Mielenterveys- ja päihdepalvelujen toiminnallisen etäkuntoutuksen kehittäminen, Satakunnan HVA (RRP P4, I1)
Toiminnallinen etäkuntoutus on asiakkaan kuntoutumista tukeva, kolmen kuukauden digitaalinen kuntoutumispolku, jonka sisältö räätälöidään asiakkaan yksilöllisistä tarpeista.
Tavoitteena on parantaa kuntoutuksen saavutettavuutta ja lisätä saatavuutta.
Toimintamallin nimi
Toiminnallinen etäkuntoutus on asiakkaan kuntoutumista tukeva, kolmen kuukauden digitaalinen kuntoutumispolku, jonka sisältö räätälöidään asiakkaan yksilöllisistä tarpeista.
Tavoitteena on parantaa kuntoutuksen saavutettavuutta ja lisätä saatavuutta.
Toiminnallinen etäkuntoutus on asiakkaan kuntoutumista tukeva, kolmen kuukauden etäkuntoutumispolku, joka koostuu lähitapaamisista (1-3 käyntiä), etäryhmätapaamisista sekä digitaalisesta kuntoutuspolusta. Kuntoutuksessa hyödynnetään myös Mielenterveystalon sisältöjä. Kuntoutuspolun sisältö räätälöidään kullekin asiakkaalle hänen yksilölliset tarpeensa huomioiden. Toiminnallisen etäkuntoutuksen toimintaa ohjaa toipumisorientaation viitekehys, eli diagnoosit eivät määritä ihmistä, mielekäs elämä onnistuu sairauksista huolimatta ja asiakas on oman elämänsä asiantuntija.
Toiminnallisen etäkuntoutuksen asiakkaaksi hakeudutaan ottamalla yhteyttä oman alueen työryhmään. Yhteydenoton voi tehdä asiakas itse tai hänen läheisensä, viranomainen, 3. sektori, kunta tai oppilaitos. Yhteydenoton jälkeen tehdään asiakkuuden suunnittelu ja päätös toiminnallisen etäkuntoutuksen aloittamisesta.
Etäkuntoutusjakson ajaksi asiakkaalle nimetään yhteystyöntekijä ja asiakas saa lainaksi tabletin, joka mahdollistaa digikuntoutuspolulla itsenäisesti suoritettavien tehtävien lisäksi yksilö- ja ryhmätapaamiset etänä sekä ammattilaisen ja asiakkaan keskinäisen kiireettömän viestinnän. Tabletin lainaamisesta tehdään sopimus ja asiakas saa suullisen ja selkokielisen kirjallisen ohjeen laitteen käytöstä.
Asiakkaan kanssa tehdään asiakkuuden suunnittelu, jossa asiakas itse määrittelee yksilölliset tavoitteensa etäkuntoutusjaksolle. 3 kuukauden etäkuntoutusjakson jälkeen asiakkaan on mahdollista jatkaa 3 kuukauden jatkokuntoutusjaksolle. Asiakkuus alkaa etäkuntoutusjaksolla, mutta voi myöhemmin jatkua esim. osallistumisena paikan päällä toiminnallisen kuntoutuksen yksiköissä toteutettavaan ryhmätoimintaan.
Kestävän kasvun ohjelman rahoituksella puretaan koronakriisin aikana
syntynyttä hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa uudistamalla sosiaali- ja terveydenhuollon
toimintamalleja ja ottamalla käyttöön uusia digitaalisia palveluja. Toimenpiteillä edistetään perustason hoitotakuun toteutumista, kavennetaan eriarvoisuutta, panostetaan ongelmien nykyistä varhaisempaan tunnistamiseen ja vaikuttavampaan ennaltaehkäisyyn sekä vahvistetaan palveluiden laatua ja
kustannusvaikuttavuutta. (Suomen kestävän kasvun ohjelma)
Satakunnassa hoito- ja palveluvelka korostuu erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Satakunnan hyvinvointialueen strategiaan perustuvan ja sitä toteuttavan muutosohjelman keskeisiä kehittämistoimenpiteitä ovat muun muassa panostukset liikkuviin ja kotiin vietäviin palveluihin sekä digitaalisten palvelujen kokonaisuuteen. Toiminnan painopiste on kevyessä ja varhaisen vaiheen tuessa. (Satakunnan hyvinvointialueen muutosohjelma)
Satakunnan hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalvelujen toiminnallisen kuntouksen palveluja on Porissa, Raumalla, Eurassa, Huittisissa, Kokemäellä, Harjavallassa, Nakkilassa, Eurajoella ja Kankaanpäässä. Toiminnallisessa kuntoutuksessa asiakkaan tavoite voi olla paluu työelämään tai opiskeluiden pariin. Kuntoutukselle sovitaan aina kesto ja tavoitteet, ja ajattelun ja toiminnan viitekehyksenä on toipumisorientaatio.
