Mielenterveys- ja päihdepalvelujen toiminnallisen etäkuntoutuksen kehittäminen, Satakunnan HVA (RRP P4, I1)
Toiminnallinen etäkuntoutus on asiakkaan kuntoutumista tukeva, kolmen kuukauden digitaalinen kuntoutumispolku, jonka sisältö räätälöidään asiakkaan yksilöllisistä tarpeista.
Tavoitteena on parantaa kuntoutuksen saavutettavuutta ja lisätä saatavuutta.
Kestävän kasvun ohjelman rahoituksella puretaan koronakriisin aikana
syntynyttä hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa uudistamalla sosiaali- ja terveydenhuollon
toimintamalleja ja ottamalla käyttöön uusia digitaalisia palveluja. Toimenpiteillä edistetään perustason hoitotakuun toteutumista, kavennetaan eriarvoisuutta, panostetaan ongelmien nykyistä varhaisempaan tunnistamiseen ja vaikuttavampaan ennaltaehkäisyyn sekä vahvistetaan palveluiden laatua ja
kustannusvaikuttavuutta. (Suomen kestävän kasvun ohjelma)
Satakunnassa hoito- ja palveluvelka korostuu erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Satakunnan hyvinvointialueen strategiaan perustuvan ja sitä toteuttavan muutosohjelman keskeisiä kehittämistoimenpiteitä ovat muun muassa panostukset liikkuviin ja kotiin vietäviin palveluihin sekä digitaalisten palvelujen kokonaisuuteen. Toiminnan painopiste on kevyessä ja varhaisen vaiheen tuessa. (Satakunnan hyvinvointialueen muutosohjelma)
Satakunnan hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalvelujen toiminnallisen kuntouksen palveluja on Porissa, Raumalla, Eurassa, Huittisissa, Kokemäellä, Harjavallassa, Nakkilassa, Eurajoella ja Kankaanpäässä. Toiminnallisessa kuntoutuksessa asiakkaan tavoite voi olla paluu työelämään tai opiskeluiden pariin. Kuntoutukselle sovitaan aina kesto ja tavoitteet, ja ajattelun ja toiminnan viitekehyksenä on toipumisorientaatio.
Toiminnallisen etäkuntoutuksen kehittämisen lähtökohtana on parantaa kuntoutuksen saavutettavuutta ja lisätä saatavuutta, jotta asuinkunnasta riippumatta kaikki asiakkaat saisivat tarvitsemansa avun/tuen matalalla kynnyksellä oikea-aikaisesti. Satakunnan hyvinvointialueella välimatkat voivat olla pitkiä ja palveluntarjonta rikkonaista, mikä asettaa asiakkaat eriarvoiseen asemaan. Päämääränä on tavoittaa erityisesti ne asiakkaat, jotka ovat jääneet kotiin ja/tai pääsevät fyysisten palvelujen pariin huonosti.
Digitaalisen järjestelmän osalta tavoitellaan muun muassa laatua, tietoturvaa, saavutettavuutta sekä toimivaa vuorovaikutusta ja viestintää ammattilaisten ja asiakkaiden välillä.
Toiminnallisen etäkuntoutuksen kehittäminen on osa sekä Kestävän kasvun ohjelman, että Satakunnan hyvinvointialueen muutosohjelman digitaalisten palvelujen käyttöönottoa. Toiminnallinen etäkuntoutus monipuolistaa kuntoutuspalveluja.
Palvelujen painopistettä pyritään siirtämään raskaammista kevyempiin, erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Erilaisten sote-palvelujen runsas käyttö aiheuttaa kustannuksia, joita toiminnallisen etäkuntoutuksen avulla pyritään vähentämään.
Tarve toiminnallisen etäkuntoutuksen kehittämisestä tuli palvelutuotannosta ja kehittämistyötä on tehty tiiviissä yhteistyössä heidän kanssaan. Palvelutuotannosta mukana on ollut mielenterveys- ja päihdepalvelujen toiminnallisen kuntoutuksen vastuuyksikön päällikkö ja esihenkilöt, sekä asiakastyötä tekeviä sosiaaliohjaajia ja sairaanhoitajia.
