Matkalla-toiminta
Matkalla-toiminta edistää mielenterveyshäiriöistä kärsivien ja mielenterveyspalveluita jonottavien 16–29-vuotiaiden nuorten kiinnittymistä yhteiskuntaan, koulutukseen ja työmarkkinoille ryhmä- ja yksilövalmennuksen sekä vertaistuen menetelmin.
Toimintamallin nimi
Matkalla-toiminta edistää mielenterveyshäiriöistä kärsivien ja mielenterveyspalveluita jonottavien 16–29-vuotiaiden nuorten kiinnittymistä yhteiskuntaan, koulutukseen ja työmarkkinoille ryhmä- ja yksilövalmennuksen sekä vertaistuen menetelmin.
Kuva
Matkalla-toiminta tarjoaa matalankynnyksen keskustelutukea 16–29-vuotiaille nuorille, jotka jonottavat erikoissairaanhoidon psykiatrisiin palveluihin, ja joille perusterveydenhuollon tarjoamat mielenterveyspalvelut eivät tarjoa riittävää tukea.
Nuoret joutuvat jonottamaan tarvitsemiaan mielenterveydenpalveluja hyvin pitkiä aikoja. Nuorten tuen tarve on kuitenkin akuutti ja pitkä odotusaika tuottaa monelle inhimillistä kärsimystä sekä elämäntilanteen kokonaisvaltaista huononemista.
Valmennuksen keinoin nuorten hyvinvointia pystytään tukemaan jonottamisaikana. Nuori ei jää yksin ja tavoitteellisen työskentelyn avulla nuoren on mahdollista löytää ja kiinnittää arkeensa omaa hyvinvointia lisääviä asioita. Valmennuksen keinoin pystytään tukemaan myös nuorten kykyä vastaanottaa tulevaa apua.
Tavoitteena on, että jonotusaikana valmennuksessa olleet nuoret ovat valmiimpia vastaanottamaan tulevaa hoidollista apua, ja heidän tuen tarpeensa ei ole jonotusaikana kasvanut. Tuen tarve on saattanut jopa pienentyä tuen aikana.
Varsinais-Suomessa on todettu olevan paljon nuoria ja nuoria aikuisia, jotka joutuvat odottamaan pitkiä aikoja erikoissairaanhoitoon pääsyä. Lisäksi on nuoria ja nuoria aikuisia, joilla erikoissairaanhoidon kriteerit eivät täyty, mutta jotka tarvitsevat kuitenkin mielenterveyden haasteiden vuoksi intensiivistä tukea arjessa pärjäämiseen, opinnoissa etenemiseen tai opintoihin ja työelämään siirtymiseen.
Yhden henkilön osalta työllisyys- tai koulutuspolulle pääsy merkitsee 5 000–7 000 euron vuosittaista taloudellista hyötyä yhteiskunnalle lisääntyneinä tuloina ja vähentyneinä tulonsiirtoina ja muina kustannuksina. Yli koko työuran laskettuna ero on noin 240 000 euroa.
Varsinais-Suomen hyvinvointialue vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisestä 1.1.2023 alkaen. Hyvinvointialueen muodostavat 27 kuntaa, sairaanhoitopiiri, erityishuollon palvelut sekä pelastuslaitos. Varsinais-Suomen hyvinvointialueella, Varhassa asiakkaana ovat kaikki Varsinais-Suomen lähes 500 000 elämänsä eri vaiheissa olevaa asukasta.
Vamoksen asiakaskohderyhmää ovat 16–29-vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset. Ikähaarukka kattaa siis jakson, jossa nuori on vielä alaikäinen ja oppivelvollisuuden piirissä, sekä oikeutettu nuorisopsykiatrianpalveluihin. Lisäksi ikähaarukan toinen puoli kattaa täysi-ikäiset, jotka ovat siirtyneet usein oppivelvollisuuden piiristä korkeakouluihin tai jääneet ns. ”välitilaan” esim. mielenterveyshaasteiden vuoksi. Tämä alaikäisyyden ja aikuisuuden nivelvaihe on myös monelle asiakkaalle haastava kohta, koska moni putoaa palveluiden piiristä joko valmistuttuaan koulusta tai hoitokontaktien siirtyessä nuorisopuolelta, aikuispalveluiden piiriin.
Matkalla- toiminnassa on tuettu monia nivelvaiheessa olevia, sillä monella palvelut päättyvät kuin veitsellä leikaten asiakkuuden päätyttyä hoitokontaktissa tai asiakkaan valmistuttua oppilaitoksestaan.
Toiminnan onnistuminen vaatii jatkuvaa yhteistyötä toimijoiden kesken, jotta toiminnan tunnettuus säilyy ja toimintaa voidaan joustavasti kehittää vastaamaan muuttuvia tarpeita.
