Mielenterveys- ja päihdepalveluiden hoidon tarpeen arvioinnin kehittäminen, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue (RRP, P4,I1)

Kehitetään puhelimessa tapahtuvaa hoidon tarpeen arviointia mielenterveys- päihde ja riippuvuusongelmissa. Toiminnan kehittämisen myötä pyritään takaamaan potilaalle hoidon tarpeen arviointi viikon sisällä. 

Toimintaympäristö

Mielenterveys on hyvinvoinnin kannalta keskeinen voimavara, johon kuuluvat psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen sekä henkinen ulottuvuus. WHO:n määritelmän (2013) mukaan mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan. Mielenterveys on monen tekijän summa ja jotkut tekijät voivat olla vahvempia kuin toiset. Mielenterveyden tekijät myös vaihtelevat elämäntilanteesta toiseen. Suotuisissa oloissa mielenterveyden voimavarat kasvavat, mutta kuormittavat olosuhteet kuluttavat niitä. 

Mielenterveystyön tavoitteena on vahvistaa mielenterveyttä ja vähentää mielenterveyteen kohdistuvia uhkia. Mielenterveystyöhön kuuluvat mielenterveyttä edistävä työ, mielenterveyden häiriöiden ehkäisy ja hoito sekä sosiaalihuollon mielenterveystyö. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa mielenterveystyön valtakunnallisesta suunnittelusta, ohjauksesta ja valvonnasta. Perusterveydenhuolto on hoidossa ensisijaista. Hoitoa järjestetään myös erikoissairaanhoidossa psykiatrian poliklinikoilla ja psykiatrisena sairaalahoitona. Mielenterveyden hoitoa on toteutettava myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä. Mielenterveyden hoito on suunniteltava ja toteutettava siten, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa sekä hyvinvointialueella ja kunnissa tehtävän ehkäisevän mielenterveystyön kanssa.

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella 18-vuotta täyttäneiden mielenterveyspalveluiden avohoitokäyntejä vuonna 2023:

Aikuisten mielenterveyden avohoitokäynnit: 22 607

Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, psykiatria: 20 017

Tulostaulukko - Sotkanet.fi, Tilasto- ja indikaattoripankki

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella mielenterveys- ja päihdepalveluissa toimii alueen potilaille keskitetty yhteydenottokanava. Potilas voi ottaa yhteyttä puhelimen tai chat-palvelun kautta arkisin.  Potilas saa omalla yhteydenotolla neuvontaa sekä tarvittaessa hoidon tarpeen arviointia omaan tilanteeseensa liittyen. Hyvinvointialueen terveydenhuollon ammattilaisilla on mahdollisuus välittää yhteydenottopyyntö potilaan luvalla kiireetöntä hoidon tarpeen arviointia varten. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Soiten toiminnan ja kehittämisen keskiössä on Ihminen, inhimillisyys sekä innovatiivisuus. Strategisia periaatteita ovat sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio, lähellä ihmisen arkea oleva moniammatillinen asiantuntijuus. 

Strategisia periaatteita tukevat ehjien palveluketjujen luominen ja peruspalveluiden vahvistaminen. Tarvittavan tiedon tulee liikkua, vastuutahon vaihtuminen ei saa näkyä palveluprosessissa eikä potilas/asiakasrajapinnassa. Palveluiden laadun, saatavuuden ja palveluhenkisen toimintakulttuurin kehittäminen on organisaatiossa tärkeää ja ne ovat osa imagoa. Tähän liittyy olennaisena osana osaamispääoman varmistaminen ja strategisia tavoitteita tukeva henkilöstöpolitiikka, palvelun laatua kuvaavien mittareiden kehittäminen ja kaikkien esimiestasojen sitoutuminen strategisiin tavoitteisiin.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Lähetteiden määrä neuropsykiatrisiin tutkimuksiin on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina. Potilaat on aiemmin asetettu tutkimusjonoon lähetteiden saapumisjärjestyksessä yhden mukaisesti. Tutkimuksiin jonotusaika on ollut pitkä, noin vuosi.

Alle 23-vuotiaiden neuropsykiatrisiin tutkimuksiin pääsyä on hoitotakuun mukaisesti kehitetty. Nykyään alle 23-vuotiaiden tutkimuksiin pääsyä on nopeutettu. 

Lasten ja nuorten (alle 23-vuotiaat) psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa hoidon tarpeen arvioinnin edellyttämät tutkimukset ja erikoislääkärin arviointi on toteutettava kuudessa viikossa lähetteen saapumisesta. Hoito on järjestettävä kolmessa kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta.

