Mielenterveys- ja päihdepalveluiden hoidon tarpeen arvioinnin kehittäminen, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue (RRP, P4,I1)

Kehitetään puhelimessa tapahtuvaa hoidon tarpeen arviointia mielenterveys- päihde ja riippuvuusongelmissa. Toiminnan kehittämisen myötä pyritään takaamaan potilaalle hoidon tarpeen arviointi viikon sisällä. 

Toimintamallin nimi
Mielenterveys- ja päihdepalveluiden hoidon tarpeen arvioinnin kehittäminen, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue (RRP, P4,I1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Kehitetään puhelimessa tapahtuvaa hoidon tarpeen arviointia mielenterveys- päihde ja riippuvuusongelmissa. Toiminnan kehittämisen myötä pyritään takaamaan potilaalle hoidon tarpeen arviointi viikon sisällä. 

Toteutuspaikka
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite. Mielenterveys- ja päihdepalvelut.
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Jenni Maajärvi

Luotu

22.05.2024

Viimeksi muokattu

12.12.2024
Ratkaisun perusidea

Toimintamallin tarkoituksena on kehittää ja sujuvoittaa asiakkaan hoidon tarpeen arviointia. Edistää ja tasalaatuistaa asiakkaan hoitoon pääsyä mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalveluissa Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten alueella. Toimintamallin avulla puretaan mielenterveys- ja päihdehäiriöitä sairastavien hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelkaa sekä edistetään hoitotakuun toteutumista.

Toimintaympäristö

Mielenterveys on hyvinvoinnin kannalta keskeinen voimavara, johon kuuluvat psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen sekä henkinen ulottuvuus. WHO:n määritelmän (2013) mukaan mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan. Mielenterveys on monen tekijän summa ja jotkut tekijät voivat olla vahvempia kuin toiset. Mielenterveyden tekijät myös vaihtelevat elämäntilanteesta toiseen. Suotuisissa oloissa mielenterveyden voimavarat kasvavat, mutta kuormittavat olosuhteet kuluttavat niitä. 

Mielenterveystyön tavoitteena on vahvistaa mielenterveyttä ja vähentää mielenterveyteen kohdistuvia uhkia. Mielenterveystyöhön kuuluvat mielenterveyttä edistävä työ, mielenterveyden häiriöiden ehkäisy ja hoito sekä sosiaalihuollon mielenterveystyö. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa mielenterveystyön valtakunnallisesta suunnittelusta, ohjauksesta ja valvonnasta. Perusterveydenhuolto on hoidossa ensisijaista. Hoitoa järjestetään myös erikoissairaanhoidossa psykiatrian poliklinikoilla ja psykiatrisena sairaalahoitona. Mielenterveyden hoitoa on toteutettava myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä. Mielenterveyden hoito on suunniteltava ja toteutettava siten, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa sekä hyvinvointialueella ja kunnissa tehtävän ehkäisevän mielenterveystyön kanssa.

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella 18-vuotta täyttäneiden mielenterveyspalveluiden avohoitokäyntejä vuonna 2023:

Aikuisten mielenterveyden avohoitokäynnit: 22 607

Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, psykiatria: 20 017

Tulostaulukko - Sotkanet.fi, Tilasto- ja indikaattoripankki

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella mielenterveys- ja päihdepalveluissa toimii alueen potilaille keskitetty yhteydenottokanava. Potilas voi ottaa yhteyttä puhelimen tai chat-palvelun kautta arkisin.  Potilas saa omalla yhteydenotolla neuvontaa sekä tarvittaessa hoidon tarpeen arviointia omaan tilanteeseensa liittyen. Hyvinvointialueen terveydenhuollon ammattilaisilla on mahdollisuus välittää yhteydenottopyyntö potilaan luvalla kiireetöntä hoidon tarpeen arviointia varten. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen yli 18-vuotiaat mielenterveys- päihde ja riippuvuuspalveluiden asiakkaat, heidän omaisensa sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Vahva osaaminen ja kokemus mielenterveys- päihde- ja riippuvuusongelmaisen potilaan hoitotyöstä mahdollistaa tasalaatuisen hoidon tarpeen arvioinnissa.