Kestävän kasvun Satakunta -hankkeesta kehittämisessä oli mukana investoinnit 4.1 Aikuisten päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittäminen ja 4.4 Digitaalisten palvelujen kehittäminen.
Toiminnallisen etäkuntoutuksen käytännön asiakastyötä toteuttivat investoinnin 4.1 neljä projektisuunnittelijaa. Hankekoordinaattori investoinnista 4.1 vastasi pilotin kokonaiskehittämisestä ja eteenpäin viemisestä, investoinnin 4.4 hankekoordinaattori vastasi pilotin digitaalisesta osuudesta.
Kuukausittain tilastoidaan: uudet asiakkuudet, päättyneet asiakkuudet, keskeytyneet asiakkuudet, ja asiakasmäärä yhteensä. Lisäksi etäryhmistä pidetään erillistä tilastoa (ryhmäläiset yhteensä sekä ryhmän keskeyttäneet). Yksilö- ja ryhmäkävijöistä tilastoidaan 3X10D -elämäntilannemittarin pisteet palvelun alussa ja lopussa, jotta saadaan tietoa toiminnallisen etäkuntoutuksen vaikuttavuudesta asiakkaiden vointiin ja tilanteeseen.
Lisäksi kerätään määrällistä tilastoa siitä mistä asiakkaat ohjautuvat toiminnalliseen etäkuntoutukseen ja minne he mahdollisesti ohjautuvat toiminnallisen etäkuntoutuksen jälkeen sekä palveluun tulosyistä ja asiakkaiden kotipaikkakunnista.
Palvelun päätyttyä asiakkaita pyydetään vastaamaan nimettömästi webropol-kyselyyn, jolla kartoitetaan asiakkaan kokemusta toiminnallisen etäkuntoutuksen vaikuttavuudesta hänen tilanteeseensa sekä tabletin käyttökokemusta.
Henkilöstökokemusta toiminnallisesta etäkuntoutuksesta kartoitetaan yhteistyökumppaneilta webropol-kyselyllä. Kyselyssä selvitetään tietävätkö yhteistyökumppanit mitä toiminnallinen etäkuntoutus on ja miten asiakkaita ohjataan palveluun, koetaanko yhteistyö sujuvaksi ja vakiintuneeksi sekä onko toiminnallinen etäkuntoutus tarkoituksenmukaista ja raskaampien palvelujen tarvetta vähentävää toimintaa. Kysely toteutetaan kahdesti, vuoden -25 alkukeväällä ja elo-syyskuun vaihteessa.
Lisäksi koko pilotin aikana dokumentoidaan järjestelmän havaittuja kehitystarpeita ja niiden ratkaisuja. Samoin järjestelmän käytettävyyden testausta tehdään tarpeen mukaisesti koko pilotin ajan.
Pilotti aloitettiin tekemällä prosessikuvaus toiminnallisesta etäkuntoutuksesta yhdessä palvelutuotannon kanssa. Palvelutuotannon ja hankkeen kesken keskusteltiin ja sovittiin pilotin tavoitteista, tarpeista, käytännöistä sekä arvioinnista.
Palvelutuotannon ja hankkeen resurssia kohdenettiin myös digitaalisen palvelualustan hankinnassa. Yhteistyössä määriteltiin hankittavan digitaalisen järjestelmän toiminnallisuuden kriteerit. Kilpailutuksessa pyydettiin tarjousten yhteyteen kestoltaan määritelty video tarjotusta järjestelmästä, missä tuli olla kuvattuna ne ominaisuudet ja kriteerit, mitä järjestelmältä vaadittiin. Videoiden arviointi toteutettiin palvelutuotannon, hanketoimijoiden ja kokemustoimijan yhteistyönä. Digitaaliseksi järjestelmäksi valittiin Monipalvelujärjestelmä, mikä vastasi parhaiten määriteltyihin ominaisuuksiin ja kriteereihin. Monipalvelujärjestelmään kehitettäviä toiminallisen etäkuntoutuksen digihoitopolkujen sisältöä tuotettiin palvelutuotannon määrittelemien tarpeiden pohjalta. Sisällön tuottamisessa hyödynnettiin ennestään käytössä olevia ja käytännössä vaikuttaviksi todettuja sisältöjä. Myös sisällön kehittämisessä hyödynnettiin kokemustoimijaa.
