Metka-kylätalo. Matalan kynnyksen kohtaamispaikka. Monien mahdollisuuksien ja kaikille avoin kylätalo . Ohjaus, neuvonta ja vertaistuki maahanmuuttajille.

Metka-kyläkulttuuritalo on Lieksassa sijaitseva monien mahdollisuuksien ja kaikille avoin kylätalo, jonne kaikki ovat tervetulleita maksuttomaan harrastustoimintaan, hakemaan ohjausta ja neuvontaa. 

Toimintamallin nimi
Metka-kylätalo. Matalan kynnyksen kohtaamispaikka. Monien mahdollisuuksien ja kaikille avoin kylätalo . Ohjaus, neuvonta ja vertaistuki maahanmuuttajille.
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Metka-kyläkulttuuritalo on Lieksassa sijaitseva monien mahdollisuuksien ja kaikille avoin kylätalo, jonne kaikki ovat tervetulleita maksuttomaan harrastustoimintaan, hakemaan ohjausta ja neuvontaa. 

Toteutuspaikka
Lieksa
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Pohjois-Karjala
Toimintamallin rahoittaja
Kunta
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)
Säätiöt ja rahastot
Taiteen edistämiskeskus (Taike)
Liitteet ja linkit

Tekijä

Metka Kylätalo

Luotu

05.03.2020

Viimeksi muokattu

04.10.2021
Ratkaisun perusidea

Tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön toimintamalli ihmisen tukemiseksi yhteisöllisin keinoin erilaisissa tarpeissa. Kunnan ja kolmannen sektorin palvelut linkitetään ihmisen tarpeisiin ja toisiinsa sekä tarjotaan lyhytkestoista henkilökohtaista valmennusta. Olennaista on ihmisen itsensä määrittelemät tarpeet sekä subjektiivisen hyvinvoinnin, osallisuuden ja toimintakyvyn parantuminen. Mallissa sovelletaan Iso-Britanniassa kehitettyä ja laajasti käytettyä Social prescribing-toimintamallia ensimmäisenä Suomessa.

 

Toimintaympäristö

Ympäristötekijöitä

Verneri -hanke toimii Lieksassa Pohjois-Karjalassa, n. 10 000 asukkaan kaupungissa,  jossa on pitkät välimatkat ja tilaa asua. Ikärakenne on vanhusvoittoista ja alueella kärsitään työttömyydestä, mutta samaan aikaan on myös työvoimapula. 

Maahanmuutto on tuonut kaupunkiin eritaustaisia ja ikäisiä ihmisiä sekä kulttuureja. Nopea muuttoliike on aiheuttanut alueella muutosvastarintaa ja vaatinut sopeutumista. Toisaalta nuoret maahanmuuttajat on otettu ilolla vastaan, he tuovat mukanaan perheitä ja lapsia ja pitävät kouluja yllä. 

Lieksa johtaa Pohjois-Karjalan työttömyystilastoissa sekä myös myös nuorten syrjäytyminen ja koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten määrä on tutkimusten mukaan haaste. Yksinäisyys on myös monen ihmisen haaste.Yksinäisyys heikentää suomalaisten hyvinvointia ja terveyttä voimakkaammin kuin mikään muu yksittäinen tekijä. Se eristää ihmisen yhteiskunnasta, lannistaa, sairastuttaa ja voi viedä pohjan koko elämältä. Alueen joukkoliikenteen puuttuminen tuo omat haasteensa yksinäisyyden poistamiseksi.   

Verneri toimii Lieksan Rantalan alueella, jossa on kaupungin suurin vuokra-asuma-alue, eniten työttömyyttä ja maahanmuuttajia. Alueella on tehty rasistisia rikoksia. Alueella ei juurikaan ole vapaa-ajan viettomahdollisuuksia ollut. Vastaanottokeskus sijaitsee 8 km:n päässä.

Verneri hanke on tuonut alueelle iloa, toimintaa ja yhteisöllisyyttä.  Maahanmuuttajat ovat ostaneet alueelta vanhan kiinteistön, jota he itse ovat peruskorjanneet kylätaloksi. Verneri hanke toimii kylätalolla, jossa vapaaehtoiset maalaavat, nikkaroivat ja vasaroivat seiniä valmiiksi. Huone kerrallaan, alueen pirskahteleva kylätalo valmistuu. 

Verneri toimii myös pihassa ja puutarhassa. Koska joukkoliikennettä ei juurikaan ole, on tuotu yhteisöllinen puutarhatoiminta alueelle. Metkan pihaan rakennettiin kasvihuoneet, juurikasvimaat ja kasvulaatikot. Yhteisöllisyyttä halutaan edistää, koska se tuo kaivattua ystävyyttä, kaverisuhteita ja elinvoimaa. 

Valtakunnallinen muuttoliike vie ihmisiä etelään. Kuitenkin maaseudullakin on elämisen edellytyksiä ja uusia työpaikkoja syntyy ikääntyneiden siirtyessä eläkkeelle. Etätyömahdollisuudet ja sähköiset palvelut tuovat työllistymisen mahdollisuuksia, maahanmuuttajat nuoria ihmisiä ja kulttuuria. Maaseutu voidaan nähdä myös puhtaana luontona, mahdollisuuksina, terveellisenä elämänä ja toimeliaisuutena. Verneri edustaa maaseudun toimeliaisuutta.