Menneisyys meissä -ryhmätoiminta
Pienryhmä tarkastelee omaa, suvun ja paikkakunnan menneisyyttä. Näin voidaan kokea osallisuutta yhteiseen historiaan. Menneen vaikutuksia tarkastelemalla osallistuja voi ymmärtää omaa paikkaansa historiassa sekä valita, mitä vie menneestä tulevaan.
Toimintamallin nimi
Pienryhmä tarkastelee omaa, suvun ja paikkakunnan menneisyyttä. Näin voidaan kokea osallisuutta yhteiseen historiaan. Menneen vaikutuksia tarkastelemalla osallistuja voi ymmärtää omaa paikkaansa historiassa sekä valita, mitä vie menneestä tulevaan.
Toiminta vastaa osattomuuden ja juurettomuuden kokemuksiin. Osallistuja tulee tietoiseksi menneisyydestä nousevista omaan itseen vaikuttavista haasteista, jotka voivat vaikuttaa tässä hetkessä ja tulevaisuudessa omaa elämää rajoittavasti. Tarkastelemalla pienryhmässä oman suvun ja paikkakunnan mennyttä voidaan vahvistaa kulttuuri-identiteettiä, itsetuntemusta ja osallisuutta niin ennaltaehkäisevästi kuin kuntouttavasti. Tarinoiden ja kokemusten avulla pääsee lähelle yhteistä mennyttä haasteineen ja onnen hetkineen. Kokemus yhteisestä menneestä luo kokemusta osallisuudesta. Jakamalla omia ajatuksia hyvästä elämästä ja sen aineksista, huomataan kuinka toiveet ovat hyvin samankaltaisia, ja tulevaisuus voi olla turvallinen yhteinen paikka.
TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN
Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.
Pienryhmä voi kokoontua esimerkiksi museossa tai muussa alueen historiaa esille tuovassa paikassa, kuten historiallisissa ympäristöissä tai rakennuksissa. Toimintamallia voidaan soveltaa museoiden ja muiden sellaisten kulttuuritoimijoiden tuottamana, joilla on käsitys osallistujien elinympäristön menneisyydestä ja kulttuurista. Toiminta kiinnittyy osaksi ennaltaehkäisevää ja kuntouttavaa toimintaa. Toiminnassa voidaan luoda uudenlaisia yhteistyön muotoja museoiden tai muiden kulttuuritoimijoiden ja sote-, työllisyys-, sivistys- ja nuorisoalan toimijoiden välille.
Toimintamallin kohderyhmänä ovat työelämän ulkopuolella ja jollain tavoin haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt. Ryhmien osallistujat voivat ohjautua toimintaan esimerkiksi mielenterveys-, nuoriso- tai työllisyyspalveluiden avulla. Toimintaa voidaan toteuttaa myös muissa palveluissa, kuten perusopetuksessa, osana kulttuuri-identiteettiä ja itsetuntemusta tukevaa työtä.
Toissijaisena kohderyhmänä ovat mainituissa palveluissa ja yhdistyksissä työskentelevät ohjaajat ja muut ammattilaiset, jotka kohtaavat kohderyhmiin kuuluvia henkilöitä ja voivat joko itse toteuttaa toimintaa tai ohjata asiakkaitaan toiminnan piiriin.
Toimintamallin ryhmillä on kolme vaihetta:
- aloitusinfo ja menneisyyttä käsittelevä työpaja
- museovierailupäivä
- tulevaisuusaiheinen päätöstapaaminen.
Vaiheet on hyvä toteuttaa noin 2–4 viikon välein, jotta osallistujille jää asioiden käsittelyaikaa mutta teemat eivät kuitenkaan tauon aikana unohdu. Prosessin kaltainen toimintamalli vaatii sitoutumista, mutta lisää osallisuutta niin omaan menneisyyssuhteeseen kuin kulttuuripalveluihinkin. Jokaisen osioin voi toteuttaa myös yksittäisenä ryhmätapaamisena, mutta suosituksena on toteuttaa kaikki vaiheet, jotta toimintamallin koko ajatus toteutuu.
