Mielenhyvinvoinnin matalan tuen malli nuorten kasvuympäristöön, Kainuun hyvinvointialue (RRP, P4, I2)

Toimintaympäristö on peruskoulu. 

Matalan tuen mallin kehittämiseen vaikuttavat useat ajankohtaiset ja tulevaisuuteen ulottuvat poliittiset, yhteiskunnalliset ja lainsäädännölliset tekijät, jotka tukevat ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä kouluissa.

Poliittisella tasolla sekä kansalliset että paikalliset strategiat – kuten valtakunnallinen mielenterveysstrategia ja lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat – korostavat varhaisen tuen ja matalan kynnyksen mielenterveystyön merkitystä. Painopisteenä on siirtyminen korjaavasta työstä kohti ennaltaehkäisyä, mikä edellyttää uudenlaisia rakenteita myös kouluissa.

Lainsäädännöllisesti opetussuunnitelmat (OPS) ja oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ohjaavat kouluja tukemaan oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Perusopetuksen laaja-alaiset osaamisalueet, erityisesti hyvinvointiosaaminen, painottavat tunnetaitoja, itsetuntemusta ja vuorovaikutuksen kehittämistä – juuri niitä asioita, joita matalan tuen mallilla voidaan tuoda.

Yhteiskunnallisesti nuorten mielenterveys on noussut laajaan julkiseen keskusteluun ja huolenaiheeksi. Kouluterveyskyselyn tulokset ovat toistuvasti osoittaneet, että yhä useampi nuori kokee yksinäisyyttä, riittämättömyyttä ja psyykkistä kuormitusta. Tämä kehityskulku edellyttää koulujärjestelmältä kokonaisvaltaisempaa hyvinvoinnin tukemista, jonka tulisi olla suunnitelmallista ja pitkäjänteistä.

Sosiaalisesti matalan tuen malli tukee myös muuttuva suhtautuminen mielenterveyteen: nuoret ovat entistä valmiimpia puhumaan avoimesti hyvinvoinnistaan, mutta tarvitsevat siihen turvallisia rakenteita ja ohjattua tilaa. Hankkeen toimenpiteellä on vastattu nuorisovaltuuston aloitteeseen lisätä nuorten kasvuympäristöön matalan kynnyksen palveluita sekä opettaa koulussa mielenterveystaitoja. Kulttuurisesti on tapahtumassa murros, jossa mielenterveys nähdään osana arkea ja oppimista, ei erillisenä tai vain kriisitilanteisiin liittyvänä asiana.

Taloudellisesti varhaisen tuen mallien kehittäminen voi vähentää myöhempien korjaavien palvelujen tarvetta, mikä on tärkeää myös kuntien ja hyvinvointialueiden resurssien näkökulmasta. Kustannusvaikuttavuus korostuu tilanteessa, jossa palvelujärjestelmä on kuormittunut ja resurssit rajallisia.

Ympäristötekijöistä erityisesti digitaalinen kuormitus, ilmastoahdistus ja maailmanlaajuiset kriisit vaikuttavat nuorten kokemusmaailmaan ja lisäävät tarvetta emotionaaliselle tuelle ja resilienssin kehittämiselle kouluympäristössä.