Mielen hyvinvoinnin tukeminen kohtaamispaikkatyössä keski-uudenmaan hyvinvointialueella (RRP, P4,I2)
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella on kehitetty aiemmin TSK-hankkeen aikana kohtaamispaikkatyön koordinaatiorakenne perhekeskuksen kohtaamispaikkatyöhön. Kestävän kasvun hankkeessa laajennetaan kohtaamispaikkatyötä ikäihmisiin.
Toimintamallin nimi
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella on kehitetty aiemmin TSK-hankkeen aikana kohtaamispaikkatyön koordinaatiorakenne perhekeskuksen kohtaamispaikkatyöhön. Kestävän kasvun hankkeessa laajennetaan kohtaamispaikkatyötä ikäihmisiin.
Ikäihmisille suunnattu kohtaamispaikkatyön verkosto tarkastelee ja ohjaa mielenhyvinvoinnin edistämistä alueellisessa kohtaamispaikkatyössä. Verkoston tehtävänä on vahvistaa palvelutarpeen tunnistamista ja tarjota tukea erilaisiin muutostilanteisiin ja tuen tarpeisiin.
Kohtaamispaikkaverkoston tehtävänä on käydä vuoropuhelua monialaisesti, nostaen esiin kuntien, seurakuntien ja järjestöjen roolia sekä hyvinvointialueen yhdyspintatyötä kohtaamispaikkatyössä.
Ikäihmisten palvelut tulevat pääosin hyvinvointialueelta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntien sekä hyvinvointialueiden yhdyspintatehtävä. Ikäihmisten arjen hyvinvointi lähtee perusasioista, kuten toimintakyvyn ylläpitämisestä ja sitä kautta liittyen mielen hyvinvoinnin ylläpitämiseen toimivan arjen ohella. Tällöin yhdyspintatyö on keskeisessä roolissa kuntien ja hyvinvointialueen välillä. Tällä yhdyspinnalla tärkeä rooli on myös järjestöillä sekä seurakunnilla. Monialainen osaaminen on tärkeää saada käyttöön ja esiin sekä ikäihmisten tietoisuuteen.
Matalan kynnyksen kohtaamispaikoilla on tällöin suuri rooli arjen kohtaamisissa. Monialainen yhteistyön tulee ulottaa arjen kohtaamisiin, jolloin myös hyvinvointialueen asiantuntijuus on arjessa saavutettavaa.
Toimintamalli on suunnattu alueemme kaikkiin kuntiin ikäihmisten arjen tukemiseksi. Toimintamallissa tuetaan monialaista yhteistyötä ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämiseksi.
Hyvinvointialueella on ollut haastava resurssitilanne ja verkostotyön koordinaatio edellyttää vielä vuoropuhelua verkoston kanssa koordinaation vahvistamiseksi. Pohdinnassa on erilaisia toimintamalleja, miten koordinaatio olisi järkevintä toteuttaa, jotta se palvelisi niin monialaisen verkoston toimintaa kuin ikäihmisten tuen tarpeiden huomioimista.
Toimintamallin kehittämistä jatketaan palvelualueella hankkeen päättymisen jälkeen. Toimintamallin laajempi käyttöönotto edellyttää resurssointia sekä vuoropuhelua monialaisen verkoston kanssa.