Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Menneisyys meissä -ryhmätoiminta

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Pienryhmä tarkastelee omaa, suvun ja paikkakunnan menneisyyttä. Näin voidaan kokea osallisuutta yhteiseen historiaan. Menneen vaikutuksia tarkastelemalla osallistuja voi ymmärtää omaa paikkaansa historiassa sekä valita, mitä vie menneestä tulevaan.

Toimintaympäristö

Pienryhmä voi kokoontua esimerkiksi museossa tai muussa alueen historiaa esille tuovassa paikassa, kuten historiallisissa ympäristöissä tai rakennuksissa. Toimintamallia voidaan soveltaa museoiden ja muiden sellaisten kulttuuritoimijoiden tuottamana, joilla on käsitys osallistujien elinympäristön menneisyydestä ja kulttuurista. Toiminta kiinnittyy osaksi ennaltaehkäisevää ja kuntouttavaa toimintaa. Toiminnassa voidaan luoda uudenlaisia yhteistyön muotoja museoiden tai muiden kulttuuritoimijoiden ja sote-, työllisyys-, sivistys- ja nuorisoalan toimijoiden välille.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamallin kohderyhmänä ovat työelämän ulkopuolella ja jollain tavoin haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt. Ryhmien osallistujat voivat ohjautua toimintaan esimerkiksi mielenterveys-, nuoriso- tai työllisyyspalveluiden avulla. Toimintaa voidaan toteuttaa myös muissa palveluissa, kuten perusopetuksessa, osana kulttuuri-identiteettiä ja itsetuntemusta tukevaa työtä.

Toissijaisena kohderyhmänä ovat mainituissa palveluissa ja yhdistyksissä työskentelevät ohjaajat ja muut ammattilaiset, jotka kohtaavat kohderyhmiin kuuluvia henkilöitä ja voivat joko itse toteuttaa toimintaa tai ohjata asiakkaitaan toiminnan piiriin.

Ratkaisun perusidea

Toiminta vastaa osattomuuden ja juurettomuuden kokemuksiin. Osallistuja tulee tietoiseksi menneisyydestä nousevista omaan itseen vaikuttavista haasteista, jotka voivat vaikuttaa tässä hetkessä ja tulevaisuudessa omaa elämää rajoittavasti. Tarkastelemalla pienryhmässä oman suvun ja paikkakunnan mennyttä voidaan vahvistaa kulttuuri-identiteettiä, itsetuntemusta ja osallisuutta niin ennaltaehkäisevästi kuin kuntouttavasti. Tarinoiden ja kokemusten avulla pääsee lähelle yhteistä mennyttä haasteineen ja onnen hetkineen. Kokemus yhteisestä menneestä luo kokemusta osallisuudesta. Jakamalla omia ajatuksia hyvästä elämästä ja sen aineksista, huomataan kuinka toiveet ovat hyvin samankaltaisia, ja tulevaisuus voi olla turvallinen yhteinen paikka.

TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN

Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin ryhmillä on kolme vaihetta:

  1. aloitusinfo ja menneisyyttä käsittelevä työpaja
  2. museovierailupäivä
  3. tulevaisuusaiheinen päätöstapaaminen.

Vaiheet on hyvä toteuttaa noin 2–4 viikon välein, jotta osallistujille jää asioiden käsittelyaikaa mutta teemat eivät kuitenkaan tauon aikana unohdu. Prosessin kaltainen toimintamalli vaatii sitoutumista, mutta lisää osallisuutta niin omaan menneisyyssuhteeseen kuin kulttuuripalveluihinkin. Jokaisen osioin voi toteuttaa myös yksittäisenä ryhmätapaamisena, mutta suosituksena on toteuttaa kaikki vaiheet, jotta toimintamallin koko ajatus toteutuu.

Toiminnan suunnittelu ja ryhmien kokoaminen

Ennen toiminnan aloitusta kannattaa tiedottaa kunnan sosiaali- ja kulttuuripuolta tulevasta toiminnasta. Tällöin voi jo löytyä mahdollisia yhteistyökumppaneita sekä sopivia tiloja työpajoille. Koska menneisyyden käsittely henkilökohtaisten kokemusten ja luovien menetelmien avulla on monelle aivan uutta, kannattaa toiminnan tarkoitusta ja toimintatapoja painottaa viestinnässä. Työpajaan osallistuminen ei edellytä erityistietoja tai -taitoja kuten erityistä historian tuntemusta, vaan jokainen on oman menneisyytensä asiantuntija.

Ryhmän osallistujien kannattaa olla mahdollisuuksien mukaan saman ikäisiä ja samalta paikkakunnalta kotoisin, jotta jaettua kokemusta olisi mahdollisimman paljon. Osallisuutta edistävät parhaiten pienryhmät, joissa on mahdollisuus kuulla kaikkien kokemusta. Ryhmän toimiva koko on noin 5–10 ihmistä.

