Mielenterveys- ja päihdepalvelujen toiminnallisen etäkuntoutuksen kehittäminen, Satakunnan HVA (RRP P4, I1)

Toiminnallinen etäkuntoutus on asiakkaan kuntoutumista tukeva, kolmen kuukauden digitaalinen kuntoutumispolku, jonka sisältö räätälöidään asiakkaan yksilöllisistä tarpeista.

Tavoitteena on parantaa kuntoutuksen saavutettavuutta ja lisätä saatavuutta.

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

Kestävän kasvun ohjelman rahoituksella puretaan koronakriisin aikana
syntynyttä hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa uudistamalla sosiaali- ja terveydenhuollon
toimintamalleja ja ottamalla käyttöön uusia digitaalisia palveluja. Toimenpiteillä edistetään perustason hoitotakuun toteutumista, kavennetaan eriarvoisuutta, panostetaan ongelmien nykyistä varhaisempaan tunnistamiseen ja vaikuttavampaan ennaltaehkäisyyn sekä vahvistetaan palveluiden laatua ja
kustannusvaikuttavuutta. (Suomen kestävän kasvun ohjelma)

Satakunnassa hoito- ja palveluvelka korostuu erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Satakunnan hyvinvointialueen strategiaan perustuvan ja sitä toteuttavan muutosohjelman keskeisiä kehittämistoimenpiteitä ovat muun muassa panostukset liikkuviin ja kotiin vietäviin palveluihin sekä digitaalisten palvelujen kokonaisuuteen. Toiminnan painopiste on kevyessä ja varhaisen vaiheen tuessa. (Satakunnan hyvinvointialueen muutosohjelma)

Satakunnan hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalvelujen toiminnallisen kuntouksen palveluja on Porissa, Raumalla, Eurassa, Huittisissa, Kokemäellä, Harjavallassa, Nakkilassa, Eurajoella ja Kankaanpäässä. Toiminnallisessa kuntoutuksessa asiakkaan tavoite voi olla paluu työelämään tai opiskeluiden pariin. Kuntoutukselle sovitaan aina kesto ja tavoitteet, ja ajattelun ja toiminnan viitekehyksenä on toipumisorientaatio.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Toiminnallisen etäkuntoutuksen kehittämisen lähtökohtana on parantaa kuntoutuksen saavutettavuutta ja lisätä saatavuutta, jotta asuinkunnasta riippumatta kaikki asiakkaat saisivat tarvitsemansa avun/tuen matalalla kynnyksellä oikea-aikaisesti. Satakunnan hyvinvointialueella välimatkat voivat olla pitkiä ja palveluntarjonta rikkonaista, mikä asettaa asiakkaat eriarvoiseen asemaan. Päämääränä on tavoittaa erityisesti ne asiakkaat, jotka ovat jääneet kotiin ja/tai pääsevät fyysisten palvelujen pariin huonosti.

Digitaalisen järjestelmän osalta tavoitellaan muun muassa laatua, tietoturvaa, saavutettavuutta sekä toimivaa vuorovaikutusta ja viestintää ammattilaisten ja asiakkaiden välillä.

Toiminnallisen etäkuntoutuksen kehittäminen on osa sekä Kestävän kasvun ohjelman, että Satakunnan hyvinvointialueen muutosohjelman digitaalisten palvelujen käyttöönottoa. Toiminnallinen etäkuntoutus monipuolistaa kuntoutuspalveluja.

Palvelujen painopistettä pyritään siirtämään raskaammista kevyempiin, erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Erilaisten sote-palvelujen runsas käyttö aiheuttaa kustannuksia, joita toiminnallisen etäkuntoutuksen avulla pyritään vähentämään.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Tarve toiminnallisen etäkuntoutuksen kehittämisestä tuli palvelutuotannosta ja kehittämistyötä on tehty tiiviissä yhteistyössä heidän kanssaan. Palvelutuotannosta mukana on ollut mielenterveys- ja päihdepalvelujen toiminnallisen kuntoutuksen vastuuyksikön päällikkö ja esihenkilöt, sekä asiakastyötä tekeviä sosiaaliohjaajia ja sairaanhoitajia.