Aikaisemmin hoidon tarpeen arviointi on ollut saatavilla vain mielenterveyspotilaille. Hoidon tarpeen arvioinnissa on aiemmin työskennellyt vain yksi psykiatrinen sairaanhoitaja. Kuormituksen mukaisesti yhteydenotto potilaaseen on saattanut viivästyä. Työkaluja hoidon tarpeen arvioinnissa ei ole yhtä laaja-alaisesti ollut käytössä hoidon arvioinnin tasalaatuistamiseksi. Huomattavan pienen resurssin vuoksi toiminnan ja yhteistyön kehittäminen sekä jalkautuminen on ollut mahdotonta. Toiminnan jatkuvuus on ollut erityisen haavoittuvaa, koska toiminta on ollut yhden työntekijän vastuulla.

Nykyään hoidon tarpeen arviointia tehdään mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalveluiden potilaille tasavertaisesti ja kattavasti. Hoidon tarpeen arvioinnissa työskentelee nykyään 4 mielenterveys- ja päihdepalveluiden sairaanhoitajaa. Terapianavigaattori on otettu käyttöön osaksi hoidon tarpeen arviointia. Lisääntyneen resurssin myötä toiminnan kehittäminen, yhteistyö sekä jalkauttaminen on mahdollista. 

Kehittämistyön alussa ainut yhteydenottokanava oli yksittäinen puhelinlinja. Nykyään käytössä on lisäksi chat-palvelu. Puhelinjärjestelmää kehitellään tällä hetkellä. Tarkoituksena on ottaa käyttöön takaisinsoittojärjestelmä vuoden 2025 aikana parantamaan hoidon saatavuutta. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittämistyötä on tehty yhteistyössä koko avohoidon kanssa. Yhteistyötahojen kanssa on suunniteltu hoitoon ohjautuvuutta ja työn sujuvuutta kehittäviä elementtejä.

Toimiminen osana RRF-2 Keski-Pohjanmaan kehittäjäverkostoa.

Tavoiteltu muutos

Edistetään hoitotakuun toteutumista sekä puretaan koronavirustilanteen aiheuttamaa hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa. Hankkeessa edistetään heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakas- ja potilasryhmien hyvinvointia suunnitelmallisesti. Lähetteettömän hoidon kehittäminen ja kokeilu sekä siihen liittyvä viikon sisällä puhelimitse tapahtuva hoidon tarpeen arviointi. 

Muutoksen mittaaminen

Toiminnan tarpeellisuutta ja työn kuormittavuutta kuvaavia mittaritietoja ei ole ollut käytössä. Yhteydenottojen määrää ja niiden sisältöä on aloitettu seuraamaan Webropol-kyselyn avulla.

 Hanketyön myötä työryhmässä on käyttöön otettu kyselylomake, joka täytetään osana työtä jokaisen yhteydenoton jälkeen. Kyselyn avulla pystytään keräämään ja tarkastelemaan yhteydenottojen määrää ja sisältöä. Kysely otettiin käyttöön työryhmässä 3.6.2024. Mittaritiedon mukaan yhteydenottoja on tullut 21.11.2024 mennessä 897kpl hoidon tarpeen arviointi työryhmään. Yhteydenotoista valtaosa (66%) on tullut puhelimitse, loput muita yhteydenottokanavien kautta. Yhteydenotoista 70% on liittynyt mielenterveyspalveluihin ja 30% päihde- ja riippuvuuspalveluihin.

 

Toteutussuunnitelma

Jonoa saadaan purettua ja kehitetään hoidon tarpeen arviointia. Toiminta kehittyy ja hoitoon pääsyaika lyhentyy.

Edistetään hoitotakuun toteutumista sekä puretaan koronavirustilanteen aiheuttamaa hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa.

Mielenterveyspalveluissa jatketaan vuonna 2022 käynnistettyä jononpurkua sekä lähetteettömän hoidon kehittämistä ja kokeilua sekä siihen liittyvää viikon sisällä puhelimitse tapahtuvaa hoidon tarpeen arviointia. Jatketaan hoitotavan muuttamista osittain jalkautuvaksi. Hankkeen aikana valmistettavia toimintamalleja kokeillaan käytännössä ja jatkokehitetään.

Hankeresursseilla on kehitetty hoidon tarpeen arviointityötä ja neuropsykiatristen tutkimusten toteutumista.

 - Alle 23-vuotiaiden pääsyä neuropsykiatrisiin tutkimuksiin nopeutettu hoitotakuun mukaisesti. 

-Hoidon tarpeen arvioinnin kehittäminen, yhteydenottokanavien (chat) ja resurssin lisääminen on parantanut hoitoon hakeutumista ja pääsyä.

-Terveydenhuollon ammattilaisten ja kolmannen sektorin palveluiden tuottajien kanssa yhteistyön kehittäminen edistänyt palveluihin ohjautumista.

-Mielenterveys- päihde- tai riippuvuusongelmaisen hoidon tarpeen arviointi toteutetaan 7 vuorokauden kuluessa potilaan tai terveydenhuollon ammattilaisen yhteydenotosta.