Toiminnan suunnittelu ja ryhmien kokoaminen
Ennen toiminnan aloitusta kannattaa tiedottaa kunnan sosiaali- ja kulttuuripuolta tulevasta toiminnasta. Tällöin voi jo löytyä mahdollisia yhteistyökumppaneita sekä sopivia tiloja työpajoille. Koska menneisyyden käsittely henkilökohtaisten kokemusten ja luovien menetelmien avulla on monelle aivan uutta, kannattaa toiminnan tarkoitusta ja toimintatapoja painottaa viestinnässä. Työpajaan osallistuminen ei edellytä erityistietoja tai -taitoja kuten erityistä historian tuntemusta, vaan jokainen on oman menneisyytensä asiantuntija.
Ryhmän osallistujien kannattaa olla mahdollisuuksien mukaan saman ikäisiä ja samalta paikkakunnalta kotoisin, jotta jaettua kokemusta olisi mahdollisimman paljon. Osallisuutta edistävät parhaiten pienryhmät, joissa on mahdollisuus kuulla kaikkien kokemusta. Ryhmän toimiva koko on noin 5–10 ihmistä.
Ryhmälle pidetään info ennen ensimmäistä tapaamista käytäntöjen selvittämiseksi ja osallistujien virittämiseksi tunnelmaan. Ennen ensimmäisen työpajan alkua on vielä hyvä kertoa päivän aikataulusta ja varmistaa millaiseen työpajaan on tultu.
Työpajat ja museovierailujen tehtävät
Työpajoihin löydät tarkat ohjeet hankkeen julkaisusta Menneisyys meissä - Osallisuutta kulttuuri-identiteettiä vahvistamalla, jonka voit ladata lapin maakuntamuseon sivulta.
Eläytymistehtävillä ja keskustelulla paneudutaan osallistujien menneisyys- ja paikkakuntasuhteeseen ja viimeisellä kerralla tulevaisuuden näkymiin. Keskustelu saa / pitää rönsyillä, että kaikkien kokemukset ja ajatukset mahtuvat mukaan. Keskustelun ja erilaisten eläytymistehtävien teema täytyy kuitenkin olla mietitty, jotta voidaan päästä tarpeeksi syvälle aiheisiin. Tapaamisia kannattaa olla useampia, että syntyy luottamus ja jatkuvuuden kokemus. Ajatukset menneisyydestä ja sen vaikutuksista kehittyvät etenkin tapaamisten välillä. Toisten näkökulmat avaavat myös omaa mennyttä. Jokainen voi osallistua itselleen sopivalla tavalla, kaikkiin keskusteluihin ei tarvitse osallistua. Omista rajoista saa ja kannattaa pitää huolta.
Palaute toiminnasta ja hallittu lopetus
Jokaisen tapaamiskerran jälkeen kerätään palautetta niin suullisesti kuin kirjallisestikin. Jokaisen tapaamiskerran jälkeen myös varmistetaan mahdollisuus anonyymiin palautteeseen sekä kerrotaan mihin palautetta käytetään. Palautteen avulla voidaan käydä kootusti läpi päivän tunnelmia. Jos ryhmä kokoontuu useamman kerran yhteen, kannattaa palautteen keräämiseen ja tunnelmien läpikäymiseen jättää tarpeeksi aikaa viimeiselle kerralle. Palautteen antaminen sekä kokemusten kertaaminen yhteisesti keskustellen sulkee hallitusti tapahtumien kaaren. Osallistujien kuuleminen mahdollistaa toiminnan kehittämisen, samalla osallistujat voivat saada vinkkejä ja tukea oman menneisyyden käsittelyyn. Vinkkejä palautteen keräämiseen saa hankkeen julkaisusta.