Lisäksi tarvitaan yhdessä sovitut tiedottamisen kanavat ja säännölliset tiedonvaihdon rutiinit. Palvelukokonaisuuden ja sujuvavan asiakasohjauksen kannalta on oleellista, että palvelukuvaus on selkeä ja riittävän tarkka ja asiakasohjauksen polku on selkeästi kuvattu ja toimiva.
Ryhmätoiminnan mahdollistumiseen paras on vähintään kahden valmentajan työpanos, jotta turvataan nuorille riittävä yksilöllinen tuki ryhmään osallistumiseen sekä riittävä asiakasmäärä, ryhmän muodostumiseen ja ylläpitämiseen.
Ryhmätoimintaan tarvitaan säännöllinen ryhmärakenne, joka mahdollistaa nuoren liittymisen juuri siinä kohdassa, kun se on yksilöllisesti oikea-aikaista.
Nuoret tarvitsevat paljon tukea ja aikaa ryhmään liittymiseen ja ryhmässä olemiseen.
Yksilötapaamisissa oleellista on nuoren tilanteen ja tarpeet huomioiva nuorilähtöisyys ja joustavuus mutta myös riittävä säännöllisyys.
Yksilötapaamisia tukee sopivien, yhdessä sovittujen menetelmärakenteiden käyttöönotto.
Matkalla-toiminnan ensimmäisiä tuloksia on saatu kerättyä keväällä 2024.Toiminnassa on ollut (ajalla 8/2023–6/202)4 yhteensä 75 nuorta, joista 52 on saanut kognitiivista lyhytterapiaa ja 23 on osallistunut valmennukseen. Nuoret ovat olleet toiminnassa keskimäärin 5,2 kuukautta. Toimintaan osallistuneista 67,3 % oli naisia, 30,8 % miehiä ja 1,9 % muunsukupuolisia. Suurimalla osalla äidinkieli on suomi (90 %). Toimintaan osallistuneiden ikähaarukka on 16–28 vuotta ja keski-ikä on 22,7 vuotta. Toimintaan osallistuneista nuorista 48 % olivat suorittaneet toisen asteen tutkinnon ja 52 %:lla viimeisin suoritettu tutkinto oli peruskoulututkinto.
Palautetta on kerätty niin tulostähti työkalun avulla, kuin asiakkaille teetetyn kyselyn avulla. Lisäksi osa Matkalla-toiminnan asiakkaista oli kognitiivisen lyhytterapian asiakkuudessa ja tuloksia saatiin seurattua koulutuspäiväkirjan avulla. Kolme yleisintä Matkalla-toiminnan pariin ohjautumisen syytä olivat ahdistuneisuus, masentuneisuus ja sosiaalisten tilanteiden pelko.
Matkalla-toimintaan osallistuneista reilulta 30 nuorelta kerättiin muutostietoja toimeentulossa, työmarkkinatilanteessa, asuntotilanteessa sekä hyödynnettiin dialogista tulostähti-työkalua osana työskentelyä ja muutoksen matkaa.
Kognitiivisten lyhytterapia-asiakkaiden kanssa käytössä olleesta koulutuspäiväkirjasta saatu data osoittaa, että lyhytterapia on oikein ajoitettuna ollut asiakkaille toimiva ja tehokas tukimuoto. Oiremittareissa näkyy keskiarvolta 43 % muutos ahdistuksen vähenemiseen suhteessa asiakkaiden lähtö tilanteeseen. Mielialan kohenemisen muutos kognitiivisilla lyhytterapia-asiakkailla oli 42 %.
Hankkeen lopussa kerätyn palautteen perusteella 92 % vastanneista koki Matkalla-valmennuksen hyödylliseksi, 88 % vastanneista sai valmennuksesta uusia näkökulmia ja työkaluja haasteisiinsa, 96 % vastanneista koki valmennuksen tukeneen heitä ja 100 % vastanneista koki tulleensa kuulluksi valmennussuhteessa. Kyselyn avovastausten perusteella kiireetön kohtaaminen ja nopea tuen piiriin pääseminen oli asiakkaille tärkeitä elementtejä valmennussuhteessa.
Hankkeen suurimmaksi haasteeksi on koitunut lyhyt hankeaikaa. Se on ollut niin asiakkaille kuin yhteistyökumppaneille viestinnässä suurin kompastuskivi. Hanke lähti hyvin liikkeelle ja tietoa hankkeesta saatiin levitettyä yhteistyöverkostoille ja asiakkaille nopeasti. Varsinainen aktiivinen työntekovaihe jäi kuitenkin melko lyhyeksi. Tarve matalankynnyksen mielenterveyspalvelulle on ollut suuri. Ajoittain työryhmä on joutuneet pohtimaan jopa jonotuspalvelun jonoa, sillä asiakasvirta on ollut positiivisen vilkasta. Työskentely on kuitenkin pystytty aloittamaan kaikkien Matkalla-toimintaan hakeneiden kanssa ilman pidempiä jonotusaikoja.
Kansikuva