Kestävän kasvun Satakunta -hankkeesta kehittämisessä oli mukana investoinnit 4.1 Aikuisten päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittäminen ja 4.4 Digitaalisten palvelujen kehittäminen.

Toiminnallisen etäkuntoutuksen käytännön asiakastyötä toteuttivat investoinnin 4.1 neljä projektisuunnittelijaa. Hankekoordinaattori investoinnista 4.1 vastasi pilotin kokonaiskehittämisestä ja eteenpäin viemisestä, investoinnin 4.4 hankekoordinaattori vastasi pilotin digitaalisesta osuudesta.

Myös kokemusasiantuntijoita on hyödynnetty toimintamallin kehittämisessä sekä suunnittelu-, että väliarviointivaiheessa. Lisäksi kokemusasiantuntijoita on ollut mukana etäryhmien toteuttamisessa, ammattilaisen työparina.

Muutoksen mittaaminen

Kuukausittain tilastoidaan: uudet asiakkuudet, päättyneet asiakkuudet, keskeytyneet asiakkuudet, ja asiakasmäärä yhteensä. Lisäksi etäryhmistä pidetään erillistä tilastoa (ryhmäläiset yhteensä sekä ryhmän keskeyttäneet). Yksilö- ja ryhmäkävijöistä tilastoidaan 3X10D -elämäntilannemittarin pisteet palvelun alussa ja lopussa, jotta saadaan tietoa toiminnallisen etäkuntoutuksen vaikuttavuudesta asiakkaiden vointiin ja tilanteeseen.

Lisäksi kerätään määrällistä tilastoa siitä mistä asiakkaat ohjautuvat toiminnalliseen etäkuntoutukseen ja minne he mahdollisesti ohjautuvat toiminnallisen etäkuntoutuksen jälkeen sekä palveluun tulosyistä ja asiakkaiden kotipaikkakunnista.

Palvelun päätyttyä asiakkaita pyydetään vastaamaan nimettömästi webropol-kyselyyn, jolla kartoitetaan asiakkaan kokemusta toiminnallisen etäkuntoutuksen vaikuttavuudesta hänen tilanteeseensa sekä tabletin käyttökokemusta.

Henkilöstökokemusta toiminnallisesta etäkuntoutuksesta kartoitetaan yhteistyökumppaneilta webropol-kyselyllä. Kyselyssä selvitetään tietävätkö yhteistyökumppanit mitä toiminnallinen etäkuntoutus on ja miten asiakkaita ohjataan palveluun, koetaanko yhteistyö sujuvaksi ja vakiintuneeksi sekä onko toiminnallinen etäkuntoutus tarkoituksenmukaista ja raskaampien palvelujen tarvetta vähentävää toimintaa. Kysely toteutetaan kahdesti, vuoden -25 alkukeväällä ja elo-syyskuun vaihteessa.

Lisäksi koko pilotin aikana dokumentoidaan järjestelmän havaittuja kehitystarpeita ja niiden ratkaisuja. Samoin järjestelmän käytettävyyden testausta tehdään tarpeen mukaisesti koko pilotin ajan.

Toteutussuunnitelma

Pilotti aloitettiin tekemällä prosessikuvaus toiminnallisesta etäkuntoutuksesta yhdessä palvelutuotannon kanssa. Palvelutuotannon ja hankkeen kesken keskusteltiin ja sovittiin pilotin tavoitteista, tarpeista, käytännöistä sekä arvioinnista.

