Matkalla-toiminta
Matkalla-toiminta edistää mielenterveyshäiriöistä kärsivien ja mielenterveyspalveluita jonottavien 16–29-vuotiaiden nuorten kiinnittymistä yhteiskuntaan, koulutukseen ja työmarkkinoille ryhmä- ja yksilövalmennuksen sekä vertaistuen menetelmin.
Varsinais-Suomessa on todettu olevan paljon nuoria ja nuoria aikuisia, jotka joutuvat odottamaan pitkiä aikoja erikoissairaanhoitoon pääsyä. Lisäksi on nuoria ja nuoria aikuisia, joilla erikoissairaanhoidon kriteerit eivät täyty, mutta jotka tarvitsevat kuitenkin mielenterveyden haasteiden vuoksi intensiivistä tukea arjessa pärjäämiseen, opinnoissa etenemiseen tai opintoihin ja työelämään siirtymiseen.
Yhden henkilön osalta työllisyys- tai koulutuspolulle pääsy merkitsee 5 000–7 000 euron vuosittaista taloudellista hyötyä yhteiskunnalle lisääntyneinä tuloina ja vähentyneinä tulonsiirtoina ja muina kustannuksina. Yli koko työuran laskettuna ero on noin 240 000 euroa.
Varsinais-Suomen hyvinvointialue vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisestä 1.1.2023 alkaen. Hyvinvointialueen muodostavat 27 kuntaa, sairaanhoitopiiri, erityishuollon palvelut sekä pelastuslaitos. Varsinais-Suomen hyvinvointialueella, Varhassa asiakkaana ovat kaikki Varsinais-Suomen lähes 500 000 elämänsä eri vaiheissa olevaa asukasta.
Image
Matkalla-toiminta on osa Kestävän kasvun Varsinais-Suomi -hankkeen toimenpiteitä.
Kestävän kasvun Varsinais-Suomi edistää oikea-aikaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen toteutumista Varsinais-Suomen hyvinvointialueella. Vahvistaa palvelurakenteita osana pandemian jälkihoitoa. Tavoitteen on tasa-arvoiset, kustannusvaikuttavat palvelut ja hyvinvoivat, toimintakykyiset ihmiset. Kestävän kasvun Varsinais-Suomi -hankkeen toimenpiteet on kohdennettu parantamaan perustason hoitoon pääsyä, digitaalisten ratkaisujen käyttöä, työelämän ulkopuolella olevien osatyökykyisten henkilöiden työllistymisedellytyksiä ja sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuuden arviointia ja vaikuttavuusperusteista ohjausta.
Hanke on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa vuosina 2022–2025. Hanketta hallinnoi Varsinais-Suomen hyvinvointialue.
Tavoitteena Kestävän kasvun Varsinais-Suomi -hankkeessa Lasten, nuorten ja perheiden psykososiaalisten palveluiden osalta on edistää puuttumista lasten ja nuorten psykososiaalisiin pulmiin hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Vahvistaa hoito- ja palveluketjuja ja -kokonaisuuksia sekä lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten osaamista, sekä edistää hyväksi havaittujen työ- ja hoitomenetelmien yhdenmukaista käyttöä alueella.
Hankkeessa tehdään aktiivista yhteistyötä hyvinvointialueen eri toimijoiden kanssa, jotta kehittäminen saadaan vastaamaan ammattilaisten ja asiakkaiden todellisiin tarpeisiin.
Matkalla-toiminnassa turvataan ja parannetaan asukkaiden hyvinvointia Varsinais-Suomen hyvinvointialueen mission mukaisesti. Toiminnassa sitoudutaan hyvinvointialueen arvoihin ja visioon ja työskennellään strategiaa toteuttaen.
Toimintaa ohjaa Diakonissalaitoksen missio "vahvistamme luottamusta, osallisuutta ja toimijuutta sekä visio "jokaisella ihmisarvoinen elämä". Matkalla-toiminta toteuttaa käytännössä Diakonissalaitoksen arvolupausta "rakennamme vieraanvaraisia yhteisöjä, joissa luottamus, osallisuus ja toimijuus vahvistuvat".