Toiminnallisen etäkuntoutuksen pilottia markkinoitiin kohdennetusti yhteistyökumppaneille, lisäksi siitä tiedotettiin hyvinvointialueen henkilöstöä intranetissä. Projektisuunnittelijat kävivät lisäksi henkilökohtaisesti kertomassa toiminnallisesta etäkuntoutuksesta alueidensa yhteistyökumppaneille.
Koko pilotin ajan palvelutuotanto ja hanke kokoontui keskustelemaan ja arvioimaan sen hetkistä tilannetta ja kehittämistä tehtiin koko pilotin ajan. Viikoittaiset tapaamiset asiakastyötä toteuttavien ja järjestelmää työssään käyttävien projektisuunnittelijoiden, hankekoordinaattoreiden sekä järjestelmätoimittajan edustajien kesken olivat tärkeitä, jotta korjausta tai kehittämistä vaativat asiat järjestelmän toiminnallisuuksista saatiin mahdollisimman nopeasti selvitettyä ja edistettyä kehittämistä. Digihoitopolkujen kuvaaminen oli tärkeää, jotta eri toimijoiden välillä oli konkreettinen ymmärrys siitä, miten järjestelmän tulisi toimia, jotta se tukisi toiminnan tarkoitusta ja edistäisi tavoitteiden saavuttamista. Havaittujen kehittämistarpeiden kirjaaminen erityisesti pilotin alkuvaiheessa ja niiden käsitteleminen järjestelmätoimittajan edustajien kanssa nähtiin tärkeäksi, jotta kehittämistä voitiin tehdä koko pilotin ajan ja saavuttaa asiakkaan, ammattilaisten ja organisaation näkökulmasta järjestelmä, mikä mahdollistaa vaikuttavan ja asiakaslähtöisen toiminnallisen etäkuntoutuksen.
Palvelu on tarkoitettu ensisijaisesti 18–50 -vuotiaille, paljon palveluita käyttäville mielenterveys- ja päihdekuntoutujille, pitkäaikaistyöttömille, kotiin jääneille ja huonosti palveluihin pääseville asiakkaille. Asiakkaan haasteiden tulee pääasiassa olla sellaisia, että niihin pystytään vastaamaan etäyhteydellä. Syitä palveluun hakeutumiseen voi olla esim. sosiaalisten tilanteiden pelko, masennus, ahdistus, yksinäisyys, tuen tarve opintoihin tai työelämään palaamiseen.
Palvelun asiakkaaksi hakeudutaan ottamalla yhteyttä oman alueen työryhmään. Yhteydenoton voi tehdä asiakas itse tai hänen läheisensä, viranomainen, 3. sektori, kunta tai oppilaitos. Yhteydenoton jälkeen tehdään asiakkuuden suunnittelu ja päätös toiminnallisen etäkuntoutuksen aloittamisesta.
Asiakkaan kanssa tehdään asiakkuuden suunnittelu, jossa asiakas itse määrittelee yksilölliset tavoitteensa etäkuntoutusjaksolle ja joiden pohjalta ammattilainen rakentaa hänelle yksilöllisen etäkuntoutusjakson. 3 kuukauden etäkuntoutusjakson jälkeen asiakkaan on mahdollista jatkaa 3 kuukauden jatkokuntoutusjaksolle. Asiakkuus alkaa etäkuntoutusjaksolla, mutta voi myöhemmin jatkua esim. osallistumisena paikan päällä toiminnallisen kuntoutuksen yksiköissä toteutettavaan ryhmätoimintaan.