Palvelutuotannon ja hankkeen resurssia kohdenettiin myös digitaalisen palvelualustan hankinnassa. Yhteistyössä määriteltiin hankittavan digitaalisen järjestelmän toiminnallisuuden kriteerit. Kilpailutuksessa pyydettiin tarjousten yhteyteen kestoltaan määritelty video tarjotusta järjestelmästä, missä tuli olla kuvattuna ne ominaisuudet ja kriteerit, mitä järjestelmältä vaadittiin. Videoiden arviointi toteutettiin palvelutuotannon, hanketoimijoiden ja kokemustoimijan yhteistyönä. Digitaaliseksi järjestelmäksi valittiin Monipalvelujärjestelmä, mikä vastasi parhaiten määriteltyihin ominaisuuksiin ja kriteereihin. Monipalvelujärjestelmään kehitettäviä toiminallisen etäkuntoutuksen digihoitopolkujen sisältöä tuotettiin palvelutuotannon määrittelemien tarpeiden pohjalta. Sisällön tuottamisessa hyödynnettiin ennestään käytössä olevia ja käytännössä vaikuttaviksi todettuja sisältöjä. Myös sisällön kehittämisessä hyödynnettiin kokemustoimijaa.

Toiminnallisen etäkuntoutuksen pilottia markkinoitiin kohdennetusti yhteistyökumppaneille, lisäksi siitä tiedotettiin hyvinvointialueen henkilöstöä intranetissä. Projektisuunnittelijat kävivät lisäksi henkilökohtaisesti kertomassa toiminnallisesta etäkuntoutuksesta alueidensa yhteistyökumppaneille.

Koko pilotin ajan palvelutuotanto ja hanke kokoontui keskustelemaan ja arvioimaan sen hetkistä tilannetta ja kehittämistä tehtiin koko pilotin ajan. Viikoittaiset tapaamiset asiakastyötä toteuttavien ja järjestelmää työssään käyttävien projektisuunnittelijoiden, hankekoordinaattoreiden sekä järjestelmätoimittajan edustajien kesken olivat tärkeitä, jotta korjausta tai kehittämistä vaativat asiat järjestelmän toiminnallisuuksista saatiin mahdollisimman nopeasti selvitettyä ja edistettyä kehittämistä. Digihoitopolkujen kuvaaminen oli tärkeää, jotta eri toimijoiden välillä oli konkreettinen ymmärrys siitä, miten järjestelmän tulisi toimia, jotta se tukisi toiminnan tarkoitusta ja edistäisi tavoitteiden saavuttamista. Havaittujen kehittämistarpeiden kirjaaminen erityisesti pilotin alkuvaiheessa ja niiden käsitteleminen järjestelmätoimittajan edustajien kanssa nähtiin tärkeäksi, jotta kehittämistä voitiin tehdä koko pilotin ajan ja saavuttaa asiakkaan, ammattilaisten ja organisaation näkökulmasta järjestelmä, mikä mahdollistaa vaikuttavan ja asiakaslähtöisen toiminnallisen etäkuntoutuksen.

Noin pilotin puolivälissä kolmelle kokemusasiantuntijalle, joilla on miepä-/nepsy-taustaa, esiteltiin asiakkaille lainattavien tablettien toiminnallisuuksia ja digitaalisen kuntoutuspolun sisältöä sekä palvelusta ja etäryhmistä kertovia esitteitä. Tavoitteena oli saada muidenkin kuin toiminnallisen etäkuntoutuksen asiakkaiden kokemuksia ja mielipiteitä kuntoutuspolun sisällöstä ja tabletin käytettävyydestä. Tapaamisessa käytiin aktiivista keskustelua ja kokemusasiantuntijat esittivät hyviä huomioita ja kehittämisehdotuksia.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Palvelu on tarkoitettu ensisijaisesti 18–50 -vuotiaille, paljon palveluita käyttäville mielenterveys- ja päihdekuntoutujille, pitkäaikaistyöttömille, kotiin jääneille ja huonosti palveluihin pääseville asiakkaille. Asiakkaan haasteiden tulee pääasiassa olla sellaisia, että niihin pystytään vastaamaan etäyhteydellä. Syitä palveluun hakeutumiseen voi olla esim. sosiaalisten tilanteiden pelko, masennus, ahdistus, yksinäisyys, tuen tarve opintoihin tai työelämään palaamiseen.