Varsinais- Suomen hyvinvointialueen strategia ja arvot
Varhan tavoitteena on olla ystävällisin ja vaikuttavin, ammattilaisten arvostama kaksikielinen, yliopistollinen hyvinvointialue. Hyvinvointialueen toiminta pohjaa arvoihin, joissa muun muassa luvataan pitää huolta jokaisesta, tarjota laadukkaita ja yhdenvertaisia palveluja asiakkaan tarpeen ja palvelustrategiamme mukaisesti, toimia vastuullisen vaikuttavasti ja osaavasti, rohkeasti ja kestävästi sekä ystävällisesti ammattitaidolla sekä osallistaa asukkaita ja sidosryhmiämme ja toimia arvostavan yhdenvertaisesti.
Tavoitteena on
- Vahvistaa hoito- ja palveluketjuja ja -kokonaisuuksia sekä lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten osaamista.
- Oireileva nuori saa apua oikea-aikaisesti.
- Nuorten hyvinvointi, osallisuus ja minäpystyvyyden tunne vahvistuu
- Nuorten osallistuminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja mielenterveyspalveluiden suunnitteluun lisääntyy.
Toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan:
-
Nuorten tilanteissa tapahtuvien muutosten
-
Vamoksen mittarit (mm. Toipumistähti)
-
Terapianavin mittarit
-
Yhteiskunnallisten kustannusvaikutusten näkökulmista
Varha tiedottaa sisäisesti Matkalla-toiminnasta omissa kanavissaan ja lisäksi Vamosken valmentajat jalkautuvat kertomaan toiminnasta laajasti Varhan toimipisteisiin.
Nuoren voi ohjata Matkalla –toimintaan:
- Puhelimitse soittamalla milloin tahansa ma – pe klo 8 – 16 välisenä aikana. Mikäli valmentajat eivät pysty heti vastaamaan, soittavat he takaisin viimeistään seuraavan arkipäivän aikana,
- Yhteydenottopyynnön voi myös jättää tekstiviestitse.
- Yhteydenottopyynnön voi tehdä Vamoksen nettisivuilla olevan yhteydenottolomakkeen kautta. Valmentajat ovat yhteydenottopyynnön perusteella yhteydessä suoraan nuoreen.
Valmennus toimii täydentyvällä periaatteella
-
Yksilövalmennus + ryhmävalmennus nuorille, jotka hyötyvät ryhmätoiminnasta
-
Yksilövalmennus + etulinjan lyhytterapia ja / tai ahdistuksen lyhytinterventio nuorille, jotka eivät osallistu ryhmään
-
Valmennuksen kesto: nuori osallistuu valmennukseen kunnes pääsee aloittamaan hoidon, tai lähettävän tahon kanssa määritellyn ajan
Yksilövalmennus
-
Yksilövalmennuksessa pysähdytään nuoren kanssa hänen elämäntilanteensa äärelle kokonaisvaltaisesti.
-
Valmennuksessa kuljetaan rinnalla, siellä missä nuori tarvitsee tukea.
-
Nuori saa tuen arjen asioiden hoitamiseen ja tulevaisuuden suunnitteluun.
-
Nuorta sitoutetaan oman elämänsä hallintaan.
-
Etulinjan lyhytterapia tai ahdistuksen lyhytinterventio nuorille, jotka eivät voi osallistua ryhmään
Ryhmävalmennus
-
Painopiste: masennus- ja / tai ahdistusoireista kärsivissä nuorissa
-
Ryhmätapaamiset 4 tuntia 1-2 kertaa viikossa, riippuen nuoren toimintakyvystä
-
Psykoedukaatio ja toiminnalliset menetelmät
-
Hyvinvoinnin lisääminen ja ylläpitäminen
-
Arki ja arjen hallinta
-
Sosiaalisten tilanteiden harjoittelu
-
Oireiden hallintakeinoja ja itsehoitomenetelmiä
-
Ahdistuksen lyhytinterventio (ikäryhmä huomioiden, hankkeesta koulutus)
Image
Vamoksen asiakaskohderyhmää ovat 16–29-vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset. Ikähaarukka kattaa siis jakson, jossa nuori on vielä alaikäinen ja oppivelvollisuuden piirissä, sekä oikeutettu nuorisopsykiatrianpalveluihin. Lisäksi ikähaarukan toinen puoli kattaa täysi-ikäiset, jotka ovat siirtyneet usein oppivelvollisuuden piiristä korkeakouluihin tai jääneet ns. ”välitilaan” esim. mielenterveyshaasteiden vuoksi. Tämä alaikäisyyden ja aikuisuuden nivelvaihe on myös monelle asiakkaalle haastava kohta, koska moni putoaa palveluiden piiristä joko valmistuttuaan koulusta tai hoitokontaktien siirtyessä nuorisopuolelta, aikuispalveluiden piiriin.
