Mielenterveys- ja päihdepalvelujen toiminnallisen etäkuntoutuksen kehittäminen, Satakunnan HVA (RRP P4, I1)
Toiminnallinen etäkuntoutus on asiakkaan kuntoutumista tukeva, kolmen kuukauden digitaalinen kuntoutumispolku, jonka sisältö räätälöidään asiakkaan yksilöllisistä tarpeista.
Tavoitteena on parantaa kuntoutuksen saavutettavuutta ja lisätä saatavuutta.
Toimintamallin nimi
Toiminnallinen etäkuntoutus on asiakkaan kuntoutumista tukeva, kolmen kuukauden digitaalinen kuntoutumispolku, jonka sisältö räätälöidään asiakkaan yksilöllisistä tarpeista.
Tavoitteena on parantaa kuntoutuksen saavutettavuutta ja lisätä saatavuutta.
Toiminnallinen etäkuntoutus on asiakkaan kuntoutumista tukeva, kolmen kuukauden etäkuntoutumispolku, joka koostuu lähitapaamisista (1-3 käyntiä), etäryhmätapaamisista sekä digitaalisesta kuntoutuspolusta. Kuntoutuksessa hyödynnetään myös Mielenterveystalon sisältöjä. Kuntoutuspolun sisältö räätälöidään kullekin asiakkaalle hänen yksilölliset tarpeensa huomioiden. Toiminnallisen etäkuntoutuksen toimintaa ohjaa toipumisorientaation viitekehys, eli diagnoosit eivät määritä ihmistä, mielekäs elämä onnistuu sairauksista huolimatta ja asiakas on oman elämänsä asiantuntija.
Toiminnallisen etäkuntoutuksen asiakkaaksi hakeudutaan ottamalla yhteyttä oman alueen työryhmään. Yhteydenoton voi tehdä asiakas itse tai hänen läheisensä, viranomainen, 3. sektori, kunta tai oppilaitos. Yhteydenoton jälkeen tehdään asiakkuuden suunnittelu ja päätös toiminnallisen etäkuntoutuksen aloittamisesta.
Etäkuntoutusjakson ajaksi asiakkaalle nimetään yhteystyöntekijä ja asiakas saa lainaksi tabletin, joka mahdollistaa digikuntoutuspolulla itsenäisesti suoritettavien tehtävien lisäksi yksilö- ja ryhmätapaamiset etänä sekä ammattilaisen ja asiakkaan keskinäisen kiireettömän viestinnän. Tabletin lainaamisesta tehdään sopimus ja asiakas saa suullisen ja selkokielisen kirjallisen ohjeen laitteen käytöstä. Ohje on myös saatavissa asiakkaan tabletilla.
Asiakkaan kanssa tehdään asiakkuuden suunnittelu, jossa asiakas itse määrittelee yksilölliset tavoitteensa etäkuntoutusjaksolle. 3 kuukauden etäkuntoutusjakson jälkeen asiakkaan on mahdollista jatkaa 3 kuukauden jatkokuntoutusjaksolle. Asiakkuus alkaa etäkuntoutusjaksolla, mutta voi myöhemmin jatkua esim. osallistumisena paikan päällä toiminnallisen kuntoutuksen yksiköissä toteutettavaan ryhmätoimintaan.
Kestävän kasvun ohjelman rahoituksella puretaan koronakriisin aikana
syntynyttä hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa uudistamalla sosiaali- ja terveydenhuollon
toimintamalleja ja ottamalla käyttöön uusia digitaalisia palveluja. Toimenpiteillä edistetään perustason hoitotakuun toteutumista, kavennetaan eriarvoisuutta, panostetaan ongelmien nykyistä varhaisempaan tunnistamiseen ja vaikuttavampaan ennaltaehkäisyyn sekä vahvistetaan palveluiden laatua ja
kustannusvaikuttavuutta. (Suomen kestävän kasvun ohjelma)
Satakunnassa hoito- ja palveluvelka korostuu erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Satakunnan hyvinvointialueen strategiaan perustuvan ja sitä toteuttavan muutosohjelman keskeisiä kehittämistoimenpiteitä ovat muun muassa panostukset liikkuviin ja kotiin vietäviin palveluihin sekä digitaalisten palvelujen kokonaisuuteen. Toiminnan painopiste on kevyessä ja varhaisen vaiheen tuessa. (Satakunnan hyvinvointialueen muutosohjelma)
Satakunnan hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalvelujen toiminnallisen kuntouksen palveluja on Porissa, Raumalla, Eurassa, Huittisissa, Kokemäellä, Harjavallassa, Nakkilassa, Eurajoella ja Kankaanpäässä. Toiminnallisessa kuntoutuksessa asiakkaan tavoite voi olla paluu työelämään tai opiskeluiden pariin. Kuntoutukselle sovitaan aina kesto ja tavoitteet, ja ajattelun ja toiminnan viitekehyksenä on toipumisorientaatio.