Palvelun asiakkaaksi hakeudutaan ottamalla yhteyttä oman alueen työryhmään. Yhteydenoton voi tehdä asiakas itse tai hänen läheisensä, viranomainen, 3. sektori, kunta tai oppilaitos. Yhteydenoton jälkeen tehdään asiakkuuden suunnittelu ja päätös toiminnallisen etäkuntoutuksen aloittamisesta.

Asiakkaan kanssa tehdään asiakkuuden suunnittelu, jossa asiakas itse määrittelee yksilölliset tavoitteensa etäkuntoutusjaksolle ja joiden pohjalta ammattilainen rakentaa hänelle yksilöllisen etäkuntoutusjakson. 3 kuukauden etäkuntoutusjakson jälkeen asiakkaan on mahdollista jatkaa 3 kuukauden jatkokuntoutusjaksolle. Asiakkuus alkaa etäkuntoutusjaksolla, mutta voi myöhemmin jatkua esim. osallistumisena paikan päällä toiminnallisen kuntoutuksen yksiköissä toteutettavaan ryhmätoimintaan.

Asiakaslähtöisyys toteutuu palvelussa mm. siten, että asiakas pystyy vaikuttamaan saamaansa palveluun ja hänen itsemääräämisoikeuttaan kunnioitetaan asiakkaan asettaessa itse omat tavoitteensa toiminnalliselle etäkuntoutukselle. Asiakas saa riittävästi ja ymmärrettävästi tietoa itseään koskevista asioista. Lisäksi asiakkaalla on mahdollisuus antaa palautetta ja vaikuttaa toiminnan kehittämiseen palvelun jälkeen vastaamalla nimettömästi webropol-kyselyyn, jolla kartoitetaan asiakkaan kokemusta toiminnallisen etäkuntoutuksen vaikuttavuudesta hänen tilanteeseensa sekä tabletin käyttökokemusta.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Toiminnallinen etäkuntoutus on asiakkaan kuntoutumista tukeva, kolmen kuukauden etäkuntoutumispolku, joka koostuu lähitapaamisista (1-3 käyntiä), etäryhmätapaamisista sekä digitaalisesta kuntoutuspolusta. Kuntoutuksessa hyödynnetään myös Mielenterveystalon sisältöjä. Kuntoutuspolun sisältö räätälöidään kullekin asiakkaalle hänen yksilölliset tarpeensa huomioiden. Toiminnallisen etäkuntoutuksen toimintaa ohjaa toipumisorientaation viitekehys, eli diagnoosit eivät määritä ihmistä, mielekäs elämä onnistuu sairauksista huolimatta ja asiakas on oman elämänsä asiantuntija.

Toiminnallisen etäkuntoutuksen asiakkaaksi hakeudutaan ottamalla yhteyttä oman alueen työryhmään. Yhteydenoton voi tehdä asiakas itse tai hänen läheisensä, viranomainen, 3. sektori, kunta tai oppilaitos. Yhteydenoton jälkeen tehdään asiakkuuden suunnittelu ja päätös toiminnallisen etäkuntoutuksen aloittamisesta.

Etäkuntoutusjakson ajaksi asiakkaalle nimetään yhteystyöntekijä ja asiakas saa lainaksi tabletin, joka mahdollistaa digikuntoutuspolulla itsenäisesti suoritettavien tehtävien lisäksi yksilö- ja ryhmätapaamiset etänä sekä ammattilaisen ja asiakkaan keskinäisen kiireettömän viestinnän. Tabletin lainaamisesta tehdään sopimus ja asiakas saa suullisen ja selkokielisen kirjallisen ohjeen laitteen käytöstä.