Matkalla- toiminnassa on tuettu monia nivelvaiheessa olevia, sillä monella palvelut päättyvät kuin veitsellä leikaten asiakkuuden päätyttyä hoitokontaktissa tai asiakkaan valmistuttua oppilaitoksestaan.
Vamos toimintamalli
-
Diakonissalaitoksen palvelu koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville 16-29–vuotiaille nuorille.
-
Nuorelle nimitetään oma työntekijä, jolla on kokonaisvastuu nuoren tilanteesta ja hänen yksilöllisten tarpeidensa tunnistamisesta.
-
Toimintamalli perustuu intensiiviseen ryhmä- ja yksilövalmennukseen, sekä nuoren tarvitsemien palveluiden kokoamiseen
Yhteistyö toimintamallissa Varsinais-Suomen hyvinvointialueen palveluista ohjataan kohderyhmän nuoria Vamoksen Matkalla-toiminnan valmennuksen piiriin:
- perusterveydenhuollosta / opiskeluhuollosta mikäli todetaan intensiivisen tuen tarve, mutta psykiatrisen erikoissairaanhoidon kriteerit eivät täyty tai lähete esh:sta palautetaan takaisin perustasolle
- erikoissairaanhoidon psykiatrisesta yksiköstä mikäli nuori joutuu odottamaan hoidon aloitusta / hoitojakson tapaamisten väli on harva (esim. frekvenssi 1 x / kk) ja nuori tarvitsee intensiivisempää tukea
Yksilö- ja ryhmävalmennusta
- Tavoitteena tarjota nuorelle turvallinen paikka ja yhteisö, josta hän saa tukea ja apua sillä välin, kun hän jonottaa tarvitsemaansa psykiatriseen hoitoon tai tarvitsee nykyistä intensiivisempää tukea.
- Nuoren ei tarvitse selviytyä vaikeassa elämäntilanteessaan yksin ja hän pääsee matalalla kynnyksellä toimintaan, jonka tavoitteena on tukea ja edistää nuoren hyvinvointia, elämänhallinta ja itsetuntemusta.
- Lisäksi toiminta lisää nuoren mahdollisuuksia sitoutua hoitoon.
Vamos Matkalla-toiminta tarjosi matalankynnyksen keskustelutukea 16-29-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille erikoissairaanhoidon-, sekä perustason mielenterveyspalveluiden asiakasohjaukseen ja jonoihin, joilla kevennettiin palveluiden ruuhkaa ja tarjottiin asiakkaille nopeallakin aikataululla tukea mielenterveyden haasteisiin.
Matkalla-toiminta oli suunnattu myös asiakkaille, joilla erikoissairaanhoidon kriteerit eivät täyttyneet, mutta he tarvitsivat tiiviimpää keskustelutukea, mitä perustason palvelut heille pystyi tarjoamaan. Kolmantena asiakasryhmänä olivat asiakkaat, joilla erikoissairaanhoidon kontakti oli enää ”seuranta” tasolla ja asiakkailla oli tapaamisia enää harvakseltaan.
Vamoksen Matkalla-toimintaa toteutti aluksi kaksi valmentajaa, myöhemmin valmentajia oli vain yksi. Toiminnan alkaessa toimintaa esiteltiin kohderyhmän parissa työskenteleville tahoille useassa eri tilaisuudessa niin kaupungin, hyvinvointialueen, kuin kolmannen sektorinkin verkostoissa.