Palvelu on tarkoitettu ensisijaisesti 18–50 -vuotiaille, paljon palveluita käyttäville mielenterveys- ja päihdekuntoutujille, pitkäaikaistyöttömille, kotiin jääneille ja huonosti palveluihin pääseville asiakkaille. Asiakkaan haasteiden tulee pääasiassa olla sellaisia, että niihin pystytään vastaamaan etäyhteydellä. Syitä palveluun hakeutumiseen voi olla esim. sosiaalisten tilanteiden pelko, masennus, ahdistus, yksinäisyys, tuen tarve opintoihin tai työelämään palaamiseen.
Palvelun asiakkaaksi hakeudutaan ottamalla yhteyttä oman alueen työryhmään. Yhteydenoton voi tehdä asiakas itse tai hänen läheisensä, viranomainen, 3. sektori, kunta tai oppilaitos. Yhteydenoton jälkeen tehdään asiakkuuden suunnittelu ja päätös toiminnallisen etäkuntoutuksen aloittamisesta.
Asiakkaan kanssa tehdään asiakkuuden suunnittelu, jossa asiakas itse määrittelee yksilölliset tavoitteensa etäkuntoutusjaksolle ja joiden pohjalta ammattilainen rakentaa hänelle yksilöllisen etäkuntoutusjakson. 3 kuukauden etäkuntoutusjakson jälkeen asiakkaan on mahdollista jatkaa 3 kuukauden jatkokuntoutusjaksolle. Asiakkuus alkaa etäkuntoutusjaksolla, mutta voi myöhemmin jatkua esim. osallistumisena paikan päällä toiminnallisen kuntoutuksen yksiköissä toteutettavaan ryhmätoimintaan.
Asiakaslähtöisyys toteutuu palvelussa mm. siten, että asiakas pystyy vaikuttamaan saamaansa palveluun ja hänen itsemääräämisoikeuttaan kunnioitetaan asiakkaan asettaessa itse omat tavoitteensa toiminnalliselle etäkuntoutukselle. Asiakas saa riittävästi ja ymmärrettävästi tietoa itseään koskevista asioista. Lisäksi asiakkaalla on mahdollisuus antaa palautetta ja vaikuttaa toiminnan kehittämiseen palvelun jälkeen vastaamalla nimettömästi webropol-kyselyyn, jolla kartoitetaan asiakkaan kokemusta toiminnallisen etäkuntoutuksen vaikuttavuudesta hänen tilanteeseensa sekä tabletin käyttökokemusta.
Toiminnallista etäkuntoutusta kehitettiin ja juurrutettiin käytäntöön alusta alkaen yhdessä palvelutuotannon kanssa. Palvelun toimivuuden arviointia tehtiin säännöllisesti yhdessä palvelutuotannon ja hankkeen kesken. Se, että toimintamallin kehittämiseen osallistuvat kaikki asianosaiset, varmistaa osallisuuden, vaikutusmahdollisuuksien ja siten toimintaan sitoutumisen lisääntymisen.
Palvelutuotannon tarpeet ja toiveet palvelulle kannattaa ottaa huomioon, palvelun juurtumisen edesauttamiseksi. Toiminnallisessa etäkuntoutuksessa huomioitiin palvelutuotannon tarve erilaisille etäryhmille, keventämään kivijalkayksiköihin kohdistuvaa painetta, esim. nepsy-asiakkaiden osalta. Erilaiset etäryhmät myös lisäävät palvelun saatavuutta sekä monipuolistavat palveluja. Etäryhmään osallistuminen voi madaltaa kynnystä/ innostaa jatkamaan yksilökuntoutuspolulle.
