Mielenterveys- ja päihdetyön jalkautuvan työn kehittäminen. Kanta-Hämeen hyvinvointialue, (RRP 2. P 4, I 1)
Jalkautuvan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen projektissa Kanta-Hämeessä tehtiin projektisuunnitelma, kokeilua edistävä valmistelutyö ja toteutussuunnitelma, jota ei RRP2 -hankkeen aikana viety toteutukseen.
Taustalla Kanta-Hämeen talouden tasapainottamisohjelma ja kustannuksiltaan korkeiden palveluiden ja asiakasryhmien tunnistaminen. Tarkoituksena löytää ratkaisuja, joilla voidaan ehkäistä raskaiden palveluiden tarvetta.
Mielenterveys- ja päihdepulmat aiheuttavat raskaita sairaala- ja asumispalveluita, joita voidaan ennaltaehkäistä jalkautuvaa mielenterveys- ja päihdetyötä tehostamalla. Nykyisellään Kanta-Hämeessä jalkautuvat palvelut toteutetaan useiden lakien ja toimialojen alla ja käyntien hinnat vaihtelevat. Osa palveluista on erikoissairaanhoidon ja osa peruspalveluiden toteuttamana.
Kotihoidossa on tunnistettu asiakasryhmät, jotka eivät täytä kotihoidon kriteereitä ja hyötyisivät mielenterveys- ja päihdehoidon osaamisesta. Kotihoidossa on tunnistettu osaamisvajetta näiden asiakkaiden kohdalla.
Hyvä projektisuunnitelma loi mahdollisuuden kokonaisuuden eri osien huomioimiselle (kansallinen, organisaatio, ammattilainen, asiakas).
Taustalle on kartoitettu Kanta-Hämeen omat nykyiset palvelut, jotka vaihtelevat hyvin paljon eri seuduilla. Selvitimme Suomessa jalkautuvien palveluiden kehittämisen tilannetta, josta löytyi hyvin paljon mallinnettavia vaihtoehtoja.
Strategisena liittymäkohtana; tuottaa yhdenvertaisesti asiakkaan tarpeita vastaavaa palvelua koko hyvinvointialueella. Ehkäistä raskaiden palveluiden tarvetta ja ohjata asiakas oikealle polulle. Tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistä palvelua jalkautuen asiakkaiden muihin palveluihin sekä tarvittaessa kotiin.
Suunnitelmassa toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen mukaista linjaa sekä mielenterveys- ja päihdelainsäädännön mukaista palvelua.
Kuva
Kuva
Kehittäjäjoukkoon kuulu Kanta-Hämeen ammattilaisten joukon lisäksi kansallisesti jalkatuvan työn kehittäjiä.
- Taustalla tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeessa tehty pohjatyö kotihoidon henkilöstön kanssa yhteistyössä. Tunnistettu alueen tarve kehittää yhteistyötä ja vahvistaa eri toimijodien roolia suhteessa asiakkaiden prosessiin. (v. 2023)
- Taustalla talouden tasapainottamisohjelman mukaiset tavoiteltavat säästötoimet toiminnallisella muutoksella.(v. 2023)
- Kartoitettu Kanta-Hämeen eri toimijat ja toimintamallit. Jalkautuvan työn useat eri muodot tunnistettu ja eri palveluiden hinnat kartoitettu talouden tuella.(v.2024)
- Oppilaitosyhteistyö ja opiskelija kiinnitetty valmistelutyöhön. Suomen jalkautuvan mielenterveys- ja päihdetyön malleja kartoitettu.(v.2024)
- Kokeiluehdotus valmisteltu vahvistettavien palveluiden osalta.(v.2024)
- Kokeiluehdotus viety päätettäväksi.(v.2024)
- Päätös projektin keskeytymisestä toimialalta saatu.(v.2024)
- Valmisteltu materiaali hyvinvointialueen käytössä.(v.2025)
Muutoksella pyritään luomaan Oma Hämeen yhtenäinen jalkautuvan työn malli, jossa yhdistyy aito sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö sekä palvelu joka tuotetaan niin sosiaalihuoltolain kuin terveydenhuoltolain mukaisesti. Yhteys ESH ja muihin lääkäripalveluihin sekä PTH palveluihin ja aikuissosiaalityöhön. Muutoksella tavoitellaan yhä varhaisempaa tukea niin, että asiakasta ei tarvitse irrottaa omasta elinpiiristään tiiviimmänkään hoidon aikana.
Muutosta ei testattu RRP2 -hankkeen aikana, sillä proejkti ei edennyt kokeiluun saakka.
- Luoda Oma-Hämeen mielenterveys- ja päihdetyön jalkautuvan työn malli. Tuottaa tietoa kansallisesti kehitetyistä malleista sekä alueen sisällä toteutuvasta jalkautuvasta työstä.
- Käynnistää kokeilu yhdistäen olemassa olevaa ja muuttaen tarpeellisin osin. Laajentaa ja juurruttaa toiminta RRP2 -hanketuella.
- Yhtenäistää palveluita ja luoda yhteistyörakenteita ja prosesseja, joilla voidaan ehkäistä raskaiden palveluiden tarve.