-Mielenterveys- päihde- ja riippuvuuspalveluiden yhdistymisen myötä päihde- ja riippuvuusongelmaisen potilaan hoitoon hakeutuminen ja pääsy on yhdenvertaistunut mielenterveyspalveluiden kanssa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen yli 18-vuotiaat mielenterveys- päihde ja riippuvuuspalveluiden asiakkaat, heidän omaisensa sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Tutustuttu Innokylässä muiden kehittäjien toimintamallikuvauksiin.

Ratkaisun perusidea

Toimintamallin tarkoituksena on kehittää ja sujuvoittaa asiakkaan hoidon tarpeen arviointia. Edistää ja tasalaatuistaa asiakkaan hoitoon pääsyä mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalveluissa Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten alueella. Toimintamallin avulla puretaan mielenterveys- ja päihdehäiriöitä sairastavien hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelkaa sekä edistetään hoitotakuun toteutumista.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Vahva osaaminen ja kokemus mielenterveys- päihde- ja riippuvuusongelmaisen potilaan hoitotyöstä mahdollistaa tasalaatuisen hoidon tarpeen arvioinnissa.

Riittävä työntekijäresurssi toiminnan kehittyessä ja työtehtävien lisääntyessä.

 Esihenkilöiden avoimuus, tuki ja luottamus.

Sujuvat konsultaatiokäytännöt. 

Tiivis yhteistyö eri työryhmien kanssa psykiatrian avohoidossa sekä perusterveydenhuollossa. Hyvä yhteistyö kolmannen sektorin palveluiden kanssa.

Toiminnan tuloksia arvioidaan säännöllisesti yhteisesti sovittujen mittareiden avulla.

Toiminnassa havaittujen haasteiden sekä asiakastyytyväisyyden mukaisesti toimintaa jatkokehitetään yhteistyössä esihenkilöiden ja yhteistyötahojen kanssa.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Mittaritietojen kartoittaminen ja kerääminen on hyvä aloittaa heti hankkeen alussa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

-Hoidon tarpeen arviointi ja asiakkaan hoitoon pääsy on tasa-arvoista riippumatta siitä, missä päin Keski-Pohjanmaan hyvinvointialuetta potilas asuu.

-Alle 23-vuotiaiden pääsyä neuropsykiatrisiin tutkimuksiin nopeutettu hoitotakuun mukaisesti.

-Avohoitoon saapuneiden lähetteiden määrä on laskenut vuosina 2023-2024. Samanaikaisesti avohoidossa käynnistyneiden hoitojaksojen määrä on lisääntynyt. Vuonna 2024 avohoidossa on aktivoitu 400kpl enemmän hoitojaksoja kuin vuonna 2023 samalla ajanjaksolla. Tämän perusteella lähetteetön hoitoon pääsy on edistänyt hoidon saatavuutta.

-Hoidon tarpeen arvio pystytään toteuttamaan aiempaa laadukkaammin ja kokonaisvaltaisemmin. Tämän myötä hoidon pirstaloitumista ja häiriökysyntää voidaan ennaltaehkäistä. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella tapahtuneen organisaatiomuutoksen myötä mielenterveys- päihde- ja riippuvuuspalveluiden yhdistyivät. Integraation myötä työntekijä resurssia on lisätty hoidon tarpeen arviointiin huomattavasti.  Oikein mitoitetun resurssoinnin on voitu kehittää hoidon jalkautumista sekä moniammatillista yhteistyötä.

-Lisääntyvästi pystytään hyödyntämään hoidon ohjauksessa kolmannen sektorin tarjoamia mielenterveys- päihde ja riippuvuuspalveluita. 

- Digitaalisia työkaluja sekä palveluita on otettu lisääntyvästi käyttöön, esimerkiksi chat-yhteydenottokanavana, mielenterveystalon omahoito-ohjelmat ja Terapianavigaattori.

-Mielenterveys- päihde- tai riippuvuusongelmaisen hoidon tarpeen arviointi toteutetaan 7 vuorokauden kuluessa potilaan tai terveydenhuollon ammattilaisen yhteydenotosta.

-Hankkeen aikana on havaittu, että luotettavaa mittaritietoa hoidon tarpeen arviointityöstä ei ole ollut saatavilla. Hanketyön myötä työryhmässä on käyttöön otettu kyselylomake, joka täytetään osana työtä jokaisen yhteydenoton jälkeen. Kyselyn avulla pystytään keräämään ja tarkastelemaan yhteydenottojen määrää ja sisältöä. Kysely otettiin käyttöön työryhmässä 3.6.2024. Mittaritiedon mukaan yhteydenottoja on tullut 21.11.2024 mennessä 897kpl hoidon tarpeen arviointi työryhmään. Yhteydenotoista valtaosa (66%) on tullut puhelimitse, loput muita yhteydenottokanavien kautta. Yhteydenotoista 70% on liittynyt mielenterveyspalveluihin ja 30% päihde- ja riippuvuuspalveluihin.