Yhteistyötahoille tarjottiin selkeä kuva siitä, että toiminnassa tuetaan nuoria ja nuoria aikuisia, jotka jonottavat erikoissairaanhoidon palveluihin ja jotka tarvitsevat tiiviimpää tukea mitä perustason palvelut tarjoavat jonotusajalle sekä, joiden erikoissairaanhoidon kontakti on enää ns. seurantatasolla. Matkalla-toimintaan ohjauduttiin suurelta osin erikoissairaanhoidon jonoista, mutta mielenterveyspalveluiden ruuhkautuminen, niin perustasolla, kuin oppilaitoksissa on näkynyt heti toiminnan alettua myös Matkalla-toiminnassa ohjautuvissa asiakkaissa. Ohjauksia tuli niin erikoissairaanhoidosta, perustasolta kuin kolmannen sektorin palveluista.
Matkalla-toiminnassa yksilötapaamiset toteutettiin noin 1-3 viikon välein. Jokaisen asiakkaan kanssa sovittiin yksilöllisesti parhaiten sopiva tapaamisväli. Pääpaino Matkalla-toiminnassa oli yksilötapaamisissa.
Ensimmäisellä tapaamisella kartoitettiin asiakkaan tarve Matkalla-toiminnasta ja minkälainen asiakkaan tilanne juuri silloin oli mielenterveyspalveluiden jonottamisen tai lisätuen suhteen. Asiakkaan kanssa luotiin Matkalla-toiminnan aikana työstön kohteena oleva tavoite, jota kohti valmennuksessa edettiin. Tavoitteen asettelussa oli tärkeää ottaa huomioon yksilön sen hetkinen elämäntilanne, hänen voimavaransa, minkälainen toive asiakkaalla itsellään oli ja muut asiakkaan sen hetkiseen elämäntilanteeseen vaikuttaneet tekijät.
Matkalla-asiakkuus olivat kestoltaan keskimäärin 3kk-12kk ja tapaamiset sovittiin asiakkaan toiveiden mukaan tai siihen asti, kunnes asiakas pääsi esimerkiksi erikoissairaanhoidon piiriin. Asiakkuuden kestoa määritteli lisäksi tavoitteisiin pääsy tai tavoitteiden uudelleen asettaminen. Matkalla-valmennuksessa hyödynnettiin myös kognitiivislyhytterapeuttista työskentelyä. Tapaamisilla asiakkaan prosessin eteneminen oli keskiössä ja tapaamisissa edettiin asiakkaalle sopivaan tahtiin. Tapaamiset ovat toteutuneet pääsääntöisesti hyvin.
Ryhmävalmennusta pilotoitiin keväällä 2024. Nuoria oli ryhmävalmennuksessa mukana neljä, joista usein vain osa oli paikalla. Asiakkaiden haastavat elämäntilanteet ja ahdistuksen taso oli suurin este sille, että ryhmävalmennuksen aloittaminen näin lyhyellä aikavälillä ja pienellä resurssilla ei onnistunut.
Matkalla-valmennuksen loppupuolella asiakkaan kanssa varauduttiin vastoinkäymisiin kartoittamalla mahdolliset kompastuskohdat ja kuinka niistä voi päästä eteenpäin. Viimeisillä tapaamisilla käytiin asiakkaan kanssa läpi tapaamisten tulosten progressiota. Nuorilta kerättiin myös palautetta säännöllisesti tapaamisten yhteydessä ja valmennuksen lopussa. Joitakin asiakkuuksia on keskeytynyt niin nuorten kuin valmentajankin aloitteista. Yksilötyöskentelyn jälkeen asiakkailta kerättiin seurantatiedot valmennuksen jälkeen 3kk ja 6kk päästä, jolloin saatiin selville asiakkaan sen hetkinen elämäntilanne tiettyjen muuttujien osalta.
