Matalan kynnyksen päihdepalvelu nuorille
Nuorten päihdepalvelu Pysäkki on matalankynnyksen päihdepalvelu nuorille, joilla on vakavia päihde- ja riippuvuusongelmia.
Toimintamallin nimi
Nuorten päihdepalvelu Pysäkki on matalankynnyksen päihdepalvelu nuorille, joilla on vakavia päihde- ja riippuvuusongelmia.
Palvelun tavoite ja tarkoitus
Nuorten päihdepalvelu Pysäkin tavoitteena on vahvistaa nuorten päihdepalveluja niin, että huumeriippuvuudesta kärsiville nuorille on tarjolla riittävästi, helposti ja nopeasti saavutettavia palveluita.
Pysäkillä yhdistyy 13–23-vuotiaiden vakavasti päihteitä käyttävien helsinkiläisnuorten matalan kynnyksen kohtaamispaikka ja haittoja vähentävä toiminta, palveluihin tulo walk in -periaatteella ja alkuvaiheen päihdehoito. Palvelu rakentuu yhteisön ympärille, jossa työntekijät, vertaiset ja asiakkaat toimivat yhteistyössä.
Anonyymisti ja ilman ajanvarausta
Heikosti hoitoon kiinnittyneet asiakkaat voivat asioida Nuorten päihdepalvelu Pysäkillä joustavasti ja ilman ajanvarausta. Pysäkki on auki ma-pe klo 9–15. Nuori voi tulla yksin tai saattajan kanssa. Yhteistyökumppaneita kannustetaan saapumaan Pysäkille yhdessä nuoren kanssa. Nuorella on mahdollisuus harkita palveluun sitoutumista ja luottamuksen rakentumiselle annetaan aikaa. Siksi Pysäkillä saa asioida anonyymisti eli nuoren ei ole välttämätöntä antaa henkilötietojaan saadakseen neuvontaa ja keskusteluapua.
Jalkautuvaa työtapaa kehitetään mm. järjestöyhteistyökumppaneiden kanssa niiden nuorten tavoittamiseksi, joiden on vaikea päästä Pysäkille paikalle.
Motivoiva ja yhteisöllinen työtapa sosiaalisessa kuntoutuksessa ja päihdehoidossa
Pysäkillä nuoren kanssa työskennellään motivoivaa toimintatapaa hyödyntäen eikä päihteettömyyttä tai omaa motivaatiota edellytetä. Kohtaamispaikassa tapahtuvaan sosiaaliseen kuntoutukseen ohjataan ne nuoret, joiden toipuminen on varhaisvaiheessa ja on tarve kasvattaa toipumispääomaa tai jotka ovat epäröintivaiheessa ja ensisijainen palveluntarve liittyy sosiaaliseen hyvinvointiin. Sosiaalista kuntoutusta toteutetaan yhteisöllisellä työotteella, joten asiakkaan ei ole välttämätöntä osua tietylle kellonajalle omatyöntekijän kanssa vaan hänen asioitaan hoitaa tarvittaessa kulloinkin vuorossa oleva työntekijä. Kohtaamispaikka palvelee myös heitä, jotka vasta haluavat tutustua päihdepalveluihin ilman sitoumuksia tai henkilötietoja. Yhteisöllistä toimintaa kehitetään yhdessä nuorten vertaisten kanssa, jotka ovat myös mukana matalan kynnyksen kohtaamispaikassa kohtaamassa asiakasnuoria. Pysäkin yhteisössä toimii erilaisia toiminnallisia ryhmiä. Työntekijät ja vertaiset ohjaavat ryhmiä yhdessä.
Pysäkillä tehdään myös hoidon tarpeen arvioita ja tarvittaessa asiakas pääsee Pysäkin kautta nopeasti mm. vieroitusjaksolle ja korvaushoidonarvioon. Nuoria, jotka ovat toipumisen varhaisvaiheessa mutta joilla on riittävästi toipumispääomaa, tai nuoria, jotka ovat vähintään ulkoisen motivaation vaiheessa ja ensisijainen hoidon tarve psyykkiseen hyvinvointiin liittyvässä työskentelyssä, hoidetaan näyttöön perustuvin menetelmin yksilö- tai ryhmätapaamisilla. Hoitoa toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä työryhmän (sairaanhoitajat, lääkärit, sosiaaliohjaajat, sosiaaliterapeutit, sosiaalityöntekijät) kesken ja yhteistyötä tehdään muiden toimijoiden kanssa. Nuoren läheiset ja verkostot otetaan tiivisti mukaan yhteistyöhön.