Ryhmälle pidetään info ennen ensimmäistä tapaamista käytäntöjen selvittämiseksi ja osallistujien virittämiseksi tunnelmaan. Ennen ensimmäisen työpajan alkua on vielä hyvä kertoa päivän aikataulusta ja varmistaa millaiseen työpajaan on tultu.

Työpajat ja museovierailujen tehtävät

Työpajoihin löydät tarkat ohjeet hankkeen julkaisusta Menneisyys meissä - Osallisuutta kulttuuri-identiteettiä vahvistamalla, jonka voit ladata lapin maakuntamuseon sivulta.

Eläytymistehtävillä ja keskustelulla paneudutaan osallistujien menneisyys- ja paikkakuntasuhteeseen ja viimeisellä kerralla tulevaisuuden näkymiin. Keskustelu saa / pitää rönsyillä, että kaikkien kokemukset ja ajatukset mahtuvat mukaan. Keskustelun ja erilaisten eläytymistehtävien teema täytyy kuitenkin olla mietitty, jotta voidaan päästä tarpeeksi syvälle aiheisiin. Tapaamisia kannattaa olla useampia, että syntyy luottamus ja jatkuvuuden kokemus. Ajatukset menneisyydestä ja sen vaikutuksista kehittyvät etenkin tapaamisten välillä. Toisten näkökulmat avaavat myös omaa mennyttä. Jokainen voi osallistua itselleen sopivalla tavalla, kaikkiin keskusteluihin ei tarvitse osallistua. Omista rajoista saa ja kannattaa pitää huolta.

Palaute toiminnasta ja hallittu lopetus

Jokaisen tapaamiskerran jälkeen kerätään palautetta niin suullisesti kuin kirjallisestikin. Jokaisen tapaamiskerran jälkeen myös varmistetaan mahdollisuus anonyymiin palautteeseen sekä kerrotaan mihin palautetta käytetään. Palautteen avulla voidaan käydä kootusti läpi päivän tunnelmia. Jos ryhmä kokoontuu useamman kerran yhteen, kannattaa palautteen keräämiseen ja tunnelmien läpikäymiseen jättää tarpeeksi aikaa viimeiselle kerralle. Palautteen antaminen sekä kokemusten kertaaminen yhteisesti keskustellen sulkee hallitusti tapahtumien kaaren. Osallistujien kuuleminen mahdollistaa toiminnan kehittämisen, samalla osallistujat voivat saada vinkkejä ja tukea oman menneisyyden käsittelyyn. Vinkkejä palautteen keräämiseen saa hankkeen julkaisusta.

Päätöstapaamisen tehtävät suuntaavat katsetta menneestä tulevaan, miten mennyt ja itselle tärkeät asiat voivat rakentaa hyvää tulevaisuutta. Viimeisellä kerralla voidaan sopia tavoista, joilla työpajojen tuotokset saadaan esille ja muidenkin nähtäville, esimerkiksi järjestämällä näyttely osallistujille tärkeiden asioiden kuvista.  Näyttely jakaa menneisyyden merkitystä myös hankkeen ulkopuolisille, jolloin hedelmälliset keskustelut voivat jatkua.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Mennyttä voi käsitellä monella tavalla

Toimintamallia on testattu ja kehitetty Menneisyys meissä-osallisuutta kulttuuri-identiteettiä vahvistamalla -hankkeessa. Kohderyhmänä olivat työelämän ulkopuolella olevat nuoret (18–29 v) sekä aikuiset, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat. Hankkeessa käytössä olleita menetelmiä menneen käsittelyyn:

  • Ennakkotehtävä, esineiden kantamien merkitysten tarkastelu
  • Aikamatkustus, hyviin muistoihin eläytyminen
  • Tapaa esi-isä, mitä haluaisit kysyä esi-isältäsi
  • Keskustelut yhteiskunnan murroksista ja oman suvun vaiheista niihin liittyen
  • Menneisyyden Moodboard, askartele vanhoja lehtiä käyttäen menneisyyden maisema
  • Minkä esineen haluaisit tallettaa museoon / omaan kokoelmaan?
  • Mitä kortit ennustavat sinulle? tulevaisuushorisontin laajennus tehtävä
  • Tulevaisuuden tukipuut-tehtävä, mitä haluaisit ottaa menneestä mukaasi tulevaan?
  • Lähetä ” toivomus ja toivotus” -kortti tulevaisuuteen itselle
  • Vapaudu menneestä, polta nuotiossa raskaat asiat ja ajatukset

Enemmän tietoa käytetyistä menetelmistä, tarvittavasta osaamisesta ja välineistä hankkeen loppuraportissa.