Matkalla-toiminnan valmennukseen osallistuneet asiakkaat olivat suurimmilta osin erikoissairaanhoidon jonossa olevia. Lisäksi asiakkaina oli perustasoa tiiviimpää tukea kaipaavia, tai erikoisairaanhoidossa enää seurantatasolla olevia nuoria. Asiakkaita ohjautui eniten erikoissairaanhoidon palveluista, perustason mielenterveyspalveluista, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) sekä yliopiston ja ammattikorkeakoulujen oppilashuollon ohjaamina.
Pilotoinnin pohjalta todettiin, että ryhmätoiminnan aktivoimiseksi ja hyödyntämiseksi tarvitaan säännöllinen ryhmärakenne, joka mahdollistaa nuoren liittymisen juuri siinä kohdassa, kun se on yksilöllisesti oikea-aikaista. Nuoren ryhmään liittymisestä on hyvä keskustella yksilötapaamisilla, ja tukea nuorta kokeilemaan ryhmässä olemista. Ryhmätoiminnan mahdollistaminen tarvitsee kahden valmentajan työpanoksen, jotta turvataan nuorille riittävä yksilöllinen tuki ryhmään osallistumiseen sekä riittävä asiakasmäärä, ryhmän muodostumiseen. Yksilötapaamisissa oleellista on nuoren tilanteen ja tarpeet huomioiva nuorilähtöisyys ja joustavuus mutta myös riittävä säännöllisyys.
Toiminnan onnistumisen kannalta tärkeää on jatkuva yhteistyö verkostojen kanssa. Toiminnan tunnettuus ja toimivat, yhdessä sovitut tiedottamisen kanavat, ovat oleellinen osa yhteistä palvelukokonaisuutta ja sujuvaa asiakasohjausta.
Matkalla-toiminta tarjoaa matalankynnyksen keskustelutukea 16–29-vuotiaille nuorille, jotka jonottavat erikoissairaanhoidon psykiatrisiin palveluihin, ja joille perusterveydenhuollon tarjoamat mielenterveyspalvelut eivät tarjoa riittävää tukea.
Nuoret joutuvat jonottamaan tarvitsemiaan mielenterveydenpalveluja hyvin pitkiä aikoja. Nuorten tuen tarve on kuitenkin akuutti ja pitkä odotusaika tuottaa monelle inhimillistä kärsimystä sekä elämäntilanteen kokonaisvaltaista huononemista.
Valmennuksen keinoin nuorten hyvinvointia pystytään tukemaan jonottamisaikana. Nuori ei jää yksin ja tavoitteellisen työskentelyn avulla nuoren on mahdollista löytää ja kiinnittää arkeensa omaa hyvinvointia lisääviä asioita. Valmennuksen keinoin pystytään tukemaan myös nuorten kykyä vastaanottaa tulevaa apua.
Tavoitteena on, että jonotusaikana valmennuksessa olleet nuoret ovat valmiimpia vastaanottamaan tulevaa hoidollista apua, ja heidän tuen tarpeensa ei ole jonotusaikana kasvanut. Tuen tarve on saattanut jopa pienentyä tuen aikana.
Image
Toiminnan onnistuminen vaatii jatkuvaa yhteistyötä toimijoiden kesken, jotta toiminnan tunnettuus säilyy ja toimintaa voidaan joustavasti kehittää vastaamaan muuttuvia tarpeita.
Lisäksi tarvitaan yhdessä sovitut tiedottamisen kanavat ja säännölliset tiedonvaihdon rutiinit. Palvelukokonaisuuden ja sujuvavan asiakasohjauksen kannalta on oleellista, että palvelukuvaus on selkeä ja riittävän tarkka ja asiakasohjauksen polku on selkeästi kuvattu ja toimiva.
Ryhmätoiminnan mahdollistumiseen paras on vähintään kahden valmentajan työpanos, jotta turvataan nuorille riittävä yksilöllinen tuki ryhmään osallistumiseen sekä riittävä asiakasmäärä, ryhmän muodostumiseen ja ylläpitämiseen.
Ryhmätoimintaan tarvitaan säännöllinen ryhmärakenne, joka mahdollistaa nuoren liittymisen juuri siinä kohdassa, kun se on yksilöllisesti oikea-aikaista.
