Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Matalan kynnyksen päihderyhmä, Matkalla muutokseen

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Matkalla muutoksen päihderyhmä oli suunnattu täysi-ikäisille henkilöille, joilla oli tavoitteita saada päihteiden käyttöönsä muutosta. Ryhmä oli osa perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittyvää matalan kynnyksen toimintaa.

Toimintaympäristö **

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus hankkeessa (2022-2023) oli tavoitteena kehittää Kymenlaakson alueella matalan kynnyksen päihdetoimintoja perustason palveluissa. Yhtenä osa-alueena oli päihteiden käyttäjille suunnattu ryhmätoiminta. Terveysasemien mielenterveys- ja päihdehoitajille on ollut jonoa, jolloin asiakkaat ovat joutuneet odottamaan ensiaikaa tai käyntiaikaa pitkäänkin. Ryhmätoimintaa haluttiin tarjota vaihtoehdoksi asiakkaille, joilla ei vielä ollut hoitokontaktia sekä niille jotka odottivat ensiaikaa tai seuraavaa käyntiaikaa hoitajalle.  

Perustason palveluissa ei ole aiemmin ollut ryhmätoimintaa päihdeasiakkaille. Ryhmätoiminnan kehittämisellä tavoiteltiin hoitoon pääsyn jouhevuutta, taloudellisuutta sekä oikea-aikaisuutta. Tavoitteena oli vahvistaa perustason palveluita ryhmätoiminnan tuella varhaisessa vaiheessa ja tuoda esiin ryhmätoiminnan tarpeellisuus ja hyöty. Ryhmätoimintojen kehittämisen tavoitteena oli myös luoda yhteinen ryhmätoimintamalli koko Kymenlaaksoon.

 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Perustason palveluissa ei aiemmin ole ollut ryhmätoimintaa tarjolla mielenterveys- ja päihdeasiakkaille.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakkaille: Erilaisia hoitomahdollisuuksia (muutakin kuin yksilöhoito), mahdollisuus vertaistukeen.

Ammattilainen: Erilaisten hoitomuotojen käyttö, Ryhmähoidon ja vertaistuen merkityksen ymmärryksen lisääntyminen. Ryhmähoidolla voidaan kustannustehokkaasti hoitaa asiakkaita vs yksilöajat.

Organisaatio: Asiakkaiden oikea ohjautuminen, oikea-aikaisesti, oikeatasoiseen hoitoon, kustannustehokkuus.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Ryhmän sisältöä suunnittelemassa olivat kokemusasiantuntijat, miepä-hoitajien tiimivastaava sekä projektityöntekijät.

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena oli lisätä  Kymenlaakson hyvinvointialueella matalan kynnyksen päihdepalveluita  ryhmätoiminnan avulla sekä parantaa palveluiden saatavuutta.  Jos ryhmätoiminta olisi vakiintunut osaksi perusterveydenhuollon palvelua, ryhmään ohjautuisi asiakkaita tuen varhaisessa vaiheessa ja lievissä oirekuvissa asiakas voisi pärjätä ryhmätoiminnan turvin.

Muutoksen mittaaminen

Ryhmistä kerättiin asiakaspalautetta sekä asiakkaat täyttivät ryhmän ensimmäisellä ja viimeisellä kerralla Paradise24 kyselyn. Kysely kartoittaa asiakkaan psykososiaalisia vaikeuksia viimeisen 30 päivän ajalta. Kyselyä täytettäessä tulee huomioida hyvät sekä huonot päivät. 

Toteutussuunnitelma

Monialaista yhteistyötä tehtiin Kymenlaakson alueen järjestöjen sekä eri alueiden mielenterveys- ja päihdepalveluita tarjoavien tahojen kanssa. Yhteistyön tavoitteena oli kartoittaa toimivia ryhmätoimintamalleja sekä ryhmään ohjautuvien asiakasprofiileja. Erilaisten ryhmätoimintamallien kartoituksen jälkeen oli helpompi lähteä työstämään Kymenlaaksoon matalan kynnyksen päihderyhmän toimintamallia. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kohderyhmänä oli täysi-ikäiset päihdeasiakkaat, joilla oli tavoitteita saada päihteiden käyttöönsä muutosta. Ryhmän tarkoitus oli herätellä asiakasta pohtimaan päihteiden käyttöään sekä muutostavoitteitaan. Ryhmäläiset asettivat itse tavoitteensa suhteessa päihteiden käyttöönsä ja ryhmä tuki polkua kohti näitä tavoitteita.
Ryhmään hakeutuvalla asiakkaalla ei tarvinnut olla avopuolen hoitokontaktia, mutta se ei myöskään ollut este. Asiakas pystyi ilmoittautumaan ryhmään omatoimisesti tai ammattilaisen tuella sähköisen ajanvarauksen kautta.
 
