Matalan kynnyksen kuntoutusneuvonta, Keski-Pohjanmaa HVA (RRP, P4, I2)

Matalan kynnyksen kuntoutusneuvonta on perustasolla tapahtuvaa kuntoutusneuvontaa, jonka tarkoituksena on ennaltaehkäistä ongelmien kehittymistä vakavammiksi. Kuntoutusneuvonta on osa hyvinvoinnin monialaista palvelukonseptia ja palvelutarjotinta.

Toimintamallin nimi
Matalan kynnyksen kuntoutusneuvonta, Keski-Pohjanmaa HVA (RRP, P4, I2)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Matalan kynnyksen kuntoutusneuvonta on perustasolla tapahtuvaa kuntoutusneuvontaa, jonka tarkoituksena on ennaltaehkäistä ongelmien kehittymistä vakavammiksi. Kuntoutusneuvonta on osa hyvinvoinnin monialaista palvelukonseptia ja palvelutarjotinta.

Toteutuspaikka
Halsua, Kannus, Kaustinen, Kokkola, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Veteli
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Kirsi Vesasto

Luotu

22.01.2024

Viimeksi muokattu

23.10.2024
Ratkaisun perusidea

monialainen kuntoutusneuvonta varhaisessa vaiheessa perustasolla

Whodas 2.0 12 kysymystä alkukartoitukseen ja työkaluksi ammattilaisten käytettäväksi 

Walk in, ajanvaraukseton vastaanotto, 

Itseohjautuvat digitaaliset hoitopolut käyttöön 

ohjatut lyhyet interventiot, ryhmäohjaus, päivätoiminta?

linkkihenkilöt ja vertaistuen osa-alueet  käyttöön

ammattilaisten yksilövastaanotoilta painopisteen siirtyminen itseohjautuvaan ja ohjattuun kuntoutukseen.

Ammattilaisten voimavarojen ja resurssien käyttö suunnataan vaikeimpiin ja vaativimpiin asiakkaisiin.

Toimintaympäristö

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten alue koostuu kahdeksan kunnan alueesta, joiden väestöpohja tilastokeskuksen helmikuun 2024 tilaston mukaan 67 805 henkilöä. Soiten alueella toimii päivystävä Keski-Pohjanmaan keskussairaala, joka tarjoaa palveluitaan ympäristön noin 200 000 asukkaalle.

Soiten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hoito-, kuntoutus- ja palveluvelka on kasvanut covid-19-pandemian aikana. Tällä hetkellä tilanne on se, että määräajat eivät toteudu tai ollaan lähellä sitä, että ne eivät toteudu.

Digitaalisten ja etäpalveluiden osalta FinSote-mittarin (2020) perusteella keskipohjalaiset ovat asioineet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa sähköisesti valtakunnallisesti vertailtuna kolmanneksi vähiten.

Päihde- ja riippuvuuspalvelujen avokuntoutuksen ja korvaushoidon asiakas-ja käyntimäärät vuosina 2019-2022 ovat kasvaneet. Kasvu on suurinta päihdehuollon avokuntoutuksen asiakkaiden käyntimäärissä ja erityisesti korvaushoitoasiakkaiden asiakas- ja käyntimäärissä. Henkilöstöresurssi on pysynyt samana.

Aikuispsykiatrian palvelulinjalla potilas-, käynti- ja lähetemäärät ovat kasvaneet covid-19-pandemian alusta ja kasvavat edelleen. Henkilöstömäärässä ei ole tapahtunut muutoksia.

Väestö ikääntyy ja ikääntyneiden määrä lisääntyy vuosittain koko maassa. Eliniän odote on noussut. Kotiin vietävien palveluiden kehittäminen yhdessä eri toimijoiden kanssa tulee lisääntymään ja on tarpeellista, sillä laitospaikkojen määrää on vähennetty ja tullaan vähentämään edelleen.  

On tarpeellista lisätä ja kannustaa asiakkaita oma- ja itsehoitoon lisäämällä sellaisia palveluja, jotka mahdollistavat tämän suuntaisen toiminnan. Sen vuoksi aloimme kehittää ennaltaehkäisevää, helposti saavutettavaa matalan kynnyksen kuntoutusneuvontaa. Palvelu kattaa kaikki eri kuntoutuslajit. Tavoitteena on myös luoda digitaalisia yhteydenottokanavia ammattilaisille ja asiakkaille.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Olemme haastatelleet kahta kokemusasiantuntijaa saadaksemme tietoa kuntoutuspalveluiden järjestymisestä ja niiden oikea-aikaisuudesta sekä asiakkaan kohtaamisesta. Jo edeltävän hankkeen aikana hyödynnettiin kokemusosaajaa samasta aiheesta. Lisäksi olemme vierailleet Soiten asiakasraadin kokouksessa ja keränneet palautetta siellä haastattelemalla asiakasraatilaisia. Lisäksi hanketyöntekijä on vieraillut vammaisneuvoston kokoukessa keräämässä palautetta tämän hetken tilanteesta liittyen eri kuntoutuspalveluihin. Olemme käyneet keskusteluja eri yhteistyötahojen kanssa heidän näkemyksistään kuntoutusneuvonnan tarpeista perustasolla. Olemme pohtineet eri ammattilaisten kanssa yhdyspintoja kuntoutusaloittain ja tarkastelleet kehittämistä yhdessä myös päällekkäisyyksien välttämiseksi. 

Asiakaspalautekyselyssä on myös osallistettu kokemusosaajia.

Hyödynnämme kehittämistyöskentelyssä Toimiva kuntoutus hankkeessa asukkailta kerättyä kahden webropol-kyselyn palautetta fysioterapiaan ohjautumisesta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Juurruttamisen varmistamiseksi:

  • tiedottaminen ammattilaisille, asiakkaille, järjestöille ja yhdistyksille 
  • jalkautuminen eri toimipisteisiin hyvinvointialueella
  • jalkautuminen 3. sektorin toimijoiden joukkoon
  • palvelun kirjaaminen Tarmoa.fi:n
  • tuomalla esiin palvelun positiiviset vaikutukset asiakkaan ja työntekijän näkökulmasta (ennaltaehkäisy, omakuntoutus, itseohjautuvuus)