Vinkkejä toiminnan suunnitteluun ja ryhmien kokoamiseen

Ryhmän saa helpoiten kokoon valmiiden toimintojen pohjalta. Kuntien kulttuurisihteereillä on usein laajat tiedotusverkostot, joiden kautta niin ryhmät kuin yksittäiset osallistujat voivat löytyä. Uuteen toimintaan tartutaan helpommin vanhan toiminnan pohjalta eli kohdekunnassa kannattaa tiedustella mikä on jo suosittua toimintaa. Asiakkaitaan tuntevat sosiaalityöntekijät tai nuoriso-ohjaajat yms. voivat olla apuna pienryhmän kokoamisessa.

Valmiit, jonkin muun toiminnan yhteydessä muodostetut, ryhmät toimivat hyvin, koska ryhmäytymistä on jo tapahtunut ja näin voidaan keskustella sujuvasti heti alusta lähtien. Aivan uudenkin ryhmän kokoaminen on hedelmällistä, sillä silloin ryhmä kokoontuu vain tämän aiheen ympärille, jolloin kokoontumisen teema saa lisäpainoarvoa.

Kootessasi pienryhmiä toimintaa varten käytä aikaa tiedottamiseen ja sitouttamiseen. Ryhmien vetäjien ja osallistujien olisi hyvä tietää, että menneisyyden käsittely on tärkeää ja henkilökohtainen suhde menneeseen voi avata uudella tavalla menneen merkitystä. Tärkeää on huomioida osallistujien oma kokemus ja käsitys ei niinkään tarkka faktatieto.

Vinkkejä työpajoihin ja museovierailujen järjestämiseen

Tärkeää on päättää, mihin aihealueisiin keskitytään työpajassa. Elämänkulun ymmärtämisessä aiheet kuten koulutus ja elinkeinot avaavat helposti sukujen vaiheita. Kevyempiä aiheita voivat olla paikkakunnan erityispiirteet ja harrastukset. Eläytymiseen ja keskusteluun syventyvien tehtävien intensiteetin kannattaa vaihdella, että osallistujat jaksavat olla mukana. Tehtävien suunnittelussa kannattaa huomioida kuinka ne saadaan mahdollisimman henkilökohtaisiksi.

Työpajapäivien ajankohtien täytyy joustaa kaikkien kiinnostuneiden mukaan saamiseksi. Työpajapäiviin tehtävien väliin kannattaa jättää aikaa, sillä yllättäen jokin tehtävä saattaa kestää ja toisaalta osioiden välille tarvitaan hengähdystaukoja, sillä menneisyyteen syventyminen on intensiivistä.

Työpajojen tehtäviin täytyy kehitellä joustoa, sillä ryhmien ollessa erilaisia tehtävät pitää mukauttaa ja valita ryhmän mukaan. Työpajan tavoitteiden pitää siis myös joustaa tehtävien ja ajankäytön mukana, sillä mukava kiireetön tunnelma ja elävä keskustelu on tärkein tavoite.

Tärkeintä ryhmän toiminnalle on leppoisa ilmapiiri, joka mahdollistaa pakottoman keskustelun ja antaa tilaa erilaisille näkökulmille. Ilmapiirin luo kiireetön tunnelma, keskustelun rönsyily, epämuodollinen kokoontumisympäristö ja keskustelutavat, tauot ja etenkin evästauot. Alussa tutustumiselle ja esittäytymiselle jätetty aika on oleellista ilmapiirille. Työpajapäivien alussa myös alkurentoutus tuo osallistujat lempeästi mukaan.

Kaikkeen siis kannattaa ottaa joustonvaraa, sillä aina tulee yllättäviä tilanteita. Työpajan pitäjiä tarvitaan vähintään kaksi, sillä näin varmistetaan joustava keskustelu, järjestelyt ja varaudutaan mahdollisiin sairastumisiin. Työpajan pitäjän pitää ymmärtää olla sensitiivinen arkojen aiheiden kuten sodan ja osattomuuden käsittelyssä ja tilaa antaa osallistujien tarinoille ja tunteille. Tärkeää on myös painottaa osallistumisen vapaaehtoisuutta ja että ajatuksia ja kokemuksia saa jakaa sen verran kuin haluaa.

Tarvittavat resurssit

Mallin käyttöönotossa keskeistä on, että ohjaajat ovat itse kiinnostuneita menneisyydestä, historiasta ja etenkin kulttuurihistoriasta. Ohjaajilla tulisi olla peruskäsitykset viimeisen 100 vuoden ajalta suomalaisen yhteiskunnan murroksista. Keskeistä ei oli niinkään tarkka faktatieto, vaan käsitys millaisia arjen muutoksia on koettu ja millaisia haasteita ne ovat asettaneet ihmisille ja yhteisöille.