Riittävä työntekijäresurssi toiminnan kehittyessä ja työtehtävien lisääntyessä.

 Esihenkilöiden avoimuus, tuki ja luottamus.

Sujuvat konsultaatiokäytännöt. 

Tiivis yhteistyö eri työryhmien kanssa psykiatrian avohoidossa sekä perusterveydenhuollossa. Hyvä yhteistyö kolmannen sektorin palveluiden kanssa.

Toiminnan tuloksia arvioidaan säännöllisesti yhteisesti sovittujen mittareiden avulla.

Toiminnassa havaittujen haasteiden sekä asiakastyytyväisyyden mukaisesti toimintaa jatkokehitetään yhteistyössä esihenkilöiden ja yhteistyötahojen kanssa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

-Hoidon tarpeen arviointi ja asiakkaan hoitoon pääsy on tasa-arvoista riippumatta siitä, missä päin Keski-Pohjanmaan hyvinvointialuetta potilas asuu.

-Alle 23-vuotiaiden pääsyä neuropsykiatrisiin tutkimuksiin nopeutettu hoitotakuun mukaisesti.

-Avohoitoon saapuneiden lähetteiden määrä on laskenut vuosina 2023-2024. Samanaikaisesti avohoidossa käynnistyneiden hoitojaksojen määrä on lisääntynyt. Vuonna 2024 avohoidossa on aktivoitu 400kpl enemmän hoitojaksoja kuin vuonna 2023 samalla ajanjaksolla. Tämän perusteella lähetteetön hoitoon pääsy on edistänyt hoidon saatavuutta.

-Hoidon tarpeen arvio pystytään toteuttamaan aiempaa laadukkaammin ja kokonaisvaltaisemmin. Tämän myötä hoidon pirstaloitumista ja häiriökysyntää voidaan ennaltaehkäistä. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella tapahtuneen organisaatiomuutoksen myötä mielenterveys- päihde- ja riippuvuuspalveluiden yhdistyivät. Integraation myötä työntekijä resurssia on lisätty hoidon tarpeen arviointiin huomattavasti.  Oikein mitoitetun resurssoinnin on voitu kehittää hoidon jalkautumista sekä moniammatillista yhteistyötä.

-Lisääntyvästi pystytään hyödyntämään hoidon ohjauksessa kolmannen sektorin tarjoamia mielenterveys- päihde ja riippuvuuspalveluita. 

- Digitaalisia työkaluja sekä palveluita on otettu lisääntyvästi käyttöön, esimerkiksi chat-yhteydenottokanavana, mielenterveystalon omahoito-ohjelmat ja Terapianavigaattori.

-Mielenterveys- päihde- tai riippuvuusongelmaisen hoidon tarpeen arviointi toteutetaan 7 vuorokauden kuluessa potilaan tai terveydenhuollon ammattilaisen yhteydenotosta.

-Hankkeen aikana on havaittu, että luotettavaa mittaritietoa hoidon tarpeen arviointityöstä ei ole ollut saatavilla. Hanketyön myötä työryhmässä on käyttöön otettu kyselylomake, joka täytetään osana työtä jokaisen yhteydenoton jälkeen. Kyselyn avulla pystytään keräämään ja tarkastelemaan yhteydenottojen määrää ja sisältöä. Kysely otettiin käyttöön työryhmässä 3.6.2024. Mittaritiedon mukaan yhteydenottoja on tullut 21.11.2024 mennessä 897kpl hoidon tarpeen arviointi työryhmään. Yhteydenotoista valtaosa (66%) on tullut puhelimitse, loput muita yhteydenottokanavien kautta. Yhteydenotoista 70% on liittynyt mielenterveyspalveluihin ja 30% päihde- ja riippuvuuspalveluihin.

 

 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Mittaritietojen kartoittaminen ja kerääminen on hyvä aloittaa heti hankkeen alussa.

Kansikuva
Hoidon tarpeen arviointi

Kehittämisen vaihe

Valmis

Ilmiöt

Kohderyhmä