Mielenhyvinvoinnin matalan tuen malli nuorten kasvuympäristöön, Kainuun hyvinvointialue (RRP, P4, I2)
Mielen hyvinvoinnin vuosikello, jossa lukuvuosi on jaettu viiteen kahden kuukauden mittaiseen teemajaksoon, jotka sisältävät kerran kuussa toteutettavat mielitunnit. Mielitunneilla tuetaan luokkien hyvinvointia.
Toimintaympäristö on peruskoulu.
Matalan tuen mallin kehittämiseen vaikuttavat useat ajankohtaiset ja tulevaisuuteen ulottuvat poliittiset, yhteiskunnalliset ja lainsäädännölliset tekijät, jotka tukevat ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä kouluissa.
Poliittisella tasolla sekä kansalliset että paikalliset strategiat – kuten valtakunnallinen mielenterveysstrategia ja lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat – korostavat varhaisen tuen ja matalan kynnyksen mielenterveystyön merkitystä. Painopisteenä on siirtyminen korjaavasta työstä kohti ennaltaehkäisyä, mikä edellyttää uudenlaisia rakenteita myös kouluissa.
Lainsäädännöllisesti opetussuunnitelmat (OPS) ja oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ohjaavat kouluja tukemaan oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Perusopetuksen laaja-alaiset osaamisalueet, erityisesti hyvinvointiosaaminen, painottavat tunnetaitoja, itsetuntemusta ja vuorovaikutuksen kehittämistä – juuri niitä asioita, joita matalan tuen mallilla voidaan tuoda.
Yhteiskunnallisesti nuorten mielenterveys on noussut laajaan julkiseen keskusteluun ja huolenaiheeksi. Kouluterveyskyselyn tulokset ovat toistuvasti osoittaneet, että yhä useampi nuori kokee yksinäisyyttä, riittämättömyyttä ja psyykkistä kuormitusta. Tämä kehityskulku edellyttää koulujärjestelmältä kokonaisvaltaisempaa hyvinvoinnin tukemista, jonka tulisi olla suunnitelmallista ja pitkäjänteistä.
Sosiaalisesti matalan tuen malli tukee myös muuttuva suhtautuminen mielenterveyteen: nuoret ovat entistä valmiimpia puhumaan avoimesti hyvinvoinnistaan, mutta tarvitsevat siihen turvallisia rakenteita ja ohjattua tilaa. Hankkeen toimenpiteellä on vastattu nuorisovaltuuston aloitteeseen lisätä nuorten kasvuympäristöön matalan kynnyksen palveluita sekä opettaa koulussa mielenterveystaitoja. Kulttuurisesti on tapahtumassa murros, jossa mielenterveys nähdään osana arkea ja oppimista, ei erillisenä tai vain kriisitilanteisiin liittyvänä asiana.
Taloudellisesti varhaisen tuen mallien kehittäminen voi vähentää myöhempien korjaavien palvelujen tarvetta, mikä on tärkeää myös kuntien ja hyvinvointialueiden resurssien näkökulmasta. Kustannusvaikuttavuus korostuu tilanteessa, jossa palvelujärjestelmä on kuormittunut ja resurssit rajallisia.
Ympäristötekijöistä erityisesti digitaalinen kuormitus, ilmastoahdistus ja maailmanlaajuiset kriisit vaikuttavat nuorten kokemusmaailmaan ja lisäävät tarvetta emotionaaliselle tuelle ja resilienssin kehittämiselle kouluympäristössä.
Viime vuosien aikana nuorten mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet merkittävästi. Opetushenkilöstö ja oppilashuollon toimijat kohtaavat yhä enemmän nuoria, jotka kamppailevat ahdistuksen, stressin, uupumuksen ja muiden mielen hyvinvoinnin ongelmien kanssa. Samanaikaisesti nuoret itse ovat tuoneet esiin tarpeen lisätä kouluissa mielenterveyteen liittyvää opetusta ja konkreettista tukea. Monilla nuorilla ei ole riittäviä valmiuksia tunnistaa, käsitellä tai sanoittaa omia tunteitaan ja mielentilojaan, mikä voi johtaa tilanteiden pitkittymiseen ja ongelmien kasautumiseen.
Mielenterveyden haasteisiin liittyy edelleen häpeää ja väärinkäsityksiä, minkä vuoksi osa nuorista ei uskalla tai osaa hakea apua ajoissa. Nykyinen koulun arki ei kaikilta osin riittävästi tue oppilaiden tunne- ja vuorovaikutustaitojen systemaattista kehittymistä. Tässä tilanteessa tarvitaan rakenteellista ja ennaltaehkäisevää otetta, joka tuo mielenterveyden teemat osaksi koulun arkea, ei vain yksittäisinä tempauksina tai kriisitilanteiden hoitona.