Hankkeen kohderyhmän tavoittamiseksi toiminnan täytyy olla ilmaista. Tällöin pitää varautua maksuun tilojen vuokrasta, mahdollista eväistä, työpaja materiaaleista, matkakustannuksista ja tietysti toiminnan vetäjien palkkauksesta. Yhden ryhmän vetämiseen tarvitaan vähintään kaksi ohjaajaa, jotta käytännön järjestelyt toimivat ja toisaalta keskustelu saa virikkeitä myös ohjaajien huomioista. Oivallisia ryhmien kokoontumistiloja ovat ammatilliset- ja kotiseutumuseot.

Ohjaajien aikaa tarvitaan toiminnan suunnittelun ja toteuttamisen lisäksi työntekijöiden mahdolliseen kouluttamiseen museopedagogisten menetelmien käytöstä sekä paikallishistorian tuntemuksesta.

KEHITTÄJÄT

Tässä kuvattu ja Sokran toimesta arvioitu toimintamalli perustuu Menneisyys meissä-osallisuutta kulttuuri-identiteettiä vahvistamalla (ESR 2014-2020) tehtyyn kehittämistyöhön.

Toteuttaja: Lapin maakuntamuseo. Hankkeen kohdepaikkakunnat: Kemijärvi, Kittilä, Pelkosenniemi, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Savukoski ja Sodankylä

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: Ymmärrys menneestä lisää osallisuutta

  1. Osallisuus omassa elämässä
  2. Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
  3. Osallisuus yhteisestä hyvästä

Tutkimalla mennyttä voi tutustua itseensä, sukuunsa ja elinympäristöönsä. Tämän tutustumisen myötä kasvanut tietoisuus lisää ymmärrystä omasta elämästä ja tukee oman elämän toimijuutta. Toiminnassa korostetaan hyvää ja luottamuksellista ilmapiiriä sekä tarjotaan uusien kokemusten kautta mahdollisuus irrottautua arjesta ja löytää itsestään uusia voimavaroja. Parhaimmillaan osallistujat innostuvat tutustumaan omaan ja alueen historiaan omatoimisesti ja ammentamaan siitä rakennusaineksia myös tulevaisuuteensa. Tarkoituksena on tuoda esiin kunkin omia muistoja ja kokemuksia, joita osallistuja voi haluamassaan määrin jakaa muille. (1)

Toiminnan sisältö mukautetaan osallistujilta anonyymisti kerättyjen tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Osallistujilla on mahdollisuus osallistua kokoontumisten suunnitteluun ja toteutukseen omien vahvuuksiensa tai voimavarojen mukaisesti. (1, 2)

Huomaamalla yhteisiä piirteitä oman menneen ja muiden menneen kanssa voidaan kokea osallisuutta yhteiseen historiaan ja kulttuuriin. Toiminnan kautta on myös mahdollista olla osa yhteisöä, jossa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että ilmapiiri on turvallinen ja avoin. Toimintaa kehitetään osallistujilta ja ohjaajilta myös toiminnan aikana saadun palautteen perusteella, jolloin toiminta pysyy osallistujien näköisenä ja mielekkäänä. Toimintaan osallistuvien lisäksi toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan eri alojen asiantuntijoiden ja eri organisaatioiden yhteistyönä. Havaintoja toiminnasta myös esitellään päättäjille ja asiasta kiinnostuneille toiminnan kehittämiseksi jatkossa. (2)

Toiminta tarjoaa mahdollisuuden yhteisen hyvän edistämiseen. Perusajatuksena on, että kaikki toimintaan osallistuvat ovat keskenään tasavertaisia ja kunkin yksityiset muistot rakentavat yhteistä menneisyyttä ja yhteistä tulevaisuutta. Toiminnan kautta niin osallistujat kuin toimintaa organisoivat tahot saavat mahdollisuuden olla rakentamassa hyvinvointia ja osallisuutta paitsi toimintaan osallistuville, myös ympäröivälle yhteisölle esimerkiksi näyttelyn muodossa. (3)

Toiminnalla on luotu alueelle uutta rakennetta ennaltaehkäisevään ja kuntouttavaan toimintaan tuomalla siihen mukaan henkilökohtaiseen ja yhteiseen historiaan perustuva toimintamuoto. Toimintamalli toimii myös esimerkkinä uudenlaisten yhteistyön muotojen luomisesta museoiden tai muiden kulttuuritoimijoiden ja sote-, työllisyys-, sivistys- ja nuorisoalan toimijoiden välille.

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:

TOIMINTAMALLIN ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Sokran arvio toimintamallista: Menneisyys meissä -ryhmätoiminta (pdf 263 kt)