Päätöstapaamisen tehtävät suuntaavat katsetta menneestä tulevaan, miten mennyt ja itselle tärkeät asiat voivat rakentaa hyvää tulevaisuutta. Viimeisellä kerralla voidaan sopia tavoista, joilla työpajojen tuotokset saadaan esille ja muidenkin nähtäville, esimerkiksi järjestämällä näyttely osallistujille tärkeiden asioiden kuvista. Näyttely jakaa menneisyyden merkitystä myös hankkeen ulkopuolisille, jolloin hedelmälliset keskustelut voivat jatkua.
OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: Ymmärrys menneestä lisää osallisuutta
- Osallisuus omassa elämässä
- Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
- Osallisuus yhteisestä hyvästä
Tutkimalla mennyttä voi tutustua itseensä, sukuunsa ja elinympäristöönsä. Tämän tutustumisen myötä kasvanut tietoisuus lisää ymmärrystä omasta elämästä ja tukee oman elämän toimijuutta. Toiminnassa korostetaan hyvää ja luottamuksellista ilmapiiriä sekä tarjotaan uusien kokemusten kautta mahdollisuus irrottautua arjesta ja löytää itsestään uusia voimavaroja. Parhaimmillaan osallistujat innostuvat tutustumaan omaan ja alueen historiaan omatoimisesti ja ammentamaan siitä rakennusaineksia myös tulevaisuuteensa. Tarkoituksena on tuoda esiin kunkin omia muistoja ja kokemuksia, joita osallistuja voi haluamassaan määrin jakaa muille. (1)
Toiminnan sisältö mukautetaan osallistujilta anonyymisti kerättyjen tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Osallistujilla on mahdollisuus osallistua kokoontumisten suunnitteluun ja toteutukseen omien vahvuuksiensa tai voimavarojen mukaisesti. (1, 2)
Huomaamalla yhteisiä piirteitä oman menneen ja muiden menneen kanssa voidaan kokea osallisuutta yhteiseen historiaan ja kulttuuriin. Toiminnan kautta on myös mahdollista olla osa yhteisöä, jossa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että ilmapiiri on turvallinen ja avoin. Toimintaa kehitetään osallistujilta ja ohjaajilta myös toiminnan aikana saadun palautteen perusteella, jolloin toiminta pysyy osallistujien näköisenä ja mielekkäänä. Toimintaan osallistuvien lisäksi toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan eri alojen asiantuntijoiden ja eri organisaatioiden yhteistyönä. Havaintoja toiminnasta myös esitellään päättäjille ja asiasta kiinnostuneille toiminnan kehittämiseksi jatkossa. (2)
Toiminta tarjoaa mahdollisuuden yhteisen hyvän edistämiseen. Perusajatuksena on, että kaikki toimintaan osallistuvat ovat keskenään tasavertaisia ja kunkin yksityiset muistot rakentavat yhteistä menneisyyttä ja yhteistä tulevaisuutta. Toiminnan kautta niin osallistujat kuin toimintaa organisoivat tahot saavat mahdollisuuden olla rakentamassa hyvinvointia ja osallisuutta paitsi toimintaan osallistuville, myös ympäröivälle yhteisölle esimerkiksi näyttelyn muodossa. (3)
Toiminnalla on luotu alueelle uutta rakennetta ennaltaehkäisevään ja kuntouttavaan toimintaan tuomalla siihen mukaan henkilökohtaiseen ja yhteiseen historiaan perustuva toimintamuoto. Toimintamalli toimii myös esimerkkinä uudenlaisten yhteistyön muotojen luomisesta museoiden tai muiden kulttuuritoimijoiden ja sote-, työllisyys-, sivistys- ja nuorisoalan toimijoiden välille.
TOIMINTAMALLIN ARVIOINTI (PDF-LIITE)
Sokran arvio toimintamallista: Menneisyys meissä -ryhmätoiminta (pdf 263 kt)
Kansikuva
