Mielen hyvinvoinnin tukeminen kohtaamispaikkatyössä keski-uudenmaan hyvinvointialueella (RRP, P4,I2)

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella on kehitetty aiemmin TSK-hankkeen aikana kohtaamispaikkatyön koordinaatiorakenne perhekeskuksen kohtaamispaikkatyöhön. Kestävän kasvun hankkeessa laajennetaan kohtaamispaikkatyötä ikäihmisiin. 

Toimintaympäristö

Ikäihmisten palvelut tulevat pääosin hyvinvointialueelta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntien sekä hyvinvointialueiden yhdyspintatehtävä. Ikäihmisten arjen hyvinvointi lähtee perusasioista, kuten toimintakyvyn ylläpitämisestä ja sitä kautta liittyen mielen hyvinvoinnin ylläpitämiseen toimivan arjen ohella. Tällöin yhdyspintatyö on keskeisessä roolissa kuntien ja hyvinvointialueen välillä. Tällä yhdyspinnalla tärkeä rooli on myös järjestöillä sekä seurakunnilla. Monialainen osaaminen on tärkeää saada käyttöön ja esiin sekä ikäihmisten tietoisuuteen. 

Matalan kynnyksen kohtaamispaikoilla on tällöin suuri rooli arjen kohtaamisissa. Monialainen yhteistyön tulee ulottaa arjen kohtaamisiin, jolloin myös hyvinvointialueen asiantuntijuus on arjessa saavutettavaa. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Keski-uudenmaan hyvinvointialueella on strateginen tavoite tuottaa hyvinvointia yhdessä. Yksi tavoite olla arvostettu kumppani. Kumppanuus ajattelu on kohtaamispaikkatoiminnassa keskeistä. Kohtaamispaikkatyössä pyrimme vahvistamaan varhaisen tuen toimintamalleja monialaisessa yhteistyössä. 

Tavoitteena on etsiä ja ottaa käyttöön rohkeasti uusia toimintamalleja ja vahvistaa lähineuvontaa ja ohjausta, jotta palvelut olisivat saavutettavia ja yhdenvertaisia. Saavutettavuuteen linkittyy olennaisesti myös oikea-aikaisuus palveluiden saatavuudessa ja oikea-aikaisessa neuvonnassa sekä ohjauksessa. 

Liitteet
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Ikäihmisille suunnattua kohtaamispaikkatoimintaa on alueella erityisesti kuntien ja seurakuntien toteuttamana. Kohtaamisen merkitys korostuu kohtaamispaikkatyössä erityisesti. Kohtaamispaikkatyössä osataan tunnistaa elämän muutoskohtia, joihin usein liittyy erilaisia tuen tarpeita. Ikääntyminen tuo mukanaan erilaisia arkeen vaikuttavia muutoksia, kuten eläköityminen, läheisen tai oma sairastuminen, omaishoitajan arki ja siinä mahdollisesti tapahtuvat muutokset. Muutoksiin saattaa liittyä tuen tarpeita ja on tärkeää osata tunnistaa ne ajoissa. Tunnistaminen ja tuen tarjoaminen vertaistuen tai palvelun muodossa on keskeistä kohtaamispaikkatyössä. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Hankkee alkupuolella kartoitettiin millaista ikäihmisille suunnattua kohtaamispaikkatoimintaa alueella on ja miten sitä on koordinoitu. Ikäihmisille suunnattua kohtaamispaikkatoimintaa oli kaikissa alueemme kunnissa, eri toimijoiden ylläpitämänä. Saimme koottua verkoston, jonka nimesimme elämänkaariverkostoksi. Verkostossa oli edustus jokaisesta kunnasta, monialaisella toimintamallilla. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamalli on suunnattu alueemme kaikkiin kuntiin ikäihmisten arjen tukemiseksi. Toimintamallissa tuetaan monialaista yhteistyötä ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämiseksi.

Ratkaisun perusidea

Ikäihmisille suunnattu kohtaamispaikkatyön verkosto tarkastelee ja ohjaa mielenhyvinvoinnin edistämistä alueellisessa kohtaamispaikkatyössä. Verkoston tehtävänä on vahvistaa palvelutarpeen tunnistamista ja tarjota tukea erilaisiin muutostilanteisiin ja tuen tarpeisiin. 

Kohtaamispaikkaverkoston tehtävänä on käydä vuoropuhelua monialaisesti, nostaen esiin kuntien, seurakuntien ja järjestöjen roolia sekä hyvinvointialueen yhdyspintatyötä kohtaamispaikkatyössä. 

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Hyvinvointialueella on ollut haastava resurssitilanne ja verkostotyön koordinaatio edellyttää vielä vuoropuhelua verkoston kanssa koordinaation vahvistamiseksi. Pohdinnassa on erilaisia toimintamalleja, miten koordinaatio olisi järkevintä toteuttaa, jotta se palvelisi niin monialaisen verkoston toimintaa kuin ikäihmisten tuen tarpeiden huomioimista. 

Toimintamallin kehittämistä jatketaan palvelualueella hankkeen päättymisen jälkeen. Toimintamallin laajempi käyttöönotto edellyttää resurssointia sekä vuoropuhelua monialaisen verkoston kanssa.