Palvelu on tarkoitettu ensisijaisesti 18–50 -vuotiaille, paljon palveluita käyttäville mielenterveys- ja päihdekuntoutujille, pitkäaikaistyöttömille, kotiin jääneille ja huonosti palveluihin pääseville asiakkaille. Asiakkaan haasteiden tulee pääasiassa olla sellaisia, että niihin pystytään vastaamaan etäyhteydellä. Syitä palveluun hakeutumiseen voi olla esim. sosiaalisten tilanteiden pelko, masennus, ahdistus, yksinäisyys, tuen tarve opintoihin tai työelämään palaamiseen.
Palvelun asiakkaaksi hakeudutaan ottamalla yhteyttä oman alueen työryhmään. Yhteydenoton voi tehdä asiakas itse tai hänen läheisensä, viranomainen, 3. sektori, kunta tai oppilaitos. Yhteydenoton jälkeen tehdään asiakkuuden suunnittelu ja päätös toiminnallisen etäkuntoutuksen aloittamisesta.
Asiakkaan kanssa tehdään asiakkuuden suunnittelu, jossa asiakas itse määrittelee yksilölliset tavoitteensa etäkuntoutusjaksolle ja joiden pohjalta ammattilainen rakentaa hänelle yksilöllisen etäkuntoutusjakson. 3 kuukauden etäkuntoutusjakson jälkeen asiakkaan on mahdollista jatkaa 3 kuukauden jatkokuntoutusjaksolle. Asiakkuus alkaa etäkuntoutusjaksolla, mutta voi myöhemmin jatkua esim. osallistumisena paikan päällä toiminnallisen kuntoutuksen yksiköissä toteutettavaan ryhmätoimintaan.
Toiminnallista etäkuntoutusta kehitettiin ja juurrutettiin käytäntöön alusta alkaen yhdessä palvelutuotannon kanssa. Palvelun toimivuuden arviointia tehtiin säännöllisesti yhdessä palvelutuotannon ja hankkeen kesken. Se, että toimintamallin kehittämiseen osallistuvat kaikki asianosaiset, varmistaa osallisuuden, vaikutusmahdollisuuksien ja siten toimintaan sitoutumisen lisääntymisen.
Toiminnallista etäkuntoutusta toteuttavan ammattilaisen tulee olla suhteellisen kokenut mielenterveys- ja päihdetyön osaaja, jotta hän osaa arvioida kunkin potilaan yksilöllisen tilanteen sekä sen, soveltuuko asiakas toiminnallisen etäkuntoutuksen asiakkaaksi vai olisiko jokin muu palvelu tarkoituksenmukaisempi. Ammattilaisen tulee kuitenkin osata antaa asiakkaalle tilaa määrittää itse omat tavoitteensa etäkuntoutusjaksolle. Ammattilaisen pitää pystyä arvioimaan asiakkaan tilannetta pääosin etäyhteydellä sekä asiakkaan tekemien tehtävien perusteella.
Ammattilaisella tulee olla osaamista digitaalisten palvelujen käyttämisestä, koska palvelu toteutuu pääasiassa etäyhteydellä. Myös perehtyminen monipalvelujärjestelmän ja eKonsultaation käyttämiseen on välttämätöntä, jotta ammattilainen pystyy lisäämään kunkin asiakkaansa tabletille yksilöllisesti räätälöityä kuntoutusmateriaalia sekä ottamaan videoyhteyden asiakkaisiin.
Arvoinnin ei tule perustua ainoastaan suoritteisiin, esim. asiakasmääriin, vaan myös palvelun vaikuttavuuteen, eli asiakkaiden kokemuksiin siitä miten palvelu on vaikuttanut heidän vointiinsa ja tilanteeseensa.
Toiminnallisen etäkuntoutuksen vaikuttavuutta arvioidaan 3X10D-mittarilla, joka täytätetään asiakkailla palvelun alussa ja lopussa. Lisäksi asiakkaat täyttävät palvelun päätyttyä palautekyselyn, jolla kartoitetaan toiminnallisen etäkuntoutuksen sisältöä ja vaikutusta asiakkaan vointiin, sekä asiakkaan kokemusta järjestelmän käytettävyydestä.
KESKEN
Kansikuva