Kohderyhmä ja tarpeet on tunnistettu alueen mielenterveys- ja päihdepalveluiden asumispalveluiden sisällä. Selkeä tarve on asiakkaille, jotka eivät täytä kotihoidon kriteerejä, asiakkaille, jotka kaipaavat tukea välttääkseen sairaalahoidon tai pääsevät tiiviin tuen piiriin sairaalahoidon jälkeen varhaisemmin. Tarve näkyy myös ikäihmisten tarpeina, joilla on fyysisiä rajoitteita mielenterveys- ja päihdepalveluihin pääsyn kanssa esimerkkinä kotikatkaisuhoito.
Projektissa on hyödynnetty Suomessa muilla hyvinvointialueilla tehtyä mielenterveys- ja päihdetyön jalkautuvan palvelun kehittämistä. Olemme koonneet osaajajoukkoa aiheen tiimoilta Kanta-Hämeen sisältä sekä kansallisesti.
Tietoa on kerätty erilaisista jalkautuvan työn malleista. Ohjaavana linjana pidettiin kuitenkin Kanta-Hämeen omaa strategiaa, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen linjaa sekä lakeja ja säädöksiä.
Malli, jossa annettiin vaihtoehtoja millaista mallia Oma Hämeessä lähdettäisiin luomaan. Tarkoituksena oli vahvistaa olemassa olevaa ja yhdistää eri palveluiden vahvuuksia.
Kuvassa mielenterveys- ja päihdehoidon jalkautuvien palveluiden "karkkikauppa", jonka työstämistä oli tarkoitus jatkaa toiminnan kanssa.
Kuva
Idean testaus jäi toteuttamatta RRP2 -hankkeen aikana.
Tavoitteena luoda mielenterveys- ja päihdehoidon hoidon Kanta-Hämeen jalkautuvan työn malli.
Projekti ei edennyt kokeiluun saakka mielenterveys- ja päihdepalveluiden päätöksellä. Pitkälle valmistellulla projektilla ei ole menestymismahdollisuutta, jos toiminnan sitoutuminen ei ole aitoa. Tarve kehittämiselle tulee olla yhteinen ja nivoa muutoksen johtaminen ja kokeilu kehittämisen eri vaiheisiin.
Mielenterveys- ja päihdehoito tehdään nykyisellään sosiaalipalveluiden ja terveyspalveluiden sisällä erikseen, joitakin jalkautuvia malleja on tarjolla myös erikoissairaanhoidon toimesta Kanta-Hämeessä. Osa jalkautuvasta työstä ostetaan ulkoisilta palvelun tuottajilta tai kotihoidon toteuttamana.
Yhtenäinen malli, jossa osaaminen on varmistettu oikeaan kohtaan asiakkaan prosessia puuttuu. Kanta-Hämeessä jalkautuvaa palvelua on kehitetty jo tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeen toimesta ja kehittämistä jatkettiin kohdennetusti kohti kokeilua RRP2 -hankkeen tuella.
Oma Hämeen yhtenäisella mallilla on ollut tarkoitus nivoa niin sosiaalihuoltolain kuin terveydenhuoltolain mukainen työ.
Mallin on ollut tarkoitus yhtenäistää olemassa olevaa kaikkialla Kanta-Hämeen hyvinvointialueella ja kytkeytyä tiiviisti muihin mielenterveys- ja päihdepalveluihin.
Mallissa hyvinvointialue voi luoda tarpeen mukaisen kokoonpanon aina asiakkaan palvelun- ja hoidontarpeen mukaan ja mallissa voidaan ottaa käyttöön myös toimintakykyarvio (ICF), joka vahvistaa yhteistä ymmärrystä asiakkaan toimintakyvystä.
Palvelulla pyritään ennaltaehkäisemään raskaita asumispalveluita, tukea hankalassa tilanteessa olevia asiakkaita avun ja tuen piiriin (omahoito ja kolmas sektori huomioiden), sekä erikoissairaanhoidon tarvetta. Tästä syystä sujuvat konsultaatiomahdollisuudet raskaiden palveluiden kanssa ovat mallissa tärkeät.
Palvelussa työskentelee mielenterveys- ja päihdetyön erityisosaajia, jotka voivat jalkautua myös tarvittaessa myös muihin palveluihin, esim. lastensuojelu tai ikäihmisten palvelu. Palvelun sisään voidaan rakentaa vielä esim. kotikatkaisuhoito, jolla voidaan tarjota tukea esim. haastavissa tilanteissa oleville ikäihmisille tai vammautuneille.
Yhteydenottokanava kaikkiin jalkautuviin palveluihin on selkeä ja apu ketterästi saatavilla.
Kuva
Tehdä päätös projektin etenemisestä kokeiluun. Käyttöönoton ja kokeilun ehtona on, että kehittämisessä on aina riittävän sitoutunut johto mukana.
Palvelusta on luotu malli ja esitys palvelun tuottamiseksi. Tämä kuitenkin hylättiin Oma Hämeen toiminnassa ja suunnitelma ei edennyt laajan ja laadukkaan pohjatyön jälkeen.