Asiakkaan kanssa tehdään asiakkuuden suunnittelu, jossa asiakas itse määrittelee yksilölliset tavoitteensa etäkuntoutusjaksolle. 3 kuukauden etäkuntoutusjakson jälkeen asiakkaan on mahdollista jatkaa 3 kuukauden jatkokuntoutusjaksolle. Asiakkuus alkaa etäkuntoutusjaksolla, mutta voi myöhemmin jatkua esim. osallistumisena paikan päällä toiminnallisen kuntoutuksen yksiköissä toteutettavaan ryhmätoimintaan.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toiminnallista etäkuntoutusta kehitettiin ja juurrutettiin käytäntöön alusta alkaen yhdessä palvelutuotannon kanssa. Palvelun toimivuuden arviointia tehtiin säännöllisesti yhdessä palvelutuotannon ja hankkeen kesken. Se, että toimintamallin kehittämiseen osallistuvat kaikki asianosaiset, varmistaa osallisuuden, vaikutusmahdollisuuksien ja siten toimintaan sitoutumisen lisääntymisen.

Palvelutuotannon tarpeet ja toiveet palvelulle kannattaa ottaa huomioon, palvelun juurtumisen edesauttamiseksi. Toiminnallisessa etäkuntoutuksessa huomioitiin palvelutuotannon tarve erilaisille etäryhmille, keventämään kivijalkayksiköihin kohdistuvaa painetta, esim. nepsy-asiakkaiden osalta. Erilaiset etäryhmät myös lisäävät palvelun saatavuutta sekä monipuolistavat palveluja. Etäryhmään osallistuminen voi madaltaa kynnystä/ innostaa jatkamaan yksilölliselle kuntoutusjaksolle.

Toiminnallista etäkuntoutusta toteuttavan ammattilaisen tulee olla suhteellisen kokenut mielenterveys- ja päihdetyön osaaja, jotta hän osaa arvioida kunkin potilaan yksilöllisen tilanteen sekä sen, soveltuuko asiakas toiminnallisen etäkuntoutuksen asiakkaaksi vai olisiko jokin muu palvelu tarkoituksenmukaisempi. Ammattilaisen tulee kuitenkin osata antaa asiakkaalle tilaa määrittää itse omat tavoitteensa etäkuntoutusjaksolle. Ammattilaisen pitää pystyä arvioimaan asiakkaan tilannetta pääosin etäyhteydellä sekä asiakkaan tekemien tehtävien perusteella.

Ammattilaisella tulee olla osaamista digitaalisten palvelujen käyttämisestä, koska palvelu toteutuu pääasiassa etäyhteydellä. Myös perehtyminen monipalvelujärjestelmän ja eKonsultaation käyttämiseen on välttämätöntä, jotta ammattilainen pystyy lisäämään kunkin asiakkaansa tabletille yksilöllisesti räätälöityä kuntoutusmateriaalia sekä ottamaan videoyhteyden asiakkaisiin.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toiminnallisen etäkuntoutuksen tarjoamasta palvelusta, tarkoituksesta ja tavoitteista kannattaa tiedottaa yhteistyökumppaneita mahdollisimman selkeästi. Tällöin palveluun ohjautuu asiakkaita, joille toiminnallinen etäkuntoutus on tarkoituksenmukaista. Asiakkaan haasteiden tulee pääasiassa olla sellaisia, että niihin pystytään vastaamaan etäyhteydellä.

Mikäli asiakkaita on haastavaa saada yksilöllisesti räätälöidylle etäkuntoutuspolulle, heitä voi yrittää motivoida mukaan erilaisten etäryhmien kautta. Kun asiakas saa tuntuman tabletilla tapahtuvaan kommunikoimiseen ryhmään osallistuttuaan, hän voi olla innokkaampi kokeilemaan myös etäkuntoutuspolkua materiaaleineen ja tehtävineen.

Työskentelyssä tulee koko ajan pitää mielessä, että toiminnallinen etäkuntoutus on tavoitteellista toimintaa ja asiakkaan palvelulle asettamia tavoitteita sekä palvelun tarvetta tulee säännöllisesti arvioida. Kolmen kuukauden etäkuntoutusjakson jälkeen ensisijainen tavoite on, että asiakas siirtyy esimerkiksi toiminnallisen kuntoutuksen paikan päällä toteutuviin ryhmiin tai ylipäänsä tarvetta palveluille ei enää ole, koska asiakas on saanut avun kolmen kuukauden etäkuntoutusjakson aikana.

