Mielenterveys- ja päihdetyön jalkautuvan työn kehittäminen. Kanta-Hämeen hyvinvointialue, (RRP 2. P 4, I 1)
Jalkautuvan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen projektissa Kanta-Hämeessä tehtiin projektisuunnitelma, kokeilua edistävä valmistelutyö ja toteutussuunnitelma, jota ei RRP2 -hankkeen aikana viety toteutukseen.
Toimintamallin nimi
Jalkautuvan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen projektissa Kanta-Hämeessä tehtiin projektisuunnitelma, kokeilua edistävä valmistelutyö ja toteutussuunnitelma, jota ei RRP2 -hankkeen aikana viety toteutukseen.
Kuva
Kuvateksti
Kehittämisellä tavoiteltava muutos pähkinänkuoressa.Mielenterveys- ja päihdehoito tehdään nykyisellään sosiaalipalveluiden ja terveyspalveluiden sisällä erikseen, joitakin jalkautuvia malleja on tarjolla myös erikoissairaanhoidon toimesta Kanta-Hämeessä. Osa jalkautuvasta työstä ostetaan ulkoisilta palvelun tuottajilta tai kotihoidon toteuttamana.
Yhtenäinen malli, jossa osaaminen on varmistettu oikeaan kohtaan asiakkaan prosessia puuttuu. Kanta-Hämeessä jalkautuvaa palvelua on kehitetty jo tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeen toimesta ja kehittämistä jatkettiin kohdennetusti kohti kokeilua RRP2 -hankkeen tuella.
Oma Hämeen yhtenäisella mallilla on ollut tarkoitus nivoa niin sosiaalihuoltolain kuin terveydenhuoltolain mukainen työ.
Mallin on ollut tarkoitus yhtenäistää olemassa olevaa kaikkialla Kanta-Hämeen hyvinvointialueella ja kytkeytyä tiiviisti muihin mielenterveys- ja päihdepalveluihin.
Mallissa hyvinvointialue voi luoda tarpeen mukaisen kokoonpanon aina asiakkaan palvelun- ja hoidontarpeen mukaan ja mallissa voidaan ottaa käyttöön myös toimintakykyarvio (ICF), joka vahvistaa yhteistä ymmärrystä asiakkaan toimintakyvystä.
Palvelulla pyritään ennaltaehkäisemään raskaita asumispalveluita, tukea hankalassa tilanteessa olevia asiakkaita avun ja tuen piiriin (omahoito ja kolmas sektori huomioiden), sekä erikoissairaanhoidon tarvetta. Tästä syystä sujuvat konsultaatiomahdollisuudet raskaiden palveluiden kanssa ovat mallissa tärkeät.
Palvelussa työskentelee mielenterveys- ja päihdetyön erityisosaajia, jotka voivat jalkautua myös tarvittaessa myös muihin palveluihin, esim. lastensuojelu tai ikäihmisten palvelu. Palvelun sisään voidaan rakentaa vielä esim. kotikatkaisuhoito, jolla voidaan tarjota tukea esim. haastavissa tilanteissa oleville ikäihmisille tai vammautuneille.
Yhteydenottokanava kaikkiin jalkautuviin palveluihin on selkeä ja apu ketterästi saatavilla.
Taustalla Kanta-Hämeen talouden tasapainottamisohjelma ja kustannuksiltaan korkeiden palveluiden ja asiakasryhmien tunnistaminen. Tarkoituksena löytää ratkaisuja, joilla voidaan ehkäistä raskaiden palveluiden tarvetta.
Mielenterveys- ja päihdepulmat aiheuttavat raskaita sairaala- ja asumispalveluita, joita voidaan ennaltaehkäistä jalkautuvaa mielenterveys- ja päihdetyötä tehostamalla. Nykyisellään Kanta-Hämeessä jalkautuvat palvelut toteutetaan useiden lakien ja toimialojen alla ja käyntien hinnat vaihtelevat. Osa palveluista on erikoissairaanhoidon ja osa peruspalveluiden toteuttamana.
Kotihoidossa on tunnistettu asiakasryhmät, jotka eivät täytä kotihoidon kriteereitä ja hyötyisivät mielenterveys- ja päihdehoidon osaamisesta. Kotihoidossa on tunnistettu osaamisvajetta näiden asiakkaiden kohdalla.
Kohderyhmä ja tarpeet on tunnistettu alueen mielenterveys- ja päihdepalveluiden asumispalveluiden sisällä. Selkeä tarve on asiakkaille, jotka eivät täytä kotihoidon kriteerejä, asiakkaille, jotka kaipaavat tukea välttääkseen sairaalahoidon tai pääsevät tiiviin tuen piiriin sairaalahoidon jälkeen varhaisemmin. Tarve näkyy myös ikäihmisten tarpeina, joilla on fyysisiä rajoitteita mielenterveys- ja päihdepalveluihin pääsyn kanssa esimerkkinä kotikatkaisuhoito.
Tehdä päätös projektin etenemisestä kokeiluun. Käyttöönoton ja kokeilun ehtona on, että kehittämisessä on aina riittävän sitoutunut johto mukana.
Palvelusta on luotu malli ja esitys palvelun tuottamiseksi. Tämä kuitenkin hylättiin Oma Hämeen toiminnassa ja suunnitelma ei edennyt laajan ja laadukkaan pohjatyön jälkeen.
Kansikuva
