Matalan kynnyksen päihdepalvelu nuorille
Nuorten päihdepalvelu Pysäkki on matalankynnyksen päihdepalvelu nuorille, joilla on vakavia päihde- ja riippuvuusongelmia.
Huumeiden käyttö on lisääntynyt ja samalla ovat lisääntyneet myös käyttöön liittyvät haitat. Suomessa nuorten huumekuolemien määrä on ollut kasvussa. (Kailanto & Viskari toim. 2023) Helsinki on kaupunkistrategiassaan sitoutunut puuttumaan kasvavaan päihteiden käyttöön inhimillisesti ja laaja-alaisesti sekä vähentämään päihteiden aiheuttamia haittoja ja huumekuolemia. Erityisesti nuorten on saatava apua välittömästi. (Helsingin kaupunkistrategia 2021) Nuorten päihdepalvelu Pysäkin kehittäminen linkittyi osaksi Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa 2020–2023, jonka tavoitteena oli mm. parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta, varmistaa palveluiden laatu ja vaikuttavuus sekä vahvistaa palveluiden monialaisuutta ja yhteen toimivuutta (Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos 2023).
Kohderyhmä
Nuorten päihdepalvelu Pysäkin asiakkaita ovat 13–23-vuotiaat nuoret, joilla on vakavia päihde- ja riippuvuusongelmia ja joiden on vaikea kiinnittyä hoitoon ja palveluihin tai ovat syrjäytymisvaarassa.
Asiakasymmärryksen lisääminen
Asiakasymmärrystä on kerrytetty haastattelemalla Helsingin kaupungin Nuorisoaseman entisiä asiakkaita sekä Kumppanuustalon Harjulan asiakkaita. Kehittämiseen on myös otettu mukaan muutamia kokemusasiantuntijanuoria ideoimaan ja kehittämään palvelun sisältöä sekä kohtaamaan asiakasnuoria Pysäkin yhteisössä. Lisäksi on vierailtu eri toimijoiden luona, kuten Nuorten kohtaamis- ja tukipiste Nuolessa, matalan kynnyksen päiväkeskus Symppiksessä ja tavattu mm. poliisin ennalta estävän ja Ankkuri-toiminnan edustajia sekä järjestöyhteistyökumppaneita Tukikohta ry:tä ja Irti Huumeista ry:tä
Nuorten ja nuorten parissa toimivien ajatuksia palveluiden kehittämisestä
Nuoret tarvitsevat ison aikaikkunan palveluihin päästäkseen ja mahdollisuuden vain kävellä sisään. Nuorten päihdepalvelun tulee olla helposti lähestyttävä, ei tuomitseva, ja siellä tulee olla ymmärrystä nuorten maailmasta. Aikuisten palveluissa asioiminen koettiin epämieluisana. Tärkeänä pidettiin mahdollisuutta tulla ennen sitoutumista tutustumaan palveluun ja mahdollisuutta asioida anonyymisti. Nuorten ympäristöön jalkautuvaa työtapaa pidettiin tärkeänä ja mahdollisuutta keskustella kokemusasiantuntijan ja vertaisten kanssa pidettiin tärkeänä. Kiinnipitävää toimintatapaa pidettiin tärkeänä eli että nuoren perään soitellaan, muistutellaan tulemaan tapaamiseen, peruuttamattomista ajoista ei tule sakkoja eikä esimerkiksi vieroitusosastolta päästettäisi liian helposti lähtemään.
Nuoren omat kyvyt, motivaatio ja sitkeys eivät saisi painottua liikaa alkuvaiheessa, sillä nuorella voi olla vaikeuksia tunnistaa omia tarpeitaan, ja he voivat tuntea häpeää omasta tilanteestaan. Tärkeänä kuitenkin pidettiin, että varhaiseen oireiluun puututtaisiin ajoissa ennen tilanteen kärjistymistä. Hengailupaikkaa ja mukavaa tekemistä toivottiin ja herkut ja ruoka nähtiin hyvinä keinoina tapoina saada nuoria paikalle. Toisaalta pidettiin myös tärkeänä, että nuorten päihdepalvelusta saa hoitoa, ettei se ole vain hengailupaikka. Tärkeänä nuoret kokivat mahdollisuuden vaikuttaa kenen kanssa he asioistaan juttelevat ja mahdollisuus vaihtaa työntekijää, jos vuorovaikutus ei nuoren mielestä toimi. Myös mahdollisuus vaikuttaa siihen mistä puhutaan ja miten työskennellään, oli nuorten mielestä merkittävää. Toiminnallisuutta pidettiin tärkeänä osana nuorten kanssa työskenneltäessä.
Puhtaiden käyttövälineiden jakaminen alaikäisille jakoi mielipiteitä sekä nuorten että yhteistyökumppanien puheissa. Avun saaminen mielenterveysongelmiin puhututti nuoria ja yhteistyökumppaneita. Pohdittiin myös saavatko päihteitä käyttävät nuoret riittävästi apua mielenterveyden ongelmiin, kun nuorten mielenterveys- ja päihdeyksiköt ovat jakaantuneet kahteen toimipisteeseen ja organisaatioon Helsingin kaupungin sisällä.