Asiakkaisiin oltiin yhteydessä ennen ryhmän alkua puhelimitse, jolloin kartoitettiin asiakkaan tilanne (mm. päihteiden käyttö, sitoutuminen ryhmään).  Ryhmään osallistumisen esteeksi katsottiin hallitsematon päihteiden käyttö tai huono psyykkinen vointi. 

Ryhmäläisiä osallistettiin keskusteluun käyttämällä apuna esimerkiksi tehtäviä sekä heillä oli mahdollisuus antaa palautetta ja tuoda esiin toiveita ryhmäkerroista. Viimeisellä ryhmäkerralla asiakkaat täyttivät asiakaspalautekyselyn ja ohjaajat pyysivät suullista palautetta.

 

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Muiden alueiden ryhmätoimintoja kartoitettiin suunnitteluvaiheessa. Suunnitelman pohjaksi oli kerätty tietoa eri alueiden ryhmätoiminnoista ja näiden avulla luotiin pohja ryhmälle.

Ideointi

Matalan kynnyksen päihderyhmistä tehtiin aluksi kolme erilaista suunnitelmaa. 
Kevyen tuen ryhmä malliksi esitettiin: lyhytkestoista, kerran viikossa kokoontuvaa ohjausta ja neuvontaa antava kokonaisuus. Ryhmäkertoja olisi ollut 3–5. 
Keskivahvan tuen malli: muutosta tukeva, kahdesti viikossa kokoontuva ryhmä. Ryhmäkertoja yhteensä kahdeksan. 
Vahvimman tuen malli: tiivistä, päivittäistä kuntoutusta kolmen viikon ajan esimerkiksi vieroitusjakson jälkeen. Tämä malli vastasi eniten hankesuunnitelmaan kirjattua toimenpidettä. 
 

Idean valinta

Työkokouksissa käytyjen keskustelujen jälkeen päädyttiin pilotoimaan keskivahvaa tukea tarjoavaa ryhmätoimintaa. Tavoitteena tarjota ryhmämuotoista hoitoa päihteiden käytöstään huolestuneille asiakkaille, joilla ei ole hoitokontaktia, hoitokontakti on päättymässä tai se on tauolla. 

Idean konkretisointi ja visualisointi

Hankkeen aikana suunniteltiin ja pilotoitiin Matkalla muutoksen päihderyhmä Kouvolassa ja Kotkassa. Ryhmän sisältöä suunnittelemassa olivat kokemusasiantuntijat, miepä-hoitajien tiimivastaava sekä projektityöntekijät. Suunnitelman pohjaksi oli kerätty tietoa eri alueiden ryhmätoiminnoista ja näiden avulla luotiin pohja ryhmälle. Ryhmän sisältö luotiin sellaiseksi, joka herättää ryhmäläisen oman motivaation ja halun muutokseen.  

Ryhmässä käytettiin mittareina Paradise24-kyselyä, joka kartoittaa asiakkaan psykososiaalisia vaikeuksia viimeisen 30 päivän ajalta. Kysely täytettiin ensimmäisellä ja viimeisellä ryhmäkerralla. 
Käytössä oli myös AUDIT- ja DUDIT-testit, joiden avulla kartoitettiin alkoholin tai huumausaineiden käytön riskit ryhmän alkaessa.  

 Ensimmäinen ryhmä pilotoitiin Kouvolan Ratamossa elokuussa 2022. 

Yhdessä palvelutuotannon kanssa päädyttiin aloittamaan pilotointi myös Kotkassa ja ensimmäinen ryhmä oli tarkoitus aloittaa marraskuussa 2022. Tässä kohtaa ryhmäkokonaisuuksien ohjaajina toimivat tulevaisuuden sote-keskus hankkeen työntekijät. Toisen projektityöntekijän siirtyminen pois hankkeesta vaikutti myös Kouvolan suunniteltuihin ryhmäkokonaisuuksiin ja tämän vuoksi päädyttiin pilotoimaan syksyllä kaksi ryhmää. Kotkan ryhmän pilotoinnin aloitus siirtyi tammikuulle 2023 työntekijämuutoksen sekä vähäisen osallistujamäärän vuoksi. 

