.2025.
Tiukassa taloudellisessa tilanteessa on päätetty, ettei uutta henkilöstöä rekrytoida kuntoutusohjauksen ja -neuvonnan toteuttamiseen perustasolle.
Terveydenhuollon vastaanotoille on luotu konsultaatiokirja kuntoutusneuvonnan yhteydenottoja varten.
Kuntoutusneuvontaa on tarkoitus toteuttaa jatkossa monialaisen tiimin avulla. Tiimiin osallistuvat terveyssosiaalityön, lääkinnällisen kuntoutuksen ja aikuissosiaalityön edustajat. Tiimi kokoontuu tarpeen mukaan ja jakaa tehtävät keskuudessaan.
Soiten intranetissä on ohjeistus ammattilaisille kuntoutusneuvontaan ohjaamisesta. Digipalveluiden ja kuntoutusneuvonnan sivuilta löytyy Kunto-Nappi -yhteydenottolomake.
Kuntoutusneuvonnan asiakkailta ja vastaanottojen henkilökunnalta saadun palautteen perusteella kuntoutusohjaukselle ja -neuvonnalle perustasolla on tarvetta.
Kuntoutusneuvonnassa tehdyn esiselvitystyön pohjalta asiakkaan vastaanottoaikoja lääkärille on kyetty lyhentämään. Asiantuntijahoitajilta saadun palautteen mukaan kuntoutusohjaus ja kuntoutusvaihtoehtojen selvittely säästää heiltä työaikaa käytettäväksi heidän ydinosaamiseensa.
Asiakasmäärät nousivat kun tietoisuus palvelusta lisääntyi.
Tilastoa on kerätty 1.8.2024 alkaen. Tilastoa on saatu asiakasmääristä, mitä eri kuntoutuspalveluita yhteydenotot ovat koskeneet, miten kysyntä on jakautunut eri kuntoutuspalveluiden osalta ja mitä jatkotoimenpiteitä yhteydenotoista on seurannut.
Aluksi tilastoinnissa oli viivettä, koska työntekijöille ei saatu oikeuksia potilastietojärjestelmän käyttöön. Potilastietojärjestelmä toimi kirjaamisalustana tunnistautuneille asiakkaille.
Kansikuva