Mikäli asiakas siirtyy kolmen kuukauden jälkeen toiseen palveluun, voi siirtymistä helpottaa saattaen vaihtaen, eli järjestetään etätapaaminen, jossa asiakas, toiminnallisen etäkuntoutuksen ammattilainen ja uuden palvelun ammattilainen tapaavat ja tutustuvat toisiinsa. Poikkeustilanteissa tapaaminen voidaan järjestää myös kasvotusten, mutta toiminnallisen etäkuntoutuksen perusidean mukaisesti etätapaaminen on suositeltavampi vaihtoehto.

3 kuukauden yksilöllisen etäkuntoutusjakson jälkeen asiakkaan voisi olla mahdollista jatkaa esim. 1,5 kuukauden mittaisessa etäkuntoutusryhmässä, joka osaltaan voisi madaltaa asiakkaan asteittaista siirtymistä esim. toiminnallisen kuntoutuksen paikan päällä toteutuvaan ryhmään. Etäkuntoutusjakson ryhmätapaamiset voisivat toteutua esim. kerran viikossa ja niissä korostuisi erityisesti vertaistuki ja kokemusten jakaminen.

Toimintamalli on sovellettavissa eri asiakasryhmiin, mutta muutama asia on hyvä ottaa huomioon palvelua suunniteltaessa ja toteutettaessa. Eli asiakkaan haasteiden tulee pääasiassa olla sellaisia, että niihin pystytään vastaamaan etäyhteydellä. Lisäksi arvioitaessa palvelun soveltuvuutta tai oikea-aikaisuutta asiakkaalle, tulee huomioida asiakkaan kognitiiviset kyvyt, voimavarat sekä motivaatio perehtyä itsenäisesti hänelle osoitettuun lukumateriaaliin ja tehdä materiaaliin liittyviä tehtäviä etätapaamisten välissä. Mikäli viikoittaisiin etätapaamisiin varattu aika kuluu siihen, että ammattilainen lukee materiaalin asiakkaalle ja he tekevät tehtävät yhdessä tai ammattilainen joutuu toistuvasti muistuttamaan tai kannustamaan asiakasta itsenäiseen työskentelyyn, on aiheellista miettiä yhdessä asiakkaan kanssa, onko palvelu asiakkaalle tarkoituksenmukainen, ainakaan tässä hetkessä.

Mikäli käytössä oleva digitaalinen järjestelmä mahdollistaa, voisi lukumateriaalit ja tehtävät olla myös kuunneltavassa muodossa. Tämä lisäisi palvelun saavutettavuutta ja helpottaisi esim. dysleksiasta kärsivän osallistumista toiminnalliseen etäkuntoutukseen.

Palvelun kehittämiseen ja arviointiin kannattaa ottaa alusta alkaen mukaan kokemusasiantuntijoita, jotta palvelun kehittämiseen saadaan jo varhaisessa vaiheessa myös asiakasnäkökulma. Tällöin palvelu on heti asiakaslähtöisempää, toimivampaa ja tarpeenmukaisempaa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Arvioinnin ei tule perustua ainoastaan suoritteisiin, kuten asiakasmääriin, vaan myös palvelun vaikuttavuuteen, eli asiakkaiden kokemuksiin siitä miten palvelu on vaikuttanut heidän vointiinsa ja tilanteeseensa.

Toiminnallisen etäkuntoutuksen vaikuttavuutta arvioidaan 3X10D-mittarilla, joka täytätetään asiakkailla palvelun alussa ja lopussa. Lisäksi asiakkaat täyttävät palvelun päätyttyä palautekyselyn, jolla kartoitetaan toiminnallisen etäkuntoutuksen sisältöä ja vaikutusta asiakkaan vointiin, sekä asiakkaan kokemusta järjestelmän käytettävyydestä.

KESKEN