Mielen hyvinvoinnin vahvistaminen iäkkäiden palveluissa
Toimintamallin tavoitteena on lisätä ikäihmisten palveluissa työskentelevien ammattilaisten osaamista iäkkäiden mielen hyvinvoinnista ja sen edistämisen keinoista. Osaaminen sisältää tietoa, käytännön taitoja sekä suunnitelmallisia toimintatapoja.
Toimintamallin nimi
Toimintamallin tavoitteena on lisätä ikäihmisten palveluissa työskentelevien ammattilaisten osaamista iäkkäiden mielen hyvinvoinnista ja sen edistämisen keinoista. Osaaminen sisältää tietoa, käytännön taitoja sekä suunnitelmallisia toimintatapoja.
Mielen hyvinvoinnin vahvistaminen on keskeinen osa kokonaisvaltaista toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämistä ja se on olennainen osa mielenterveysosaamista. Ikääntyneiden mielen hyvinvointia tulee vahvistaa suunnitelmallisesti osana päivittäistä asiakastyötä.
Mielenterveysosaaminen nähdään usein yhä häiriölähtöisesti ja kapeasti erityistä osaamista vaativana, mielenterveysasiakkaan kanssa tehtävänä työnä. Mielen hyvinvoinnin edistäminen edellyttää riittävää tietoa mielen hyvinvoinnista ja sen vahvistamisen keinoista. Lisäksi tarvitaan työyhteisöissä yhdessä sovittuja ja suunnitelmallisia toimintatapoja palveluiden piirissä olevien iäkkäiden mielen hyvinvoinnin edistämiseksi.
Iäkkäiden parissa työskentelevät ammattilaiset kokevat tarvitsevansa lisää osaamista mielenterveyden edistämiseen liittyvissä asioissa. Ikääntyneiden fyysisen toimintakykyisyyden edistämiseksi on jo vakiintuneita käytäntöjä. Mielenterveyden edistäminen on jäänyt vähälle huomiolle eikä mielen hyvinvoinnin näkökulmaa tunneta.
Toimintamallin kohderyhmänä on kuntien/hyvinvointialueen ikäihmisten palveluissa (kotihoito, ympärivuorokautinen hoito, päivätoiminta) työskentelevät ammattilaiset. Heidän osaamisensa vahvistamisen tueksi toteutetaan kehittämisohjelma, joka sisältää kolme erilaista valmennuspolkua huomioiden toimintaympäristöjen mukaiset osaamisen tarpeet. Ohjelmaan osallistuneet ammattilaiset suunnittelevat ja pilotoivat iäkkäiden mielen hyvinvoinnin edistämisen toimintatapoja omassa työssään.
Loppuhyödynsaajana ovat palveluiden käyttäjät eli iäkkäät asiakkaat. Lisäksi kehittämiseen osallistuu iäkkäitä ja alueen järjestöjen edustajia.
Pitkäkestoinen kehittämisohjelma tavoitti hyvin kohderyhmää ja toimintaympäristöihin suunnitellut erilliset valmennuspolut (kotihoito, ympärivuorokautinen hoito, päivätoiminta) laajensivat osallistujien mielenterveysosaamista ja vahvistivat mielen hyvinvoinnin tietotaitoa. Tämän lisäksi osallistujat kokivat, että teemojen pohtiminen työyhteisöissä oli tuottanut myös muita myönteisiä muutoksia. Esimerkiksi arjen työn koettiin suunnitelmallistuneen sekä keskustelun ja moniammatillisuuden lisääntyneen.
Ohjelmassa kehitettiin ja pilotoitiin 30 mielen hyvinvointia edistävää toimintatapaa. Mielen hyvinvoinnin edistämisen toimintatapoja kehitettiin monipuolisesti ja ne ovat hyvin sovellettavissa eri toimintaympäristöihin. Toimintatapojen myötä iäkkäiden mielen hyvinvoinnin vahvistaminen tuotiin osaksi arjen työtä.
Kansikuva