Nuoret tarvitsevat paljon tukea ja aikaa ryhmään liittymiseen ja ryhmässä olemiseen.
Yksilötapaamisissa oleellista on nuoren tilanteen ja tarpeet huomioiva nuorilähtöisyys ja joustavuus mutta myös riittävä säännöllisyys.
Yksilötapaamisia tukee sopivien, yhdessä sovittujen menetelmärakenteiden käyttöönotto.
Image
Matkalla-toiminnan ensimmäisiä tuloksia on saatu kerättyä keväällä 2024.Toiminnassa on ollut (ajalla 8/2023–6/202)4 yhteensä 75 nuorta, joista 52 on saanut kognitiivista lyhytterapiaa ja 23 on osallistunut valmennukseen. Nuoret ovat olleet toiminnassa keskimäärin 5,2 kuukautta. Toimintaan osallistuneista 67,3 % oli naisia, 30,8 % miehiä ja 1,9 % muunsukupuolisia. Suurimalla osalla äidinkieli on suomi (90 %). Toimintaan osallistuneiden ikähaarukka on 16–28 vuotta ja keski-ikä on 22,7 vuotta. Toimintaan osallistuneista nuorista 48 % olivat suorittaneet toisen asteen tutkinnon ja 52 %:lla viimeisin suoritettu tutkinto oli peruskoulututkinto.
Palautetta on kerätty niin tulostähti työkalun avulla, kuin asiakkaille teetetyn kyselyn avulla. Lisäksi osa Matkalla-toiminnan asiakkaista oli kognitiivisen lyhytterapian asiakkuudessa ja tuloksia saatiin seurattua koulutuspäiväkirjan avulla. Kolme yleisintä Matkalla-toiminnan pariin ohjautumisen syytä olivat ahdistuneisuus, masentuneisuus ja sosiaalisten tilanteiden pelko.
Matkalla-toimintaan osallistuneista reilulta 30 nuorelta kerättiin muutostietoja toimeentulossa, työmarkkinatilanteessa, asuntotilanteessa sekä hyödynnettiin dialogista tulostähti-työkalua osana työskentelyä ja muutoksen matkaa.
Kognitiivisten lyhytterapia-asiakkaiden kanssa käytössä olleesta koulutuspäiväkirjasta saatu data osoittaa, että lyhytterapia on oikein ajoitettuna ollut asiakkaille toimiva ja tehokas tukimuoto. Oiremittareissa näkyy keskiarvolta 43 % muutos ahdistuksen vähenemiseen suhteessa asiakkaiden lähtö tilanteeseen. Mielialan kohenemisen muutos kognitiivisilla lyhytterapia-asiakkailla oli 42 %.
Hankkeen lopussa kerätyn palautteen perusteella 92 % vastanneista koki Matkalla-valmennuksen hyödylliseksi, 88 % vastanneista sai valmennuksesta uusia näkökulmia ja työkaluja haasteisiinsa, 96 % vastanneista koki valmennuksen tukeneen heitä ja 100 % vastanneista koki tulleensa kuulluksi valmennussuhteessa. Kyselyn avovastausten perusteella kiireetön kohtaaminen ja nopea tuen piiriin pääseminen oli asiakkaille tärkeitä elementtejä valmennussuhteessa.
Hankkeen suurimmaksi haasteeksi on koitunut lyhyt hankeaikaa. Se on ollut niin asiakkaille kuin yhteistyökumppaneille viestinnässä suurin kompastuskivi. Hanke lähti hyvin liikkeelle ja tietoa hankkeesta saatiin levitettyä yhteistyöverkostoille ja asiakkaille nopeasti. Varsinainen aktiivinen työntekovaihe jäi kuitenkin melko lyhyeksi. Tarve matalankynnyksen mielenterveyspalvelulle on ollut suuri. Ajoittain työryhmä on joutuneet pohtimaan jopa jonotuspalvelun jonoa, sillä asiakasvirta on ollut positiivisen vilkasta. Työskentely on kuitenkin pystytty aloittamaan kaikkien Matkalla-toimintaan hakeneiden kanssa ilman pidempiä jonotusaikoja.
Image
Image
Image
