Metka-kylätalo. Matalan kynnyksen kohtaamispaikka. Monien mahdollisuuksien ja kaikille avoin kylätalo . Ohjaus, neuvonta ja vertaistuki maahanmuuttajille.
Metka-kyläkulttuuritalo on Lieksassa sijaitseva monien mahdollisuuksien ja kaikille avoin kylätalo, jonne kaikki ovat tervetulleita maksuttomaan harrastustoimintaan, hakemaan ohjausta ja neuvontaa.
Ympäristötekijöitä
Verneri -hanke toimii Lieksassa Pohjois-Karjalassa, n. 10 000 asukkaan kaupungissa, jossa on pitkät välimatkat ja tilaa asua. Ikärakenne on vanhusvoittoista ja alueella kärsitään työttömyydestä, mutta samaan aikaan on myös työvoimapula.
Maahanmuutto on tuonut kaupunkiin eritaustaisia ja ikäisiä ihmisiä sekä kulttuureja. Nopea muuttoliike on aiheuttanut alueella muutosvastarintaa ja vaatinut sopeutumista. Toisaalta nuoret maahanmuuttajat on otettu ilolla vastaan, he tuovat mukanaan perheitä ja lapsia ja pitävät kouluja yllä.
Lieksa johtaa Pohjois-Karjalan työttömyystilastoissa sekä myös myös nuorten syrjäytyminen ja koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten määrä on tutkimusten mukaan haaste. Yksinäisyys on myös monen ihmisen haaste.Yksinäisyys heikentää suomalaisten hyvinvointia ja terveyttä voimakkaammin kuin mikään muu yksittäinen tekijä. Se eristää ihmisen yhteiskunnasta, lannistaa, sairastuttaa ja voi viedä pohjan koko elämältä. Alueen joukkoliikenteen puuttuminen tuo omat haasteensa yksinäisyyden poistamiseksi.
Verneri toimii Lieksan Rantalan alueella, jossa on kaupungin suurin vuokra-asuma-alue, eniten työttömyyttä ja maahanmuuttajia. Alueella on tehty rasistisia rikoksia. Alueella ei juurikaan ole vapaa-ajan viettomahdollisuuksia ollut. Vastaanottokeskus sijaitsee 8 km:n päässä.
Verneri hanke on tuonut alueelle iloa, toimintaa ja yhteisöllisyyttä. Maahanmuuttajat ovat ostaneet alueelta vanhan kiinteistön, jota he itse ovat peruskorjanneet kylätaloksi. Verneri hanke toimii kylätalolla, jossa vapaaehtoiset maalaavat, nikkaroivat ja vasaroivat seiniä valmiiksi. Huone kerrallaan, alueen pirskahteleva kylätalo valmistuu.
Verneri toimii myös pihassa ja puutarhassa. Koska joukkoliikennettä ei juurikaan ole, on tuotu yhteisöllinen puutarhatoiminta alueelle. Metkan pihaan rakennettiin kasvihuoneet, juurikasvimaat ja kasvulaatikot. Yhteisöllisyyttä halutaan edistää, koska se tuo kaivattua ystävyyttä, kaverisuhteita ja elinvoimaa.
Valtakunnallinen muuttoliike vie ihmisiä etelään. Kuitenkin maaseudullakin on elämisen edellytyksiä ja uusia työpaikkoja syntyy ikääntyneiden siirtyessä eläkkeelle. Etätyömahdollisuudet ja sähköiset palvelut tuovat työllistymisen mahdollisuuksia, maahanmuuttajat nuoria ihmisiä ja kulttuuria. Maaseutu voidaan nähdä myös puhtaana luontona, mahdollisuuksina, terveellisenä elämänä ja toimeliaisuutena. Verneri edustaa maaseudun toimeliaisuutta.
Ennen Verneri-hankkeen alku, Lieksan Somaliperheyhdistys ry:n hallinnoima Leijat-hanke selvitti vuonna 2015 maahanmuuttajien kokemaa palvelutarvetta yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden kanssa. Selvityksessä havaittiin, että Lieksan maahanmuuttajat tuntevat huonosti monia kunnallisia palveluita (esim. mielenterveys- ja senioripalvelut) eivätkä siksi osaa hakeutua niiden pariin.
Toisaalta maahanmuuttajat olivat tyytymättömiä joidenkin palveluiden saatavuuteen ja sisältöihin (esim. työllisyys- ja sosiaalipalvelut ja viranomaisten sähköiset palvelut).