Haittoja vähentävät palvelut
Pysäkin kohtaamispaikassa on mahdollista testata HIV-tartuntoja ja C-hepatiittitartuntoja (myös anonyymisti) ja ohjeistaa turvallisempaa pistämistä. Mahdollisuuksien mukaan hoito toteutetaan Pysäkillä. Lisäksi annetaan totuudenmukaista tietoa päihteistä ja päihdehaitoista sekä sosiaali- ja terveysneuvontaa yksilö- ja ryhmätapaamisilla. Pysäkiltä on myös mahdollista saada puhtaita käyttövälineitä ja kondomeja.
Läheisten tukipalveluita vahvistetaan
Myös läheiset voivat ottaa Pysäkille yhteyttä. Pysäkin tiloissa toimii järjestökumppani Irti Huumeista ry:n Läheistyönkeskus, joka tarjoaa lyhytaikaista kriisiapua päihteiden käyttäjän läheisille ja ohjattuja vertaisryhmäprosesseja mm. läheisensä päihteisiin menettäneille. Pysäkin kaikille läheisasiakkaille tarjotaan mahdollisuutta Läheistyönkeskuksen kriisiapuun. Kriisiavun jälkeen läheinen ohjataan tarkoituksenmukaiseen jatkotuen piiriin. Pysäkillä otetaan käyttöön Palasista eteenpäin -toimintamalli, jolla on myös tarkoitus tukea läheisiä yhteisin ryhmäprosessein lastensuojelun ja perhesosiaalityön kanssa.
Huumeiden käyttö on lisääntynyt ja samalla ovat lisääntyneet myös käyttöön liittyvät haitat. Suomessa nuorten huumekuolemien määrä on ollut kasvussa. (Kailanto & Viskari toim. 2023) Helsinki on kaupunkistrategiassaan sitoutunut puuttumaan kasvavaan päihteiden käyttöön inhimillisesti ja laaja-alaisesti sekä vähentämään päihteiden aiheuttamia haittoja ja huumekuolemia. Erityisesti nuorten on saatava apua välittömästi. (Helsingin kaupunkistrategia 2021) Nuorten päihdepalvelu Pysäkin kehittäminen linkittyi osaksi Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa 2020–2023, jonka tavoitteena oli mm. parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta, varmistaa palveluiden laatu ja vaikuttavuus sekä vahvistaa palveluiden monialaisuutta ja yhteen toimivuutta (Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos 2023).
Kohderyhmä
Nuorten päihdepalvelu Pysäkin asiakkaita ovat 13–23-vuotiaat nuoret, joilla on vakavia päihde- ja riippuvuusongelmia ja joiden on vaikea kiinnittyä hoitoon ja palveluihin tai ovat syrjäytymisvaarassa.
Asiakasymmärryksen lisääminen
Asiakasymmärrystä on kerrytetty haastattelemalla Helsingin kaupungin Nuorisoaseman entisiä asiakkaita sekä Kumppanuustalon Harjulan asiakkaita. Kehittämiseen on myös otettu mukaan muutamia kokemusasiantuntijanuoria ideoimaan ja kehittämään palvelun sisältöä sekä kohtaamaan asiakasnuoria Pysäkin yhteisössä. Lisäksi on vierailtu eri toimijoiden luona, kuten Nuorten kohtaamis- ja tukipiste Nuolessa, matalan kynnyksen päiväkeskus Symppiksessä ja tavattu mm. poliisin ennalta estävän ja Ankkuri-toiminnan edustajia sekä järjestöyhteistyökumppaneita Tukikohta ry:tä ja Irti Huumeista ry:tä
Nuorten ja nuorten parissa toimivien ajatuksia palveluiden kehittämisestä
Nuoret tarvitsevat ison aikaikkunan palveluihin päästäkseen ja mahdollisuuden vain kävellä sisään. Nuorten päihdepalvelun tulee olla helposti lähestyttävä, ei tuomitseva, ja siellä tulee olla ymmärrystä nuorten maailmasta. Aikuisten palveluissa asioiminen koettiin epämieluisana. Tärkeänä pidettiin mahdollisuutta tulla ennen sitoutumista tutustumaan palveluun ja mahdollisuutta asioida anonyymisti. Nuorten ympäristöön jalkautuvaa työtapaa pidettiin tärkeänä ja mahdollisuutta keskustella kokemusasiantuntijan ja vertaisten kanssa pidettiin tärkeänä. Kiinnipitävää toimintatapaa pidettiin tärkeänä eli että nuoren perään soitellaan, muistutellaan tulemaan tapaamiseen, peruuttamattomista ajoista ei tule sakkoja eikä esimerkiksi vieroitusosastolta päästettäisi liian helposti lähtemään.