Toiminnallista etäkuntoutusta toteuttavan ammattilaisen tulee olla suhteellisen kokenut mielenterveys- ja päihdetyön osaaja, jotta hän osaa arvioida kunkin potilaan yksilöllisen tilanteen sekä sen, soveltuuko asiakas toiminnallisen etäkuntoutuksen asiakkaaksi vai olisiko jokin muu palvelu tarkoituksenmukaisempi. Ammattilaisen tulee kuitenkin osata antaa asiakkaalle tilaa määrittää itse omat tavoitteensa kuntoutusjaksolle. Ammattilaisen pitää pystyä arvioimaan asiakkaan tilannetta pääosin etäyhteydellä sekä asiakkaan tekemien tehtävien perusteella.
Edellä mainittu koskee myös etäryhmiin osallistuvia: ammattilaisen olisi hyvä ehtiä kartoittaa ryhmäläisten tausta ja tarpeet, koska he tarvitsevat yksilöllistä opastusta/ohjausta, ryhmästä riippuen.
Ammattilaisella tulee olla osaamista digitaalisten palvelujen käyttämisestä, koska palvelu toteutuu pääasiassa etäyhteydellä. Myös perehtyminen monipalvelujärjestelmän ja eKonsultaation käyttämiseen on välttämätöntä, jotta ammattilainen pystyy lisäämään kunkin asiakkaansa tabletille yksilöllisesti räätälöityä kuntoutusmateriaalia sekä ottamaan videoyhteyden asiakkaisiin. Järjestelmän käyttökoulutus ja käytön tuki nähtiin tärkeinä ja niitä on toteutettu sekä pilotin alussa että pilotin aikana.
Järjestelmä mahdollisti yhteydenpidon ammattilaisen ja asiakkaan välillä, muun muassa kiireetön viesti -toiminon avulla. Tämän vuoksi palvelussa määriteltiin pilotin alkuvaiheessa palvelulupaus. Tunnistettiin myös, että ammattilaisten verkkovuorovaikutusosaamisen kehittäminen saattaa olla tärkeää varsinkin, jos ammattilaisella ei ole kokemusta digipalveluiden käytöstä tai erityisesti yksilö- tai ryhmätapaamisten toteuttamisesta etänä.
Toiminnallisessa etäkuntoutuksessa palveltiin yhteensä 52 eri asiakasta, joista osa oli ainoastaan yksilökuntoutuspolulla, osa pelkästään etäryhmässä ja osa osallistui sekä yksilökuntoutukseen, että etäryhmään. Asiakkaita on siirtynyt yksilökuntoutuksesta etäryhmiin ja etäryhmistä toiminnallisen kuntoutuksen kivijalkapalveluihin. Toiminnallisessa etäkuntoutuksessa toteutettiin Nepsy 1-4-, Työelämävalmiudet- Opiskeluvalmiudet- sekä Jännittäjät-etäryhmät.
Osa asiakkaista keskeytti palvelun ja yleisin syy oli terveydellinen, esim. voimavarojen puute, mutta muutama asiakas myös aloitti työt tai opiskelun, eikä siitä johtuen voinut käydä kuntoutusta loppuun.
Arvioinnin ei tule perustua ainoastaan suoritteisiin, kuten asiakasmääriin, vaan myös palvelun vaikuttavuuteen, eli asiakkaiden kokemuksiin siitä miten palvelu on vaikuttanut heidän vointiinsa ja tilanteeseensa.
Toiminnallisen etäkuntoutuksen vaikuttavuutta asiakkaan vointiin ja tilanteeseen arvioidaan 3X10D-elämäntilannemittarilla, joka täytätetään asiakkaalla palvelun alussa ja lopussa. Mittari sisältää 10 kysymystä, jotka tuottavat tietoa asiakkaan keskeisistä elämänalueista. Asiakas arvioi eri osa-alueita asteikolla 0-10 (0 = erittäin tyytymätön, 5 = ei tyytymätön, eikä tyytyväinen, 10 = erittäin tyytyväinen). Mittarissa on mukana yksi kysymys, jossa asiakas itse summaa eri elämänalueet arvioidessaan tyytyväisyyttä elämäänsä kokonaisuutena. Tätä kysymystä käytettiin yhtenä palvelun vaikuttavuuden mittarina ennen ja jälkeen kuntoutusjakson.