Erityistä huolta herätti myös, että maahanmuuttajat kokivat, etteivät he tule kuulluiksi palvelutilanteissa, vaan asioista päätetään "heidän päänsä yli". He kokivat tarvitsevansa tukea myös itseään koskevien päätösten tulkintaan. Tuki tarkoittaa apua suomen kielen kanssa sekä palvelujen "logiikan" ymmärretyksi tekemistä.
Kun selvityksen tuloksia käytiin läpi kunnan viranomaisten kanssa, huomattiin, että osa heistä kokee maahanmuuttaja-asiakkaat erityisen vaativina ja aikaavievinä. Näin syntyi ymmärrys, että virallisten palvelujen rinnalle maahanmuuttajat tarvitsevat tukea sekä joustavia palveluja, joita voidaan tuottaa vertaistoiminnan kautta.
Kunnallisten palvelujen lisäksi maahanmuuttajat pitivät tärkeänä myös päästä sisään järjestö- ja kansalaistoimintaan.
Toisaalta huomattiin, että omankielinen apu ei vähennä kiinnostusta suomen kielen opiskeluun tai kotoutumiseen, vaan pikemminkin tarjoaa väylän päästä sisälle yhteiskuntaan ja tulla pikku hiljaa mukaan myös suomenkieliseen toimintaan.
Myös sosionomiopiskelijat Jaana Hara ja Riia Mantsinen Macario tekivät opinnäytetyönsä v. 2016 maahanmuuttajanaisten palvelutarpeista. Tämän tutkimuksen tulokset olivat samansuuntaisia. Maahanmuuttajien joukossa on ryhmiä, kuten pienten lasten kotona olevat äidit, jotka jäävät monien esimerkiksi työllistymiskoulutuksena annettujen palvelujen ulkopuolelle.
Suurten perheiden äidit kokivat erityisen vaikeana joukkoliikenteen puuttumisen taajama-alueelta. Heillä ei ole realistista mahdollisuutta hakeutua palveluihin ja osallistua lapsiperheille tarkoitettuun toimintaan samalla tavallakuin kantaväestöön kuuluvilla. Paikkakunnilla, joilta puuttuu julkinen liikenne, keskeiset palvelut tulee tuoda asuinalueiden lähelle. Vertaistuen avulla joitakin välimatkoista johtuvia esteitä voidaan ylittää.
Pakolaisten sosiaalisen tuen tarvetta ja sen merkitystä kotoutumiselle on selvitetty myös sosiaalityöntekijä Terhi Myllerin pro gradu -tutkielmassa. Myllerin Lieksassa toteuttamassa tutkimuksessa korostettiin sitä, miten tärkeää pakolaistaustaisille kuntalaisille on laajentaa sosiaalisia verkostoja ja kiinnittyä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus kotoutumisen tukena toimiviin myönteisiin yhteisöihin. Ongelmaksi tässä tutkimuksessa nähtiin ne tilanteet, joissa pakolaistaustaisella henkilöllä ei ole minkäänlaista verkostoa uudessa maassa ja jossa yksilön voimavarat menevät arkisten asioiden opiskeluun. Tällaiset verkostot eivät useimmiten synny itsestään, vaan niiden rakentaminen ja vahvistaminen vaatii määrätietoista työtä. Siinä pitempään paikkakunnalla asuneet maahanmuuttajat ovat keskeisessä roolissa.
Lieksan Somaliperheyhdistys tekee yhteistyötä Väestöliiton kanssa. Väestöliitto on selvittänyt vastaanottokeskuksissa elävien turvapaikanhakijoiden koulutustarpeita ja lähtenyt kouluttamaan vuonna 2018 turvapaikanhakijoita teemoilla tasa-arvo, terveys ja turvallisuus. Yhdistyksen jäsenet ovat osallistuneet Väestöliiton järjestämään koulutuslähettiläskoulutukseen. Osallistuminen koulutuksiin on kirkastanut paikallista vertaisohjauksen tarvetta.
Alueen asukkaiden kokemaa asuinalueen kehittämistarvetta on selvitetty keväällä 2017 yhteistyössä Joensuun setlementin kanssa. Lontoon yliopiston tutkija teki tutkimuksen kesällä 2017 maahanmuuttajien sosiaalisista verkostoista. Tässä hankkeessa tehdyn selvityksen kautta on saatu johtopäätöksiä toiminnan tarpeellisuudesta.
Kuva