Nuoren omat kyvyt, motivaatio ja sitkeys eivät saisi painottua liikaa alkuvaiheessa, sillä nuorella voi olla vaikeuksia tunnistaa omia tarpeitaan, ja he voivat tuntea häpeää omasta tilanteestaan. Tärkeänä kuitenkin pidettiin, että varhaiseen oireiluun puututtaisiin ajoissa ennen tilanteen kärjistymistä. Hengailupaikkaa ja mukavaa tekemistä toivottiin ja herkut ja ruoka nähtiin hyvinä keinoina tapoina saada nuoria paikalle. Toisaalta pidettiin myös tärkeänä, että nuorten päihdepalvelusta saa hoitoa, ettei se ole vain hengailupaikka. Tärkeänä nuoret kokivat mahdollisuuden vaikuttaa kenen kanssa he asioistaan juttelevat ja mahdollisuus vaihtaa työntekijää, jos vuorovaikutus ei nuoren mielestä toimi. Myös mahdollisuus vaikuttaa siihen mistä puhutaan ja miten työskennellään, oli nuorten mielestä merkittävää. Toiminnallisuutta pidettiin tärkeänä osana nuorten kanssa työskenneltäessä.
Puhtaiden käyttövälineiden jakaminen alaikäisille jakoi mielipiteitä sekä nuorten että yhteistyökumppanien puheissa. Avun saaminen mielenterveysongelmiin puhututti nuoria ja yhteistyökumppaneita. Pohdittiin myös saavatko päihteitä käyttävät nuoret riittävästi apua mielenterveyden ongelmiin, kun nuorten mielenterveys- ja päihdeyksiköt ovat jakaantuneet kahteen toimipisteeseen ja organisaatioon Helsingin kaupungin sisällä.
Pysäkin toiminta on alussa. Työryhmä perehtyy yhteisölliseen työotteeseen, ottaa haltuun uusia mittareita päihdekäytön arviointiin, kerää hyväksi havaittuja ideoita yhteistyökumppaneiden palveluita benchmarkkaamalla ja kouluttautuu mm. Palasista eteenpäin -toimintamallin käyttöön.
Pysäkki ei tee etsivää työtä, mutta sen palveluista viestitään aktiivisesti mm. etsivää työtä tekeville tahoille, jotta he osaavat saattaa asiakkaitaan Pysäkille.
Nuorten päihdepalvelu Pysäkki paikkaa tunnistettua palveluaukkoa vaikeasti päihteillä oirelevien nuorten palveluissa. Nuorten päihdepalveluiden saatavuus ja saavutettavuus Helsingissä paranee. Päihteitä käyttäviä nuoria on jo ensimmäisten toimintakuukausien aikana ohjattu Pysäkiltä enemmän vieroitushoitoon kuin aiemmin. Laajat aukioloajat ovat keränneet kiitosta yhteistyökumppaneilta, ja he ovat saattaneet enemmän päihteitä käyttäviä nuorten päihdepalveluiden piiriin kuin aiemmin. Yksittäiset nuoret ovat kommentoineet paikkaa mm. "ihan chilli mesta" mitä voinee pitää positiivisena viestinä. Uuden toimipisteen asiakasvirran kasvattaminen on kuitenkin pitkä prosessi, joka vaatii paljon tiedottamista ja verkostoitumista, erityisesti kun kyseessä on lähtökohtaisesti vaikeasti tavoitettava asiakasryhmä kuten päihteitä käyttävät nuoret.
Kansikuva