Matalan tuen malli linkittyy strategisesti koulun hyvinvointityöhön, varhaisen tuen toimintamalleihin sekä laajemmin sivistystoimen ja hyvinvointialueen yhteiseen tavoitteeseen edistää lasten ja nuorten mielenterveyttä sekä ehkäistä ongelmien kasaantumista. Matalan tuen malli tukee myös opetussuunnitelman laaja-alaisia osaamistavoitteita, erityisesti hyvinvointiosaamista, osallisuutta ja vuorovaikutustaitoja. Kainuun hva:n strategianmukaisesti olisi kehitettävä ennaltaehkäisevää tukea.
Kiersimme Kainuun yläkouluja ja kerroimme kehittämistyöstä, kutsuimme ammattilaisia mukaan yhteiskehittämisen ryhmään. Esihenkilöt antoivat työntekijöilleen luvan osallistua kehittämiseen. Saimme kokoon 14 henkilön moniammatillisen ryhmän, jossa oli terveydenhoitajia, miekkareita, nuorisotyöntekijöitä, järjestötoimija, erityisopettaja ja yhteisöpedagogi.
Saimme kouluilta kehittämiseen ja suunnitteluun mukaan ammattilaiset, jotka tunnistavat koulujen todelliset tarpeet ja resurssit. He olisivat mahdollisesti toteuttamassa toimintamallia ja suunnittelussa mukana olo vahvistaa omistajuutta sekä parantaa motivaatiota toimimaan yhteisen tavoitteen hyväksi. Tapasimme kevään 2024 aikana 1 x kk työpajoissa ja suunnittelimme matalan tuen mallia. Tavoitteeksi muodostui; matalan tuen toimintamallin tavoite on vahvistaa positiivisia ryhmäilmiöitä, sosiaalisia suhteita ja nuorten mielenterveystaitoja.
Matalan tuen mallin tärkeiksi pääteemoiksi nousivat ryhmäytymisen tukeminen, mielenterveystaitojen tukeminen sekä yhteisölliset menetelmät. Toimintamalliksi alkoi muodostumaan oppikokonaisuuden luominen vuosikellomaisesti määriteltynä lukuvuoteen. Kouluvuosi jaetaan 2 kuukauden teemajaksoihin, joka sisältää kaksi mielituntia, joissa tarjotaan nuorille ikätasoista tietoa mielenterveydestä, tunnetaitojen kehittämistä ja omien voimavarojen tunnistamista. Mielitunneista haluttiin vuorovaikutteisia ja yhteisöllisyyttä tukevia.
Mielitunnit luovat turvallisen tilan keskustelulle ja vahvistavat nuorten kykyä kohdata arjen haasteita, käsitellä vaikeita tunteita sekä pienentää stigmaa. Tunneilla on teemasta teoriatietoa nuorille suunnatusti sekä aiheesta yhteisöllisiä harjoitteita. Mielitunnit eivät ainoastaan tue yksittäisten nuorten hyvinvointia, vaan rakentavat myös yhteisöllisempää ja myötätuntoisempaa kouluympäristöä, jossa jokainen voi tuntea olonsa nähdyksi ja kuulluksi.
Mielitunnit tarjoavat kouluvuoden aikana suunnitelmallisesti aikaa käsitellä mielen hyvinvointiin liittyviä aiheita ohjatusti ja johdonmukaisesti. Ne vahvistavat oppilaiden tunnetaitoja, itsetuntemusta ja kykyä huolehtia omasta hyvinvoinnistaan sekä tukee luokan ryhmäytymistä.
Varhainen ennaltaehkäisy: Nuoret saavat ajoissa tietoa mielen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä, mikä tukee hyvinvointitaitojen kehittymistä jo varhaisessa vaiheessa.
Stigman väheneminen: Mielen hyvinvoinnista puhumisesta tehdään luontevaa ja avointa, mikä madaltaa kynnystä hakea apua ja keskustella vaikeista tunteista.
Hyvinvointiosaamisen vahvistuminen: Oppilaat oppivat arjessa käytettäviä tunnetaitoja, vuorovaikutuskeinoja ja itsesäätelyä, jotka tukevat jaksamista ja oppimista.
Psykologisen turvallisuuden lisääntyminen: Säännölliset Mielitunnit vahvistavat ryhmän yhteenkuuluvuutta ja rakentavat turvallista ilmapiiriä luokkaan.
Kouluyhteisön hyvinvoinnin tukeminen: Opetuksen rakenne tukee myös opettajien ja koko kouluyhteisön mahdollisuuksia tehdä pitkäjänteistä ja näkyvää mielenterveystyötä.
Arviointikyselyt on toteutettu pilotin aikana sekä oppilaille että tuntien toteuttajille.
Perusopetuksen oppilaat. Vuosikello soveltuu erityisesti luokka- ja ryhmätasolla toteutettavaksi osaksi koulun hyvinvointityötä.
Kehittämistyön aikana on osallistettu ideoinnissa alueellisia nuorisovaltuustoja.