Ryhmäkokonaisuuksia toteutui Kouvolassa kuusi ja Kotkassa kolme. Ryhmiin ilmoittautuneita oli koko pilotoinnin aikana yhteensä 65, ryhmän kävi loppuun 41 ja keskeyttäneitä oli 24. Ryhmään sitoutumista haastoi työelämässä olo, muiden päihteiden käyttö (muu kuin alkoholi), oman motivaation ja muutoshalun puute, huono psyykkinen vointi sekä retkahdukset kesken ryhmäkokonaisuuden.  

Ratkaisun perusidea **

Täysi-ikäisille suunnattu Matkalla muutokseen päihderyhmä oli osa perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittyvää matalan kynnyksen toimintaa ja palvelutarjonnan lisäämistä. Ryhmä oli suunnattu henkilöille, jotka halusivat saada päihteiden käyttöönsä muutosta. Ryhmäläiset asettivat itse tavoitteensa suhteessa omaan päihteiden käyttöönsä ja ryhmä tuki polkua kohti näitä tavoitteita.

Ryhmä kokoontui kahdesti viikossa neljän viikon ajan. Ryhmäkerta oli kestoltaan kaksi tuntia. 
Kokoontumispaikkana on toimi Ratamokeskus Kouvolassa ja Toukolantie Kotkassa, jossa on myös mielenterveys ja päihdehoitajien vastaanottotilat.

Ensimmäisellä ryhmäkerralla käytiin läpi keskustellen ryhmän käytännöt sekä sisältö. Ryhmän sisältöä muokattiin tarvittaessa, jos ryhmäläisiltä tuli toive aiheesta jota haluavat käydä läpi.
Jokaisella ryhmäkerralla oli aikaa keskustelulle aiheena olevan sisällön, tehtävän tai videon pohjalta. Ryhmäkokonaisuudessa hyödynnettiin työkirjaa, jonka asiakas sai itselleen.
Ryhmäkerroilla asiakkaille annettiin mahdollisuus antaa palautetta sekä tuoda esiin ajatuksia tai toiveita ryhmään liittyen. Viimeisellä ryhmäkerralla ryhmäläiset antoivat palautteen webropol-kyselyllä sekä suullisesti.  Ryhmäläisille annettiin tietoa myös hyvinvointialueen sekä 3.sektorin toimijoiden palveluista ja tarvittaessa annettiin henkilökohtaista palveluohjausta.

Ryhmäkokonaisuuden jälkeen asiakkaalla oli mahdollisuus osallistua kokemusasiantuntijoiden ohjaamiin ryhmäkertoihin, joita on yhteensä neljä kertaa. Kokemusasiantuntijat suunnittelivat itse sisällön ja ohjasivat ryhmäkokonaisuuden ilman ammattilaisen läsnäoloa. Kokemusasiantuntijoiden ohjaama ryhmä kokoontui mielenterveys- ja päihdehoitajien vastaanottotilojen yhteydessä olevassa ryhmätilassa Kouvolassa ja Kotkassa.
Ammattilaisen ja kokemusasiantuntijoiden ohjaamien ryhmäkertojen yhteismäärä oli 12. Näin asiakkaalle voitiin tarjota ammattilaisen sekä kokemusasiantuntijan tarjoama tuki.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Toimintamallin juurruttamiseksi tarvitaan toimivaa yhteistyötä ammattilaisten sekä järjestöjen kanssa. Päihderyhmien pilotoinnin aikana on järjestetty eri toimijoiden kanssa yhteisiä palavereita sekä tiedotettu ryhmien ajankohdista sähköpostitse. Yhteistyö on tehnyt ryhmätoimintaa tutuksi ammattilaisille sekä selkeyttänyt ryhmään ohjautumista.
Ryhmään ohjautumisen tulee olla mahdollisimman helppoa asiakkaalle. Tavoitteena oli, että ryhmätoimintaan liittyvät tiedot ja ohjeet löytyivät helposti ja niitä muokattiin tarvittaessa ryhmäkokonaisuuksien aikana.
 