Lisäksi asiakkaat täyttävät palvelun päätyttyä palautekyselyn Webropolissa, jolla kartoitetaan toiminnallisen etäkuntoutuksen sisältöä ja vaikutusta asiakkaan vointiin, sekä asiakkaan kokemusta järjestelmän käytettävyydestä. Asiakkaat kokivat etäkuntoutuksen aloittamisen helpoksi ja heille räätälöity kuntoutuspolku materiaaleineen ja tehtävineen tuki heidän itse asettamiinsa tavoitteisiin pääsemistä. Asiakkaat kokivat kuntoutuspolun vaikuttaneen positiivisesti heidän vointiinsa ja he suosittelisivat palvelua läheisilleen.
Asiakkaat olivat varsin tyytyväisiä Monipalvelujärjestelmän käyttöön. Sen helppokäyttöisyys, selkeät ja ymmärrettävät painikkeet ja muut toiminnot tukivat palvelun onnistumista. Asiakas sisään kirjattiin tabletille jakson alussa sen luovutuksen yhteydessä. Näin asiakkuus ei edellyttänyt erillistä vahvaa tunnistautumista järjestelmään. Tämä sekä lainattava laite mahdollistivat palvelun tarjoamisen useammille asiakkaille: niille, joilla ei ollut mahdollisuutta vahvaan tunnistautumiseen tai oman laitteen käyttöön. Tyytymättömiä asiakkaat olivat siihen, ettei lomakkeiden täyttöä voinut tallentaa keskeneräisenä eikä sisältö ollut kuunneltavassa muodossa.
Järjestelmän käytettävyys ammattilaisen näkökulmasta ei ollut yhtä hyvä. Asiakkaan sisään kirjaaminen koettiin työläänä. ja järjestelmässä esiintyi pilotin aikana useita korjausta ja kehitystä vaativia asioita. Pilotin kuluessa tiivis yhteistyö järjestelmätoimittajan kanssa auttoi ongelmien ratkaisussa. Lisäksi pilotin kuluessa todettiin, että asiakkaille lainattava laite vaati oletettua enemmän ammattilaisten työaikaa. Tablettien luovutukset ja ajoittain ilmenneet kuuluvuusongelmat vaativat ammattilaisilta erilaisia toimenpiteitä. Pilotin aikana useampaan tablettiin jouduttiin mm. vaihtamaan data-liittymiä, jotta palvelua voitiin jatkaa.
Järjestelmään toteutettiin lisäksi pilotin loppupuolella saavutettavuuden auditointi. Arvioinnin tulokset osoittivat useita kehitystä vaativia asioita, jotta järjestelmä soveltuu paremmin erilaisille asiakkaille. Pääasiassa kehitystä vaativat huomiot liittyivät ruudunlukuohjelman käyttöön, mutta myös kontrasteihin, kirjasinkoon muuttamiseen ja audion puuttumiseen.
Henkilöstökokemusta toiminnallisesta etäkuntoutuksesta kartoitetaan yhteistyökumppaneilta Webropol-kyselyllä. Kyselyssä selvitetään tietävätkö yhteistyökumppanit mitä toiminnallinen etäkuntoutus on ja miten asiakkaita ohjataan palveluun, koetaanko yhteistyö sujuvaksi ja vakiintuneeksi sekä onko toiminnallinen etäkuntoutus tarkoituksenmukaista ja raskaampien palvelujen tarvetta vähentävää toimintaa. Kysely toteutetaan kahdesti samoille yhteistyökumppaneille.
Pilottien edetessä tietoisuus toiminnallisesta etäkuntoutuksesta on lisääntynyt ja palvelu koetaan tarkoituksenmukaiseksi. Yhteistyökumppanit arvioivat yhteistyön toiminnallisen etäkuntoutuksen ammattilaisten kanssa sujuvaksi ja melko vakiintuneeksi.
Kansikuva