Syksyllä 2022 ryhmäkokonaisuuksien ohjaajina toimivat tulevaisuuden sote-keskus hankkeen työntekijät. Tammikuusta 2023 alkaen ryhmää on ohjannut projektityöntekijä yhdessä sosiaali- ja terveysneuvonta Pisteen sairaanhoitajan kanssa. Työnjakoa selkeytettiin ja päätettiin toimia työpareina niin, että samat työntekijät ohjasivat aina Kouvolan ja Kotkan ryhmäkokonaisuudet.

Ryhmän juurruttaminen osaksi palveluita oli haastavaa ja viimeisen pilotoinnin jälkeen varmistui, ettei päihderyhmä jatku osana perustason palveluita. Haasteensa juurruttamiseen toi resurssit ja ryhmiin ohjautuminen. Ilmoittautuneiden määrä ryhmiin vaihteli ja muutamia ryhmäkokonaisuuksia peruttiin vähäisen osallistujamäärän vuoksi. 

Ryhmiin ohjautumisen parantamiseksi päihderyhmästä tiedottaminen eri kanavissa on tärkeää, jotta palvelu tulee tutuksi ja madaltaa kynnystä ryhmään osallistumiselle.  

 

 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Resurssien ja työajan suunnittelu hyvissä ajoin ennen ryhmätoiminnan aloittamista sekä yhteisen näkemyksen selkeyttäminen siitä mitä ollaan luomassa. 
Ryhmästä tiedottaminen on tärkeää, jotta uusi palvelumuoto tulee tutuksi sekä yhteistyötahoille että asiakkaille. Uudesta toimintamallista muistuttelu tasaisin väliajoin, ei vain ennen ryhmän alkua. 

Ryhmämallia pystyy soveltamaan ja käyttämään eri toimintaympäristöissä vastaamaan päihdeasiakkaiden tarvetta.
 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Syksyn 2022 ryhmiin ilmoittautumisissa oli käytössä hakukaavake, joiden perusteella ryhmään hakeneet haastateltiin ennen ryhmäkokonaisuutta. Käytäntöä muutettiin vastaamaan enemmän matalan kynnyksen ohjautumisen periaatteita ja käyttöön otettiin sähköinen ajanvaraus joulukuussa 2022. Ohjaajat olivat ryhmään ilmoittautuneisiin puhelimitse yhteydessä ennen ryhmän alkua.  

Ryhmäkokonaisuuksia toteutui Kouvolassa kuusi ja Kotkassa kolme. Ryhmiin ilmoittautuneita oli koko pilotoinnin aikana yhteensä 65, ryhmän kävi loppuun 41 ja keskeyttäneitä oli 24. Ryhmään sitoutumista haastoi työelämässä olo, muiden päihteiden käyttö (muu kuin alkoholi), oman motivaation ja muutoshalun puute, huono psyykkinen vointi sekä retkahdukset kesken ryhmäkokonaisuuden.  
Ryhmään osallistuneilta saatu palaute oli hyvää. Ryhmäläiset kokivat ryhmän turvalliseksi, tulivat kuulluiksi ja vertaistuki nousi jokaisen ryhmäkokonaisuuden yhdeksi tärkeimmistä asioista.

Ryhmä ei jatku palveluissa hankkeen päätyttyä. Tähän vaikutti ryhmien peruuntumiset osallistujapulan vuoksi sekä osallistumisen ja sitoutumisen haasteet. Myös ryhmän päällekkäisyys asiakkaan muun psykiatrisen ja päihdehoidon kanssa, olivat asioita, jotka vaikuttivat päätökseen. Vaikuttavuutta ei myöskään pystytty täysin osoittamaan siltä osin, säästetäänkö tällä mallilla resurssia ja pystytäänkö ryhmätoiminnalla puuttumaan ongelmiin varhaisessa vaiheessa.  Kymenlaakson hyvinvointialueella aloitettiin syksyllä 2023 Arkeen voimaa ryhmäkonsepti, jonka katsottiin riittävän matalan kynnyksen ensivaiheen ryhmänä tässä kohtaa. Ensi vuonna Kymenlaakson hyvinvointialueella keskitytään oikea-aikaisempaan hoitoon ohjautumiseen ja digivälineiden käyttöönottoon.